Joskus elämä on sellaista hullunmyllyä, että ainoa tavoite on selviytyä jollakin tavalla päivästä toiseen. Meidän perheen mennyt vuosi on ollut vähintäänkin kaoottinen. Kuopuksen syntymä, vauvavuoden unenpuute ja muut haasteet sekä väsyttävä arki kahden alle 3-vuotiaan lapsen kanssa ovat imeneet mehut meistä vanhemmista. Useimmiten on ollut pakko mennä siitä, mistä aita on matalin. Olemme siis eläneet sellaista elämänvaihetta, että meidän kaikki resurssimme ovat kohdistuneet arjesta selviytymiseen.
Arkisen kiireen ja jatkuvan kuormittumisen keskellä on monesti mahdottoman tuntuista luoda mitään uusia toimintatapoja. Kuten meilläkin, kaikki resurssit ja voimavarat tuntuvat olevan jo käytössä. Silloin, jos joskus, kaipaa vanhoja tuttuja rutiineja ja jo aiemmin sisäistettyjä toimintamalleja. Itse ainakin tunnistan sen tunteen, että aivokapasiteettini ei vain riitä minkään uuden asian opetteluun, koska 100 % siitä tuntuu olevan jo käytössä.
Kaiken kuorman ja kaaoksen keskellä olisi kuitenkin hyvä huolehtia asioista, joilla tuota kaikkea kuormaa on helpompi hallita ja sitä kautta myös luoda itselleen hyvinvointia. Kaikille on varmasti selvää, että ulkoilu, liikunta ja mieluisa oma aika tuottavat mielihyvää ja helpottavat arjessa rämpimistä. Olen vahvasti sitä mieltä, että oman talouden hallinta on yksi vastaava osa-alue.
Taloudenhallinta on myös tutkitusti tärkeä osa arjen hyvinvointia ja kuormituksen säätelyä. Talouslukutaito eli tieto talousasioista vähentää huolta ja stressiä. Tietoisuus omista tuloista ja menoista tarjoaa turvallisuuden tuntua ja selkeyttä arjen kuormituksen keskelle, sillä jokaista yksittäistä rahakulua ei tarvitse tuolloin pohtia, sille on jo varattu tilaa budjetoinnilla. Myöskin riittävä varautuminen yllättäviin menoihin on olennaista, jotta ei menetä yöuniaan autohuollon tai sairastumisen takia.
Suomalaisten rahankäyttö ei suju ruusuisesti
Kaikesta edellä mainitusta huolimatta suomalaisten kotitalouksien rahankäyttö ei suju kovinkaan ruusuisesti. Tuoreen tutkimuksen mukaan 75 % kuluttajista käyttää yhtä paljon tai enemmän rahaa kuin tavallisesti ansaitsee kuukaudessa. Iso osa meistä elää siis jatkuvasti yli omien varojensa, mikä johtaa väkisinkin turhaan velkaantumiseen. Hälyttävää on myös se, että lähes kolmannes suomalaisista elää ilman minkäänlaista säästöä ”pahan päivän varalle”. Jokainen odottamaton tapahtuma saa stressitasot kattoon, ja arki on uuvuttavaa, jos jokaista pientäkin muuttujaa pitää pelätä kauhulla. Koska olen myös itse elänyt aiemmin tällä tyylillä, pystyn edelleen muistamaan sen, kuinka jokainen koiran ripulointi tai pesukoneen narahdus aiheuttaa pienen paniikin: mistä revin rahat tähänkin ongelmaan?
Jokainen odottamaton tapahtuma saa stressitasot kattoon, ja arki on uuvuttavaa, jos jokaista pientäkin muuttujaa pitää pelätä kauhulla.
Tutkitun tiedon lisäksi kannustan budjetoinnin aloittamiseen myös puhtaasti oman kokemuksen perusteella. Kukaan meistä ei ole niin rikas tai köyhä, niin kyvytön tai toisaalta fiksu, etteikö budjetointi auttaisi elämänlaadun parantamisessa. Jos rahat riittävät arkeen helposti ja ylikin jää, budjetointi edesauttaa huomaamaan niin sanottuja turhia rahareikiä ja tehostaa vaurastumista. Jos taas päivittäiset menot tuntuvat tiukalta, budjetointi helpottaa stressiä, kun pakollisiin menoihin saa varattua riittävät rahat. Lisäksi tässä tilanteessa budjetti osoittaa ne kohdat, joista pystyisi ehkä hiukan karsimalla saamaan säästöön rahaa yllättävien menojen varalle.
Budjetointi on ollut meidänkin perheessä hakusessa viime vuoden aikana. Välillä on pihistelty oikeastaan kaikesta, kun raha-asiat ovat alkaneet ahdistaa. Ajoittain rahankäyttö on puolestaan väsyneenä ollut hyvin leväperäistä ja suunnittelematonta. Nyt kun taloudellinen tilanne heikkenee merkittävästi siirtyessäni vanhempainpäivärahan piiristä pelkälle kotihoidon tuelle (verojen jälkeen kuukausituloni ovat noin 500 euroa sisältäen lapsilisät ja kotihoidon tuen), on taas aika ryhdistäytyä ja kartoittaa perusteellisesti tulot ja menot.
Olen aiemminkin harrastanut budjetointia, mutta nyt perhetilanteen muututtua ja tulojen vaihduttua koin helpommaksi käyttää ensimmäistä kertaa valmista pohjaa. Naiset puhuu rahasta -budjetointipohja oli helppo ottaa käyttöön parilla klikkauksella. Itse valitsin Google Sheetsin käyttöalustaksi, sillä täyttelen budjettisuunnitelmaa aina vähän kerrallaan. Budjetoinnin aloittaminen ei siis vaadi mitään tunnin sessiota tietokoneen ääressä, vaan sen saa alulle vaikkapa pienissä osissa. Tulot ja menot on helppo merkitä valmiiseen pohjaan esimerkiksi tarkastamalla nettipankista todelliset luvut. Arviointi on hankalaa ja menee helposti alakanttiin.
Jos on ensimmäistä kertaa harkitsemassa oman taloussuunnitelman tekoa, yksinkertaisia käytännön ohjeita löytyy esimerkiksi Marttojen tai Takuusäätiön sivuilta.
Lue myös nämä Marian kirjoitukset:
