avioehto
avioehto

Avioehto talouden turvaksi – suojaa eron tai kuoleman varalle

Kaikki avioliitot päättyvät jossain vaiheessa, joko avioeroon tai puolison kuolemaan. Avioliiton päättymisen seurauksia kannattaa pohtia ennakkoon ja suunnitella, mitä molempien omaisuudelle tapahtuu avioliiton päättyessä ja millainen vaikutus sillä on omaan talouteen. Ennakointia ja omaisuuden turvaamista on hyvä miettiä, oli liitto kuinka onnellinen tahansa.

Tällä sivulla käymme kattavasti läpi mikä avioehto on, miten avioehto laaditaan, milloin se kannattaa ja milloin ei. Kirjoitukseen on pyydetty myös Lakitoimisto Kunnekselta neuvoja avioehtosopimuksen laatimiseen. 

Avioehdolla ei ole merkitystä itse avioliiton aikana, mutta sen merkitys voi kasvaa ratkaisevaksi avioliiton päättyessä.

Mikä on avioehto? 

Avioehto on aviopuolisoiden välille laadittu kirjallinen sopimus, joka määrittelee omaisuuden jaon avioliiton päättyessä. Avioehdolla voidaan poiketa Suomen lain mukaisesta avio-oikeudesta, joka avioliiton päättyessä johtaisi aviopuolisoiden varallisuuserojen tasaamiseen. 

Ilman avioehtoa molempien osapuolten omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan 50-50.

Avioehto tarjoaa avioparille mahdollisuuden vaikuttaa omaisuuden jakoon avioliiton päättyessä ja näin selkiyttää omaisuuden jakoa sekä välttää mahdollisia myöhempiä riitoja. Avioehtosopimuksella voidaan esimerkiksi sopia siitä, onko jokin omaisuus avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta, mikä jää avioliiton päättyessä omistajalleen tai omistajan perillisille eikä tule jaettavaksi toisen aviopuolison kanssa. 

Jotta avioehto voi olla lainvoimainen, sen laatiminen edellyttää molempien osapuolten suostumusta. Suostumus on annettava kirjallisesti, ja kahden esteettömän todistajan on oltava läsnä, kun aviopuolisot allekirjoittavat avioehtosopimuksen. Avioehto tulee myös rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon (DVV), jotta se on pätevä.

Lue myös: Avoero ja omaisuuden jako – mitä omaisuudelle käy avoerossa?

Miksi tehdä avioehtosopimus? Koska avioehto kannattaa?  

Avioehtosopimuksen tekeminen voi olla monella tavalla kannattavaa. Ensinnäkin, avioehto antaa aviopuolisoille mahdollisuuden määritellä omaisuuden jakamista etukäteen, mikä auttaa vähentämään turhia kiistoja ja pitkiä oikeudenkäyntiprosesseja avioliiton päättyessä, oli syy sitten avioero tai kuolema.

Erityisesti silloin, jos puolisoilla on merkittäviä omaisuuseroja, yritystoimintaa tai toinen puoliso omistaa perittyä omaisuutta, avioehdolla voidaan suojata näitä omaisuuseriä ja sulkea kyseinen omaisuus pois avio-oikeuden piiristä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi yrityksen omistajuus tai perheyrityksen hallinta voidaan varmistaa pysyvän omistajallaan siitäkin huolimatta, että avioliitto päättyisi eroon.

Samoin peritty omaisuus, kuten sukutila tai suvun kiinteistö, voidaan säilyttää suvun hallinnassa ilman riskiä siitä, että omaisuus jouduttaisiin jakamaan avioliiton päättyessä. Näin ollen avioehdolla voidaan varmistaa omaisuuden säilyminen alkuperäisillä omistajillaan.

