Lapsen elatus
Lapsen elatus

Ero lapsiperheessä – mitä ottaa huomioon lapsen elatukseen liittyen

Ero ei ole koskaan iloinen asia, mutta joskus se on väistämätön. Erotilanteessa on paljon asioita joita tulee ottaa huomioon kun yhteistä kotia ja omaisuutta lähdetään jakamaan. Mutta miten sitten ne yhteiset lapset? Mitä ottaa huomioon lapsen elatukseen liittyen erotilanteessa? Erotilanteessa lapset säilyvät edelleen kummankin vanhemman lapsena, lasten asumisesta ja elatuksesta tulee kuitenkin sopia yhdessä. Mitä siis tulee ottaa huomioon erotilanteessa kun mietitään yhteisten lasten elatusta?

Tässä tekstissä otamme selvää siitä: 

  • mitä tekee lastenvalvoja ja koska lastenvalvojalle on syyttä hakeutua? 
  • milloin on haettava päätöstä oikeudesta
  • milloin voi hakea Kelasta tukea elatukseen? 
  • entä jos toinen vanhempi ei maksa hänelle määrättyä maksua?

Ja ennen kuin lähdetään selvittämään itse asiaa, käydään vielä läpi kaksi termiä jotka tässä artikkelissa nousevat usein esiin. Elatusapu = Rahamäärä, jonka elatusvelvollinen vanhempi maksaa lapsen elatusta varten. Yleisesti se vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, on elatusvelvollinen. Elatussopimuksessa sovitaan erotilanteessa siitä, miten elatusapu vanhempien välillä määrittyy. Molemmat vanhemmat ovat lapsista elatusvastuussa riippumatta siitä kumman vanhemman luona lapsi asuu tai miten vuoroasuminen on sovittu. Myöskään yksinhuoltajuus ei poista toiselta vanhemmalta elatusvelvollisuutta. Elatustuki = Kelan maksama etuus, jolla turvataan lapsen elatus, jos lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta esimerkiksi puutteellisen elatuskyvyn vuoksi.

Se, kenen kanssa lapsi asuu, on lapsen lähivanhempi. Etävanhempi on taas se vanhempi, joka tapaa lasta.

Mitä tekee lastenvalvoja?

Lastenvalvoja on yleensä sosiaalityöntekijä tai muu tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon omaava henkilö, joka tarjoaa palvelua perheille vanhemmuuden selvittämisessä, lasten asumisesta, huollosta ja elatuksesta sovittaessa sekä näihin liittyviä sopimuksia vahvistaessa. Lastenvalvoja siis pyrkii auttamaan vanhempia sovun saamiseksi lapsen asioissa. Kun lapsen asioista sovitaan, on aina ensisijaista ottaa huomioon lapsen etu, jota myös lastenvalvoja osaltaan valvoo. 

Lastenvalvojan luona lasten asioista sopiminen erotilanteessa ei kuitenkaan ole pakollista, lainsäädäntö ei tätä edellytä. Vaikka vanhemmat saisivat sovittua yhteisesti lapsen asumisesta ja elatuksesta, on sopimus järkevää vahvistuttaa lastenvalvojalla. Etenkin siinä tilanteessa, jos näyttää, että lasten asioista sopiminen on vaikeaa, auttaa lastenvalvoja yhteisen sovun löytymisessä. Lastenvalvoja osaa myös luoda oman ammattitaitonsa näkökulmasta tilanteeseen ehdotuksia, joita vanhemmat ei ehkä hoksaa ottaa huomioon. Eli, jos vanhemmat pystyvät sopimaan asiasta kahdestaan, on heidän mahdollisuus sopia asiasta ilman ulkopuolista apua/ulkopuolista apua ei tarvita. Kuitenkin lastenvalvojan vahvistama sopimus on virallinen ja täytäntöönpanokelpoinen, eli yhteisymmärryksessäkin luotu sopimus kannattaa vahvistaa lastenvalvojalla. Voit lukea lisää lastenvalvojalla tehtävästä sopimuksesta täältä!

