Vieraskynä: Uravalmentaja & yrittäjyyssparraaja, Helena Tirinen @iloaconsulting
Saitko työtarjouksen, muttet ole varma mistä kaikesta voisit neuvotella ennen työsopimuksesi allekirjoittamista ja työsuhteen alkamista? Tässä blogiartikkelissa annan sinulle 8+1 kohtaa joista voit neuvotella ottaessasi vastaan uuden työn.
Ennen kuin hypätään itse neuvottelukohtien pariin, haluan muistuttaa, että lähtökohtaisesti työsuhteen ehdoista kannattaa neuvotella siinä vaiheessa, kun työtä tarjotaan sinulle. Tällöin yritys on jo tehnyt henkisesti palkkaamispäätöksen ja voitte käydä keskustelua rennommin työsuhteen tarkemmista ehdoista.
Mistä kaikesta sitten voit sopia? Tässä sinulle 8+1 vinkkiä mistä voit neuvotella ottaessasi vastaan uuden työn!
1. Palkka
Palkasta kannattaa lähtökohtaisesti puhua jo työhaastattelussa. Tällä tavalla sekä sinä että mahdollinen tuleva työnantajasi tiedätte, liikkuuko yrityksen palkkabudjetti edes suurin piirtein samoissa lukemissa toiveesi kanssa.
Työsopimuksen ehtoja tarkemmin neuvotellessasi voit kuitenkin vielä tarvittaessa tarkentaa palkkatoiveesi suuruutta.
Tämän lisäksi palkan muodostumisesta ja sen eri osien määräytymisperusteista on yleensä hyvin tyypillistä neuvotella – ellei sitten liikuta alalla, jossa palkka katsotaan suoraan taulukosta.
Toisin sanoen, kun tuleva työnantajasi tarjoaa sinulle tehtävää tietyllä palkalla ei se automaattisesti tarkoita sitä, etteikö palkassa olisi vielä neuvotteluvaraa. Voit neuvotella esimerkiksi koeajan palkasta, takuupalkasta ja mahdollisista bonuksista tai provisiosta.
1.1. Koeajan palkka
Esimerkiksi: Työnantaja tarjoaa sinulle palkkaa, jossa olisi mielestäsi toivomisen varaa. Voit halutessasi ehdottaa, että kirjaatte työsopimukselle koeajan palkaksi X euroa ja lisäksi maininnan, että palkkaa nostetaan X euroa koeajan jälkeen. Tällöin parempi palkka ei jää vain suulliseksi sopimukseksi vaan siitä on mustaa valkoisella epäselvyyksien ja unohdusten välttämiseksi. Samalla sopimukseen kirjattu korotus suojaa sinua myös niissä tilanteissa, mikäli palkankorotuksesta kanssasi sopinut esihenkilö lähtee talosta ennen koeaikasi päättymistä.
1.2. Provisiot ja takuupalkka
Työnantajasi saattaa ehdottaa sinulle myös pohja + provisio -mallia. Tällaisesta sopiessa voit neuvotella työnantajasi kanssa takuupalkasta, jonka saat riippumatta siitä yllätkö heti asetettuihin tavoitteisiin vai et. Takuupalkan avulla pystyt keskittymään rauhassa ottamaan työtehtävät haltuun ja toisaalta mikäli saavutat tuloksia nopeammin, saat niistä myös ansaitsemasi korvauksen.
Useimmat työnantajat ovat valmiita takuupalkkaan, jos esimerkiksi puhutaan asiakassuhteiden rakentamisesta, uuden liiketoiminnan käynnistämisestä tai ratkaisumyynnistä, jotka kaikki vievät oman aikansa. Takuupalkalla työnantaja voi halutessaan osoittaa luottamuksensa sinuun ja siihen, että tuot kyllä palkkasi moninkertaisena takaisin kunhan ensin saat työrauhan. Takuupalkan ansiosta et myöskään joudu taloudellisen paineen vuoksi vaihtamaan työpaikkaa, vaikket saisikaan tuloksia heti ensimmäisten kuukausien aikana.