Avioehto voi olla turva myös uusioperheille, joissa molemmilla osapuolilla on lapsia aiemmista liitoista. Tällöin avioehdolla voidaan varmistaa, että omaisuus jakautuu puolisoiden toivomalla tavalla ja omien biologisten lasten perintöoikeudet turvataan. Lisäksi avioehto voi olla erityisen tärkeä, jos aviopuolisot asuvat eri maissa tai suunnittelevat muuttoa ulkomaille, koska avioehto auttaa selkeyttämään omaisuuden jakamista eri oikeusjärjestelmien välillä.

Avioehdon laatimisen merkittävin hyöty on taloudellisen tilanteen ennakoitavuus ja turva molemmille aviopuolisoille.

Romanttinen avioehto

On olemassa myös niin sanottu romanttinen avioehto, joka tarkoittaa sopimusta, jossa avioehto on voimassa vain avioeron sattuessa. Eli jos avioero toteutuu, omaisuus jaetaan avioehtosopimuksen mukaisesti, mutta jos avioliitto päättyy toisen osapuolen kuolemaan, sopimus ei ole lainvoimainen. 

Miten avioehto tehdään? 

Avioehdon tekeminen kannattaa aloittaa keskustelemalla avoimesti puolison kanssa ja suunnittelemalla yhdessä avioehtosopimusta. Molempien osapuolten on tärkeää ymmärtää, mistä avioehdossa on kyse ja mikä sen vaikutus voi olla molempien tulevaisuuteen. On myös tärkeää, että molemmat osapuolet ovat samaa mieltä päätöksistä, eikä avioehtoon tule koskaan suostua painostuksen alaisena.

Jotta kaikki tarvittava tulee huomioitua, on erittäin suositeltavaa kääntyä lakimiehen puoleen, joka voi neuvoa avioehdon laatimisessa. Lakimies varmistaa, että sopimus täyttää lain vaatimukset ja että molempien osapuolten oikeudet tulevat halutulla tavalla turvatuiksi ja kuulluiksi. Esimerkiksi Lakitoimisto Kunnes voi auttaa avioehdon laatimisessa. Tutustu Kunneksen palveluihin täältä. Voit varata Kunnekselta 15 minuutin maksuttoman alkukartoitustapaamisen, joka voidaan hoitaa myös etänä.

Lainvoimaisen avioehdon laatiminen vaatii kirjallisen sopimuksen, molempien osapuolten allekirjoitukset sekä kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Tämän lisäksi sopimus tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa ennen kuin sopimus voi olla lainvoimainen. Sopimukseen voi tehdä myöhemmin muutoksia, ja muutokset tulee tehdä samalla tavalla kuin alkuperäinen avioehtosopimus eli korvata vanha sopimus uudella toimimalla samalla kaavalla.

Avioehtosopimus on mahdollista myös aina peruuttaa.

Avioehtosopimus on mahdollista myös aina peruuttaa. Peruuttaminen tehdään kirjallisesti ja rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastoon aivan samalla tavalla kuin avioehtosopimuskin. Aivan kuten avioehtosopimuksen tekeminen, myös sen peruuttaminen vaatii molempien aviopuolisoiden suostumuksen ja allekirjoitukset asiakirjaan. 

Virallisten sopimusten tekemisessä kannattaa aina hyödyntää ammattilaista, jotta voidaan varmistaa, että sopimukset ovat oikeaoppisesti tehty ja lakimies on ollut molempien osapuolten tukena.

Avioehto ennen naimisiin menoa vs. avioehto avioliiton aikana

Avioehtosopimuksen voi tehdä joko ennen avioliiton solmimista tai avioliiton aikana. Monesti vallitsee väärinkäsitys, että avioehto voidaan laatia ainoastaan ennen avioliittoon vihkimistä. Todellisuudessa avioehtosopimuksen voi tehdä myös vihkimisen jälkeen, ennen avioliiton purkautumista eron tai toisen puolison kuoleman takia.