Lastenvalvojat työskentelevät hyvinvointialueilla, ja lastenvalvojan palvelut ovat perheille maksuttomia. Jotta lastenvalvoja voi vahvistaa sopimuksen, tulee hänen kuulla kumpaakin vanhempaa tähän liittyen. Lastenvalvojan sopimusta ei pysty siis vahvistamaan ilman kummankin vanhemman suostumusta.

Lapsen elatusvelvollisuus

Lapsen molemmilla vanhemmilla on lapsesta elatusvelvollisuus myös erotilanteen jälkeen. Vanhempi, joka ei muuten osallistu lapsensa elatukseen, on velvollinen maksamaan toiselle vanhemmalle lapsen elatusapua. Tästä on säädetty oma laki, Laki lapsen elatuksesta. Jos se vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, ei ole kykeneväinen huolehtimaan lapsen elatuksesta esimerkiksi työttömyyden tai sairauden vuoksi, voidaan heikentyneen elatuskyvyn vuoksi tehdä elatussopimus vanhemman puutteellisen maksukyvyn perusteella ja lähivanhempi voi tällä sopimuksella hakea elatustukea. Tämän tuen myöntää Kela. Jos 15-vuotias lapsi muuttaa asumaan itsenäisesti, hän voi hakea elatustuen maksettavaksi myös itselleen. Vielä tarkennuksena, kun puhutaan elatusavusta, tarkoitetaan toisen vanhemman maksamaa tukea. Kun puhutaan elatusavusta, tarkoitetaan Kelalta haettavaa tukea. Lue myös lapsiperheiden etuuksista täältä. 

Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, eli vanhemmat ovat vastuussa taloudellisesti siitä, että lapsella on riittävät ja ikätasoiset valmiudet henkiseen ja aineelliseen kasvuun ja kehitykseen, sekä vanhemmat ovat taloudellisesti vastuussa lapsen hoidosta ja sen kustannuksista. Lisäksi vanhemmat ovat vastuussa lapsen koulutuksessa syntyvistä kustannuksista, jotka tosin Suomessa ovat melko pienet etenkin peruskoulun osalta. Elatusvelvollisuus jatku aina 18-ikävuoteen saakka, ellei lapsi jo tätä ennen pysty elättämään itseään omilla ansiotuloilla. Ottaen huomioon edellä mainitut seikat, on maksettavan elatusavun määrä aina yksilöllinen. Elatusavun määrää voi arvioida elatusapulaskurin avulla. Löydät laskurin täältä

Jos lapsen asuminen on järjestetty 50-50 eli vuoroasumisena, voidaan elatusapu vahvistaa periaatteessa kummalle tahansa vanhemmalle. Tässä tilanteessa otetaan huomioon vanhempien mahdolliset tuloerot. Kansallisten ohjeiden laatiminen lapsen elatuksen määrittämiseen vuoroasumistilanteessa on kuitenkin vasta meneillään, joten käytännöissä voi olla vielä vaihtelevuutta alueittain. 

Mitä sitten otetaan huomioon kun vanhemman elatuskykyä arvioidaan? Elatuskykyä laskettaessa otetaan huomioon vanhemman kyky osallistua lapsen elatukseen, kuten ikä, työkyky ja mahdollisuus osallistua ansiotyöhön, käytettävien varojen määrä sekä lainsäädännön määrittelemä elatustuen määrä. Myös vanhempien keskinäisellä elatuskyvyllä on suuri merkitys elatusavun määrää arvioitaessa.

Elatuksesta voi myös sopia keskenään, mutta jos tuntuu siltä ettei asiasta sopiminen keskenään onnistu, on tilanteessa käytettävissä lastenvalvojan tuki. Jos asiasta on sovittu keskenään, vanhempien keskinäinen sopimus ei ole pätevä. Jos toinen vanhemmista jättää vanhempien keskinäisen sopimuksen mukaisen  elatusavun suorittamatta, sopimusta ei voi viedä ulosottoon tai sen perusteella ei voi hakea elatustukea Kelalta maksulaiminlyönnin perusteella. Lastenvalvojan vahvistama sopimus taas on mahdollista panna täytäntöön pakkotoimilla.