Toisaalta, jos olet itsevarma työsi tuloksista ja tiedät ottavasi tehtävänkuvan menestyksekkäästi haltuun lyhyellä aikavälillä, voit myös itse ehdottaa tuloksiin sidotumpaa palkkaa. Tällöin saat todennäköisesti pienemmän pohjapalkan, mutta provisio tekemästäsi tuloksesta voi nostaa ansiosi merkittävästi korkeammaksi.
Provisiosta sopiessa sinun on hyvä olla selvillä siitä, millaisia mittareita suoriutumisen seurantaan kannattaa käyttää.
1.3. Tiimi- vs. yksilökohtainen bonus tai provisio
Osa työnantajista haluaa kannustaa myös palkalla tiimityöhön yli tehtävärajojen. Saattaa olla, että yrityksessä bonus määräytyykin koko yrityksen, yksikön tai tiimin suorituksen mukaan. Mikäli roolisi on yrityksessä uusi tai olet ainoa kyseisessä tehtävässä, työnantaja saattaa myös olla valmis neuvottelemaan siitä, mikä osuus provisiosta tai bonuksesta määräytyy henkilökohtaisen työpanoksesi perusteella ja mikä taas tulee tiimin, yksikön tai koko yrityksen tuloksesta.
Huom! Mikäli palkkasi muodostuu kiinteästä pohjasta ja jonkinlaisesta suoritukseen perustuvasta osuudesta, kannattaa olla tarkkana puhutaanko sopimuksella bonuksesta vai provisiosta. Provisio nimittäin kerryttää lähtökohtaisesti myös vuosilomapalkkaa kun taas bonuksia ei näihin lasketa. Vähäpätöisiltä tuntuvilla termeillä voi siis olla tuhansien eurojen vaikutus loma-ajan palkkaasi!
2. Lomat ja muut vapaat
Yksi yleisimmistä neuvottelukorteista asiantuntija- ja johtotason tehtävissä palkan lisäksi on ehdottomasti lomat.
Kun saat tulevalta työnantajaltasi työtarjouksen palkan kera, voit neuvotella myös palkallisista kesä- ja/tai talvilomista. Voi olla, että työnantaja suostuu ehdotukseesi suoraan. Vaihtoehtoisesti he saattavat tehdä vastaehdotuksen ja tarjota esimerkiksi pari viikkoa palkallista ja pari viikkoa palkatonta (tai kokonaan palkatonta) lomaa.
Olennaisinta on tiedostaa, että harva työnantaja tarjoaa näitä pyytämättä. Kannattaa siis rohkeasti kysyä, sillä yhä useammassa yrityksessä kyllä tiedostetaan, että lepo ja loma auttavat myös uudessa työssä suoriutumista. Jos siis mietit “kehtaanko kysyä?”, niin kehtaat!
Mikäli olet aloittamassa työsuhteessa, mutta olet jo ehtinyt suunnitella esimerkiksi viikon parin lomareissua tai lukita joitakin päiviä sinulle tärkeisiin asioihin, voit hyvin esittää toiveesi myös palkallisista tai palkattomista vapaista. Tai sopia tulevien saldojen käyttämisestä näihin menoihin.
Muuta huomioitavaa: Tuleva työnantajasi saattaa toimia alalla, jossa ei ole erikseen työehtosopimusta. Tällöin minimivaatimuksena lomaan ja siihen liittyviin korvauksiin sovelletaan vuosilomalakia. Valitettavasti tällöin työnantajalla ole lain mukaisesti velvollisuutta maksaa lomarahaa (eli tutummin “lomaltapaluurahaa”, joka on yleensä puolet loma-ajan palkasta ja maksetaan lomaltapaluun jälkeen).
Toki työnantajalla voi olla yleistyneenä käytäntönä maksaa lomaraha, vaikkei siihen työehtosopimuksen mukaista velvoitetta olisikaan, mutta tästä kannattaa tiedustella ennen kuin lukitset palkkaasi.