On kuitenkin huomioitava, että avioehto vaatii molempien osapuolten suostumuksen, joten molempien omaisuuden turvaamiseksi avioehdosta kannattaa keskustella jo hyvissä ajoin ennen avioliittoa, mikäli se vain on mahdollista. Jos toinen osapuoli ei suostu avioehtoon, sitä ei voida tehdä.

Mitä tarkoittaa osittainen avioehto?

Osittainen avioehto tarkoittaa sopimusta, jossa on rajattu avio-oikeus koskemaan vain tiettyä omaisuutta. Eli selkeämmin sanottuna, osittaisessa avioehdossa on rajattu selkeästi mikä omaisuus kuuluu avio-oikeuden alaiseksi ja mikä omaisuus taas ei. 

Avioehto voi olla myös yksipuolinen, joka tarkoittaa, että sillä rajataan pois vain toisen omaisuus. Yksipuolinen avioehto voidaan laatia esimerkiksi silloin, jos toinen osapuoli on yrittäjä ja halutaan turvata yritystoimintaa. Tästä lisää alla. 

Yrittäjä – huomioi avioehdon merkitys

Yrittäjän kohdalla avioehtosopimus voi astua merkittävään rooliin. Yrittäjällä voi olla vastuullaan työntekijöitä ja huomattava määrä omaisuutta, kuten osakeomistuksia, liiketoimintaa tai muita liiketoimintaan liittyviä varoja. Näitä varoja ja yritystoiminnan säilymistä ennallaan halutaan usein suojata avioliiton päättymiseltä, olipa kyseessä avioero tai puolison kuolema.

Yrittäjän avioehtosopimuksen tarkoituksena on määritellä, kuuluuko yritysvarallisuus avio-oikeuden piiriin vai ei. Sopimuksessa voidaan määrittää, että yrityksen osakkeet tai liiketoiminta jäävät yrittäjän henkilökohtaiseksi omaisuudeksi eivätkä kuulu avio-oikeuden piiriin. Tämä tarjoaa yrittäjälle ja mahdollisille työntekijöille suojaa ja varmuutta yrityksen jatkuvuuden säilyttämisessä sekä mahdollisissa avioero- tai perintötilanteissa.

Yrittäjän on tärkeää päivittää avioehtosopimusta säännöllisesti, erityisesti silloin, jos yrityksen omistus- tai toimintaolosuhteet muuttuvat merkittävästi. Tämä varmistaa, että avioehtosopimus on ajan tasalla ja edelleen sopiva yrittäjän ja hänen perheensä tarpeisiin.

Kumpi pätee: avioehto vai testamentti? 

Avioehto ja testamentti ovat molemmat tärkeitä oikeudellisia sopimuksia, jotka vaikuttavat omaisuuden jakoon ja perintöön. Kuitenkin sopimusten pätevyys ja soveltuvuus riippuvat tilanteesta ja laadittujen sopimusten sisällöstä. Alla avioehdon ja testamentin vertailua:

Avioehto:

  • Avioehto on sopimus, joka solmitaan aviopuolisoiden välillä. 
  • Avioehto määrittelee, mikä omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin avioliiton päättyessä, olipa kyseessä avioero tai puolison kuolema.
  • Avioehdolla voidaan rajoittaa avio-oikeutta, eli puolisoiden oikeutta toistensa omaisuuteen, tai sillä voidaan määritellä, mitkä omaisuuden osat jäävät avio-oikeuden ulkopuolelle.
  • Avioehdolla voidaan suojata puolisoiden ja myös mahdollisten perillisten tai yritystoiminnan etuja.
  • Avioehto vaatii rekisteröimisen.

Testamentti:

  • Testamentti on asiakirja, jossa henkilö määrittelee, miten hänen omaisuutensa tullaan jakamaan hänen kuolemansa jälkeen.
  • Testamentilla voidaan myös rajoittaa perillisten aviopuolisoiden avio-oikeutta testamentin nojalla perittyyn omaisuuteen.
  • Testamentti on voimassa ainoastaan kuoleman jälkeen..
  • Testamentin voi tehdä yksin tai yhteisenä, keskinäisenä testamenttina puolison kanssa. 
  • Testamenttia ei rekisteröidä minnekään. 

Ovathan testamentti ja avioehtosopimus synkassa keskenään?

Avioehtosopimuksen ja testamentin yhteensovittaminen on tärkeä asia, jotta ei ensinnäkään ajauduta laatimaan keskenään ristiriitaisia asiakirjoja. Toisaalta voidaan menettää verotuksellisia mahdollisuuksia, jos avioehtosopimuksen ja testamentin yhteyttä ei ymmärrä eikä sitä osaa hyödyntää. 

Ei ole mitenkään tavatonta, että aikanaan 50 vuotta sitten avioliiton solmineella avioparilla on esimerkiksi jommankumman puolison vanhempien kehotuksesta laadittu täysin poissulkeva avioehtosopimus. Jos aviopari haluaa tehdä lesken taloudellista tilannetta turvaavan keskinäisen testamentin, jolla lesken omistukseen määrätään ensiksi kuolleen puolison omaisuutta, on avioehtosopimuksen täysin poissulkeva luonne tahtotilaltaan ristiriidassa testamentin tahtotilan kanssa. Avioehtosopimus ei estä leskeä saamasta testamentilla hänen omistukseensa määrättyä omaisuutta, mutta hän menettää mahdollisuuden saada verovapaata tasinkoa, jota tietyissä tilanteissa suoritetaan avio-oikeuden nojalla. Asiaa voi havainnollistaa seuraavan esimerkin avulla:

Aviopuoliso A omistaa 100.000 € ja aviopuoliso B 900.000 € edestä omaisuutta. Jos aviopuolisoilla ei ole B:n kuollessa avioehtosopimusta, suoritetaan ennen perinnönjakoa aviopuolisoiden välinen ositus. Ilman avioehtosopimusta A on oikeutettu 400.000 € verovapaaseen tasinkoon, joka maksetaan B:n varallisuudesta ja loput 500.000 € B:n varallisuudesta jaetaan joko testamentin tai lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaisesti.

Jos aviopuolisoilla taas on täysin poissulkeva avioehtosopimus, pitää A omistamansa 100.000 € ja menehtyneen B:n omaisuus siirtyy suoraan hänen perillisilleen tai testamentissa määräämilleen tahoille. Myös leskeksi jäänyt A voi olla yksi näistä testamentissa mainituista testamentinsaajista. Jos B on testamentillaan määrännyt kaiken omaisuutensa lesken omistukseen, on avioehtosopimuksen olemassaololla merkittävä verotuksellinen vaikutus. Koska A ei avioehtosopimuksen takia saa verovapaata tasinkoa, joutuu hän maksamaan perintöveroa koko B:n testamentilla hänelle määräämästä omaisuudesta (900.000 €), on perintöveron suuruus noin 119.000 €. Jos aviopuolisoilla ei olisi avioehtosopimusta ja A saisi 400.000 € B:n omaisuudesta verovapaana tasinkona, maksaisi hän perintöveroa vain 500.000 €:n osuudesta, jolloin perintöveron määrä olisi noin 55.000 €. 

Jos kuvitellaan, että B olisi testamentissaan määrännyt omaisuutensa lastensa C ja D kesken jaettavaksi, on avioehtosopimuksella merkittävä vaikutus perintöverotuksen lisäksi myös siihen, minkä verran omaisuutta jää B:n perillisten kesken jaettavaksi. Avio-oikeuden toteuttaminen ja tasingon maksaminen leskelle pienentää esimerkissä merkittävällä tavalla C:n ja D:n jaettavaksi tulevan omaisuuden määrää. 

Avioehtosopimus tulee toisin sanoen aina ennen testamenttia sovellettavaksi, jos avioliitto päättyy kuolemaan. Ennen testamentin täytäntöönpanoa ja perinnönjakoa tutkitaan aviopuolisoiden välinen avio-oikeus ja sen laajuus. Jos leski on oikeutettu tasinkoon, maksetaan se aina ensin ja vasta sen jälkeen on mahdollista jakaa perintö.

