En tiedä edes mistä aloitan. Aloin serkkuni kanssa taivastelemaan millaiset vuodet, niin siis vuodet, on tässä olleet. Viimeisen kahden vuoden otsikot pähkinänkuoressa: Venäjän ja Ukrainan sota, inflaatio, energiakriisi, terveydenhuollon kriisi, ylivelkaantuminen, korona, ilmastonmuutos, kuivuus Euroopassa, raiskauksia, murhia, Syyrian pakolaiset, hintojen nousu, lapsityövoima, rasismia ja viimeisempänä, muttei vähäisimpänä sähkön hinta. Huh, huh, vuodet on ollut tuulisii! Jos et ole vielä kuunnellut, niin iso kuuntelesuositus aiheesta @mammabetalar podcastin Talouden tuomiopäivä -jaksosta.
Sitten luin tuttuni facebook-postausta siitä, miten raha ei tee häntä onnelliseksi. Hän ei tarvitse rahaa, koska hän ei halua materiaa. Uinti päivällä riittää onnellisuuden tunteeseen. Hän on oikeassa. Yksinkertaiset asiat saavat minutkin onnelliseksi. Ei materia (pois lukien ihanat Marimekko astiani). Jäin pohtimaan, onko siinä sitten jotain pahaa, kun raha kiinnostaa ja rahan kerryttäminen, käyttäminen sekä sijoittaminen tuntuu hyvältä? Varsinkin nyt, kun koko maailma ahdistaa?
Miksi olen kiinnostunut rahasta?
Pohdittuani serkkuni kanssa viime vuosia (näemmä pohdiskelemme maailman menoa, kuin mitkäkin eläkeläispappat). Tajusin, miksi on hyvä, että olen kiinnostunut rahasta ja välitän siitä, miten sitä kerrytän, käytän ja sijoitan. Raha hallitsee maailmaa niin lujaa, että vaihtoehto ei ole jättää rahaa pois mielestä, vaan päinvastoin. Nyt jos koskaan, meidän pitäisi olla todella kiinnostuneita rahasta! Tästä linkistä pääset lukemaan Naiset puhuu rahasta bloggaaja, Paulan ajatuksia asiasta.
On sanomatta selvää, että sodan, inflaation, energiakriisin, terveydenhuollon, velkaantumisen, ilmastonmuutoksen, lapsityövoiman ja sähkön hinnan takana piilee yksi yhteinen tekijä. Ja tuo tekijä on raha. Ystävämme raha. Raha on valtaa. Raha on hallinnut maailmaa, maailman sivun! Eli siis aina! Rahalla on ostettu maata, puolisoita, mielipiteitä, liiketoimintoja, sisäelimiä, työntekijöitä. Mikä vaan on vaihdettavissa rahaan. Raha on valtaa.
Miten raha liittyy ahdistukseen?
Siitä asti, kun meillä on ollut kysyntää ja tarjontaa, niin meillä on ollut markkinataloutta. Eli siis maailman sivun, eli aina. Ensin luolamiehellä oli kaksi hyvää pamppua, joista toisen hän vaihtoi kaverinsa tikariin, koska tarvitsi sen. Kysyntä meets tarjonta. Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnat muodostuvat vapaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tuotantomäärät ohjautuvat kysynnän mukaan. Eli mitä enemmän me ihmiset haluamme jotakin, sitä enemmän sitä asiaa tuotetaan ja sitä halvempaa se on. Toisinpäin, mitä vähemmän sitä on saatavilla, sitä enemmän siitä on maksettava. Eli raha on valtaa!
Tuntuu lohduttomalta. Minä pieni maalaisihminen, mitä minä muka voin tälle globaalille ongelmalle? Ongelmalle nimeltä raha, joka hallitsee maailmaa. En pysty pysäyttämään lentoliikennettä, jotta ilmastonmuutos ei jatkaisi kehittymistään. En pysty pelastamaan ja puhdistamaan Oder-jokea Keski-Euroopassa. Ostaisin välittömästi pienen tuulimyllyn kotini pihaan, jonka muodostamaa sähköä käyttäisin, mutta se on byrokraattisesti ja taloudellisesti tehty niin vaikeaksi, että tuon kaltaiset fiksut ratkaisut tuntuvat olevan saavuttamattomissa.
Se mitä voin nyt kaiken ahdistuksen keskellä tehdä, on pieniä, yksittäisiä valintoja. Voin olla ostamatta esimerkiksi made in china -kamaa ja tarkkailla tuotteiden alkuperiä. Voin ainakin yrittää ja kovasti yritänkin. Mutta! Voin tehdä sitä tasan tarkkaa niin kauan, kunnes siitä tulee minulle ja elämälleni vaikeaa. Esimerkiksi, tarvitsin uuden neuleen, heti, juhlat alkoivat 2 tunnin päästä. Mitä tein, jotta sain uuden neuleen? Ideaali tilanteessa olisin tutkinut internetin tarjontaa, huomioinut suomalaiset vaatemerkit ja tilannut neuleen kotiin. Koska kiire hallitsi, ajoin autolla Tokmannille ja ostin neuleen 9,90€, made in China. Mitä muuta olisin voinut tehdä? Keriä lampaan, kehrätä langan ja neuloa puseron? No, enhän minä saisi edes lammasta pidettyä keritsimisen ajan paikoillaan, eikä meillä ole kyllä lampaitakaan. Meille ihmiselle on tehty kaikki niin helpoksi, ettei me jakseta, edes ajatella muuta vaihtoehtoa!