(Käytännössä esim. 4000e kk-palkkalaisena kuukauden kesälomasi lomaraha olisi 2000e. Selvitä siis ennalta, maksetaanko sinulle lomarahaa ja jos ei, niin ota tämä seikka huomioon palkkatoiveessasi ja säästä ns. ”sukan varteen”.)
3. Titteli ja tehtävänkuva
Työsopimusta laadittaessa on myös hyvä hetki tarkistaa, että palkan lisäksi tehtävänkuva ja titteli ovat linjassa keskenään. Näillä voi nimittäin olla vaikutusta myös seuraavaa työtä hakiessasi.
Esimerkiksi: Sitoudut työhön assistentin tehtävänimikkeellä, mutta työskenteletkin oikeammin toimistopäällikön tai asiakkuusvastaavan tehtävissä. Hakiessasi uuteen yritykseen toimistopäällikön rooliin, siirtymä voi olla haastava, jos titteli vääristää työsi vastuullisuutta.
Lähtökohtaisesti tehtävänkuvaa vastaava tehtävänimike on toki myös työnantajasi etu, sillä valitettavan usein tehtävänimike vaikuttaa ulospäin uskottavuuteen esim. eri sidosryhmien kanssa toimiessa.
4. Koeajan pituus
Tämä voi tuntua itsestään tekevältä ja ehkä hieman yllättävältäkin nostolta, mutta siinä missä koeajan maksimipituus on määritelty:
- määräaikaisissa työsuhteissa puolet työsuhteen pituudesta (kuitenkin enintään 6kk) ja
- toistaiseksi voimassaolevassa enintään 6 kk, saattaa työnantaja ehdottaa lyhyempääkin koeaikaa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että koeaika ei ole vain työnantajaa suojaava tekijä vaan se antaa myös sinulle työntekijänä aikaa miettiä, tuntuuko tehtävä, työyhteisö ja -kulttuuri sellaiselta, jolle haluat antaa panoksesi.
Esimerkiksi: Työsuhteesi olisi toistaiseksi voimassaoleva ja työnantaja ehdottaa sinulle 4kk koeaikaa. Voit halutessasi pyytää, että koeaika pidetään 6kk kestoisena, kuten sen enimmäispituudeksi on laissa säädetty. (Vaikka tottakai voit myös suostua lyhyempään koeaikaan!)
5. Itsensä kehittäminen
Yksi liian vähälle huomiolle jäänyt neuvotteluvaltti on ehdottomasti itsensä kehittäminen. Tähän kohtaan voidaan laskea mm. opiskelu työajalla, työnantajan kustantama koulutus ja vuotuinen koulutusraha/-budjetti.
5.1. Opiskelu työajalla
Jos tarkoituksesi on suorittaa esimerkiksi yamk-opintoja työsi ohessa, voit hyvin tiedustella työnantajalta mahdollisuutta työstää opintojasi esimerkiksi yksi pvä/vko työajalla. Tällöin työnantajasi käytännössä maksaa sinulle palkkaa opiskelusta ja sinä saat keskittyä itsesi kehittämiseen. Hyvin todennäköisesti ajallinen investointi koulutukseesi hyödyttää tulevaisuudessa myös työnantajaasi.
5.2. Opintojen kustannukset
Toisaalta, jos työnantajasi toivoo sinulta tiettyjen taitojen haltuun ottamista voit myös ehdottaa, että opiskelet taitoja vapaa-ajallasi mikäli työnantajasi osallistuu opintojesi kustannuksiin (osittain tai kokonaan).
Tällaisia koulutuksia tai opintoja voisi esimerkiksi olla jonkin työhösi liittyvän sertifikaatin suorittaminen, joka kehittää ammatillista osaamistasi ja parantaa myös työnantajasi hinnoitteluperusteita jne.
5.3. “Koulutusraha”
Kolmas neuvotteluvaltti liittyen itsesi kehittämiseen on esimerkiksi vuosittaisen “koulutusrahan” määrittäminen. Moni työnantaja tukee mielellään työntekijöidensä taitojen kehittämistä esimerkiksi muutamilla satasilla vuodessa. Usein tällainen summa voidaan käyttää joko alan kirjallisuuteen tai vaikkapa kurssimaksuihin.