Edellä kuvattu kuvaa hyvin aviovarallisuus- ja perintölainsäädäntömme yhteen nivoutuvaa luonnetta. Ei riitä, että ymmärtää vain toista lainsäädännön osa-aluetta, vaan on ymmärrettävä näiden yhteensovittamisen tärkeys ja tavat tehdä asiakirjat ilman, että ne riitelevät keskenään tai johtavat verotuksellisesti tyhmiin ratkaisuihin. 

Mitä avioehdon kohtuullistaminen tarkoittaa? 

Avioehtosopimus voi jossain tilanteissa olla kohtuuton, jos se johtaisi toisen osapuolen kohtuuttomaan taloudelliseen asemaan avioeron tai puolison kuoleman jälkeen. 

Kohtuullistaminen tarkoittaa sitä, että tuomioistuin voi jättää tietyt avioehtoon sisällytetyt määräykset huomiotta tai muuttaa niitä niin, että ne ovat reiluja ja oikeudenmukaisia kummallekin osapuolelle. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi omaisuuden jakamista tasan, vaikka avioehto olisi määritellyt toisen puolison omaisuuden kuulumisen yksinomaan hänelle.

Kohtuullistaminen tapahtuu yleensä tilanteissa, joissa avioehto on laadittu epäsuotuisissa olosuhteissa, kuten ilman asianmukaista neuvontaa tai toisen puolison painostuksesta. Tuomioistuin arvioi kunkin tapauksen yksilöllisesti ja ottaa huomioon puolisoiden taloudellisen tilanteen, omaisuuden määrän ja avioliiton keston.

Yleisesti ottaen kohtuullistamisen tavoitteena on varmistaa, että avioehto ei johda kohtuuttomiin tai epäoikeudenmukaisiin tuloksiin toisen osapuolen kannalta. Avioehdon kohtuullistaminen tarjoaa suojaa puolisoille, erityisesti tilanteissa, joissa heikompi osapuoli on joutunut epäreiluun asemaan avioehdon allekirjoittamisen yhteydessä.

Milloin avioehtosopimusta ei kannata tehdä?

Vaikka avioehto voi olla hyödyllinen monissa tilanteissa, on myös tilanteita, joissa avioehtoa ei välttämättä kannata tehdä. Edellä kuvatussa tilanteessa puolisoiden A ja B välisen avioehtosopimuksen tekemisen järkevyyteen vaikuttaa moni seikka, joita on syytä arvioida asiantuntijan avustuksella. Avioehtosopimusta ei kannata tehdä, jos haluaa turvata leskeä ja tehdä tämän mahdollisimman verotehokkaasti. 

Avioehtosopimusta ei myöskään kannata tehdä painostuksen ja pakottamisen alla. Jos toinen puolisoista tuntee painetta tai pakotetta allekirjoittaa avioehtosopimus, se voi johtaa epäoikeudenmukaiseen tai kohtuuttomaan lopputulokseen. Avioehtosopimuksen tulee syntyä vapaaehtoisesti, yhteisestä tahdosta sekä ilman painetta.

Jos molemmilla puolisoilla on vähän omaisuutta tai heidän taloudelliset tilanteensa ovat samankaltaiset, avioehtosopimuksen tekeminen voi olla tarpeetonta ja turhaa. Elämä voi kuitenkin tuoda muutoksia mukanaan ja näin ollen avioehdon laatiminen on mahdollista milloin tahansa avioliiton aikana. 

Milloin avioehto voi olla epäpätevä?

Alla on lyhyt lista tilanteista, joissa avioehto voi olla pätemätön, erityisesti silloin kun se on laadittu ilman asianmukaista lakimiehen apua.