Minä ja minun napani
Pahinta on se, ettemme pysty tuijottamaan omaa napaamme pidemmälle. Helsingin kaupunki julistaa tarjoavansa järjestämissään tapahtumissa kasvislounasta. Jollekin se on liikaa, koska kyllähän lihaa pitää ruokana olla! Ei voi syödä kasvisruokaa kerran päivässä ja ajatella maailmaa, vaan pitää syödä lihapullia, koska pitää ajatella omaa napaa! Mihin napa joutuu, jos ei saa LIHApullia?
Me ihmiset olemme vielä niin tyhmiä, että meille voidaan luoda kysyntä tarjonnan avulla. Ei meistä kukaan osannut vaatia, että puhelimessa olisi myös kamera tai auto käynnistyisi älykelloa painamalla. Tai, että tarvitsemme uusimman mallin kännyköistä, vaikka vanha vielä toimii. Meille tarjoiltiin nuo asiat hopeatarjottimella ja me tyhmät ihmiset söimme ne kuin kuninkaat!
Enkä minä todellakaan osoittele ketään syyttävällä sormella. Kyllä se on ihan kiva painaa kaukosäätimestä dieselin webasto käyntiin, juoden aamulattea sisällä, kun ulkona -10 astetta pakkasta. On myös ihan kiva ostaa uusi made in China -paita, kun sen rinnassa komeilee Marimekon logo ja se maksaa 260€. On myös ihan kiva ottaa pitkä kuuma suihku puhtaan veden alla, tietäen, etteivät kaikki maailman lapset saa juoda puhdasta vettä. Sellaista se on, minun napani, ahdistuksenkin aikana.
Mitä me voimme nyt tehdä?
Vastauksena sinulle, ahdistunut ystäväni: Tee niitä asioita, mitä olet luultavasti tehnyt tähänkin asti. Kierrätä, kompostoi, säästä sähköä, suosi suomalaista, osta lähitilalta, ennakoi, suosi kasvisruokaa, suosi kotimaanmatkailua, pyöräile, kävele, tee hyväntekeväisyyttä, osta vastuullisesti tai ole ostamatta kokonaan. Tee niitä asioita edelleen ja yritä tehdä vähän enemmän.
Näiden tekojen lisäksi me voimme kerryttää itsellemme rahaa, käyttää ja sijoittaa sitä vastuullisesti ja järkevästi! Raha on valtaa! Rahaa käyttää aina joku. Mitä enemmän meillä on rahaa käytettävissä, sitä enemmän voimme tehdä järkeviä, ahdistusvapaita päätöksiä. Rahalla voimme ostaa Suomessa tuotetun paidan, Kiinasta lennätetyn sijaan. Voimme valita sen vähän kalliimman paikallisen tuotteen, päivittäistavarakaupan tuotteen sijaan. Voimme valita kenelle rahaa annamme, mistä palvelun ostamme. Voimme suojella ikimetsää tai sijoittaa vastuullisiin rahastoihin. Siksi meidän pitää olla kiinnostuneita rahasta, jotta tiedämme miten ja mihin sitä käyttää.
Voiko raha olla hyvä?
Tämän kaiken kriiseilyn keskellä pitää muistaa, että rahalla on saatu myös hyvää aikaan. Rahalla on saatu vesi virtaamaan koteihimme, sähköt lamppuihin, jääkaappi säilyttämään ruokamme, lääkkeitä, kirjastoja, koulukirjoja, hyväntekeväisyyttä. Voimme todeta, että oikein käytettynä rahakaan ei ole pelkkä kylmä ja paha, maailmantuhoaja väline.
Onnellisuus on asia, jota ei rahalla saa. Huomaan itse olevani onnellisimmillani, kun saan viettää hidasta aamua, kävellä luonnossa, uida kylmässä järvivedessä, kykkiä puutarhassa, kuunnella podcasteja, katsoa tulta saunan pesässä, tuijottaa lapsia, kun he oppivat asioita, puhuessa ystäväni kanssa puhelimessa tai sukeltaessani puhtaisiin mankeloituihin lakanoihin. Kysyin instagram seuraajiltani mitkä asiat tekevät teidät onnellisiksi. Te vastasitte: uuden alan opiskeleminen, luonto, perhe, riittävä puskuri, läsnäolo, liikunta, ystävät, arjen ilot, hyvä ruoka, omat jutut.
Sillä aikaa, kun kerrytämme säästöjä, teemme sijoituksia ja käytämme rahamme fiksusti, tulee meidän jokaisen löytää se oma asia, mistä saamme valonpisaroita. On helppoa sanoa ja siksi sanonkin. Ensi kerralla, kun maailma ahdistaa. Nauti siitä päiväuinnistasi, lakanoiden mankeloinnista, tomaattien keruusta kasvihuoneestasi, paljaista varpaista nurmikolla tai mikä ikinä se onkaan, se sinun juttusi, joka tekee sinut onnelliseksi. Pidä se. Sitä ei voi kukaan sinulta ostaa.