Kannattaa siis rohkeasti kysyä, millaisia keinoja työnantajalla on taitojesi kehittämisen varalle!
6. Autoon liittyvät edut
Mikäli työtehtäviesi hoito edellyttää auton käyttöä, voit pyrkiä neuvottelemaan itsellesi myös autoon liittyviä etuja. Tällaisia etuja voivat olla vapaa autoetu tai auton käyttöetu sekä esimerkiksi autopaikka.
6.1. Vapaa autoetu vs. auton käyttöetu
Tilanteesta riippuen voidaan puhua joko nk. vapaasta autoedusta tai auton käyttöedusta.
Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa kaikki autoon liittyvät kustannukset kun taas auton käyttöedussa joudut maksamaan itse vähintään polttoainekustannukset. Kysymällä saat selville työnantajasi kannan näihin.
6.2. Autopaikka
Autoon liittyen voit esimerkiksi neuvotella autopaikasta, jotta et joudu maksamaan kalliita parkkimaksuja saapuessasi työpaikallesi. Toisaalta työnantajasi voi myös tarjota sinulle autopaikan tai autotallipaikan myös asuntosi läheltä. Tällaisessa tapauksessa autotalliedun verotus kannattaa tarkistaa verottajan sivuilta.
7. Osakkeet
Erityisesti mikäli olet ottamassa vastaan avainasemaa yrityksestä, voit tiedustella tulevalta työnantajaltasi yrityksen osakkeista.
Työnantajasi saattaa nimittäin olla valmis tarjoamaan sinulle mahdollisuutta osakkeisiin työsuhdeantina tai työsuhdeoptiona. Molemmissa tapauksissa ajatuksena on sitouttaa erityisesti avainhenkilöstöä.
8. Työsuhteen alkamisajankohta
Nappasitko työtarjouksen juuri ennen kuuminta kesälomakautta tai muutoin sellaiseen hetkeen, että pieni hengähdystauko tekisi hyvää?
Voit hyvin tiedustella työnantajalta, onko aloituspäivämäärässä joustoa. Erityisesti, jos siirryt työsuhteesta toiseen, voi olla viisastakin pitää parin viikon vapaa ja antaa aivoille ja kropalle aikaa levätä.
9. Bonusvinkki: Muut luontaisedut
Muutamana esimerkkinä haluan nostaa esiin myös muita luontaisetuja, jotka koskevat tyypillisesti koko henkilöstöä. Näillä on yleensä vaikutusta siihen, minkä verran joudut käyttämään palkkaasi esimerkiksi lounaisiin, vakuutuksiin tai vaikkapa harrastuksiin.
Koko henkilöstöä koskevista luontaiseduista harvemmin suoranaisesti neuvotellaan työsopimuksen yhteydessä, mutta niistä kannattaa kysyä, jotta osaat ottaa ne huomioon palkkatoiveesi yhteydessä.
Näihin etuihin kuuluu tyypillisesti ainakin lounas- ja kulttuurisetelit. Toisaalta työnantajalla voi olla käytössään myös esimerkiksi tavallista laajempi vakuutus, joka tarjoaa sinulle suojaa myös vapaa-ajalle.
Kuka Helena?
Helena on uravalmentaja & yrittäjyyssparraaja @iloaconsulting yrityksen takana.
Helena auttaa asiantuntijoita ja johtajia onnistumaan muun muassa oman osaamisen sanallistamisessa, piilotyönhaussa, työsopimusneuvotteluissa ja asiantuntijayrittäjyydessä.
Heräsikö kiinnostuksesi?
Lue lisää ILOA Consultingin uravalmennuksista ja yrittäjyyssparrauksista täältä (ja varaa maksuton tutustumistapaaminen)!
Lisää Helenan sisältöä löydät myös:
Jos pidit sisällöstä, kurkkaa myös bloggaajamme Paulan teksti palkka-avoimuudesta!