  1. Esteelliset todistajat: Valitsemalla todistajiksi sukulaisia, kuten oman veljen ja veljenvaimon, avioehto voi olla pätemätön. Avioehtosopimuksen tulee olla todistettu kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa ja todistajien tulee olla perheen ulkopuolisia henkilöitä.
  2. Rekisteröimättömyys: Jos avioehtoa ei ole rekisteröity Digi- ja väestövirastoon, se ei ole lainvoimainen. Rekisteröinti on välttämätön, jotta avioehto voidaan panna täytäntöön ja se olisi pätevä.
  3. Painostus tai pakottaminen: Jos avioehtosopimus on allekirjoitettu painostuksen alaisena tai toisen osapuolen vaatimuksesta, se voi olla lainvastainen. Avioehtosopimuksen tulisi syntyä molempien osapuolten vapaasta tahdosta ilman pakottamista tai painostusta.
  4. Yksipuolisuus: Jos avioehtosopimuksen on allekirjoittanut ja hyväksynyt vain toinen osapuoli ilman toisen suostumusta. Avioehtosopimuksen tulee olla molempien osapuolten hyväksymä ja allekirjoittama.
  5. Avioehtosopimus on tehty liian myöhään eli avioeron jo vireille tultua. 

Avioehtosopimuksen laadinnassa ja pätevyydessä on tärkeää noudattaa lakia ja varmistaa, että kaikki tarvittavat vaatimukset täyttyvät. Lakimiehen avulla voidaan varmistaa, että avioehto on pätevä, lainmukainen ja molempien osapuolten etujen mukainen.

Lakitoimisto Kunnes Oy:n perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut juristi Niina Kosunen on laatinut satoja avioehtosopimuksia ja nähnyt useita erilaisia tilanteita, joissa avioehtosopimuksen laatimisella olisi vältetty ikäviä keskusteluja avioeron yhteydessä. Lisäksi Kosunen kuvailee, että toisinaan aikanaan tehtyjen avioehtosopimusten sisältö ja vaikutukset omaisuuden jakoon avioliiton päättyessä tulevat aviopuolisoille yllätyksenä. Moni ei välttämättä ymmärrä, miten merkittävä vaikutus avioehtosopimuksella on hänen oikeuksiinsa, joten Kosunen suosittelee, että avioehtosopimusta laadittaessa on aina syytä kääntyä asiantuntijan puoleen. Itse asiakirjana avioehtosopimus on sisällöllisesti helpohko laatia ja netti on pullollaan erilaisia malleja, mutta ymmärtävätkö osapuolet asiakirjan sisällön vaikutukset – sitä mikään netistä löytyvä malli ei osaa varmistaa. 

Varaa tästä maksuton 15 minuutin keskustelu Lakitoimisto Kunnes Oy:n juristin Niina Kosusen kanssa ja varmista, millainen avioehtosopimus on perusteltu juuri teidän tilanteeseenne. 

kunnes lakitoimisto

Niina Kosunen

Lakimies, OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

Lakitoimisto Kunnes apunasi

Varaa maksuton 15 minuutin tapaaminen lakitoimisto Kunneksen Niinan kanssa. Tapaaminen voidaan järjestää kokonaan etänä.

Lakitoimisto Kunnes tarjoaa laajasti palveluita elämän eri tilanteisiin:

Jaa:

Facebook
Twitter
Pinterest

Seuraa Somessa

Uusimmat postaukset

Pysy ajantasalla

Tilaa uutiskirjeemme

Ilmoitamme sinulle ensimmäisten joukossa uusista tapahtumistamme ja 

Etsi sivuilta

Samankaltaiset postaukset

Jätä kommentti

Lataa ILMAINEN talouden-hallintapohja

Excel-pohja sisältää kuukausibudjetin, nettovarallisuuslaskelman, vuosiseurannan sekä yksittäisten kulujen seurantaa helpottavan taulukon.

*Lataamisen yhteydessä liityt sisäpiiriimme. Voit poistua milloin tahansa parilla klikkauksella.