Milloin lapsen elatus-asiassa on tarpeen hakea päätöstä tuomioistuimesta?

Entäpä sitten jos lapsen asumisesta tai elatuksesta ei päästä sopuun? Vaikka vanhempien ensisijainen tehtävä on ajatella lapsen etua, on se joskus erotilanteessa hankalaa ja ajoittain myös riitaisia, jolloin vanhemmat eivät välttämättä pääse sopuun asiasta kahdestaan tai lastenvalvojan tuella. Lastenvalvojan luona sopiminen perustuu kuitenkin aina vanhempien keskinäiseen sopimiseen ja suostumukseen, lastenvalvoja ei voi päättää tai määrätä sopimusten sisältöä vanhempien puolesta. Kun sopimuksiin ei päästä, tällöin voidaan käyttää myös termiä huoltoriita. Huoltoriita voi olla myös silloin, jos vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen asumiseen tai muihin asioihin liittyen. Tällöin vanhempien on mahdollisuus hakea päätöstä tuomioistuimesta. 

Jos elatusapua käsittelevä kanne laitetaan vireille tuomioistuimeen, on asian kantajana lapsi, jolle elatusapua vaaditaan. Lapsen puolesta kannetta voi ajaa toinen huoltaja, lapsen edunvalvoja tai joissain tapauksisa myös sosiaalitoimen edustaja. Elatusapua koskeva kanne laitetaan vireille tuomioistuimeen kirjallisella haastehakemuksella. Vastaaja, eli se, vanhempi jolle elatusavun maksuvelvollisuutta vaaditaan, saa asian tiedoksi käräjäoikeudelta. Käräjäoikeus asettaa määräajan, jonka aikana vastaajan tulee antaa selvitys asiasta.  Lapsen osalta oikeusapu on ilmaista kun taas vastaajana oleva vanhempi vastaa itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Jos tilanne on oikein riitaisa, voidaan asiassa päätyä suulliseen käsittelyyn. Vaikka vanhempien tilanne olisi kuinka hankala tahansa, on tärkeä muistaa pyrkiä pitämään lapsi ulkopuolella vanhempien välisistä ristiriidoista. Tarvittaessa eroprosessiin kannattaa hakea tukea, jotta tilanne ei olisi lapselle haitallinen. 

Follo – sovittelu vaihtoehtona käräjäoikeudelle

Vaihtoehtona raskaalle käräjäoikeuden käsittelylle tarjoaa oikeus myös mahdollisuuden sovitteluun. Lapsiasioita on mahdollisuus sovitella asiantuntija-avusteista tuomioistuinsovitteluna, josta käytetään nimeä Follo-sovittelu. Sovittelijana toimii lapsiasioihin perehtynyt tuomari ja häntä avustaa asiantuntijana psykologi, lastenvalvoja tai sosiaalityöntekijä. Vanhemmilla on usein myös omat oikeusavustajat sovittelussa mukana. Käräjäoikeus vahvistaa sovittelussa tehdyn sopimuksen.

Mitä mieltä olit kirjoituksesta?
+1
4
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0

Jaa:

Facebook
Twitter
Pinterest
WhatsApp
Email
Päivi

Päivi

Tervetuloa blogini pariin!

Olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja työskentelen sosiaalityöntekijänä.

Kotoa löytyy kolme lasta, puoliso sekä kaksi koiraa.

Kiinnostuksen kohteena ovat yhteiskunnalliset ilmiöt sekä taloudellinen hyvinvointi.

Seuraa Instagramissa
Pysy ajantasalla

Tilaa uutiskirjeemme

Ilmoitamme sinulle ensimmäisten joukossa uusista tapahtumistamme ja 

Etsi sivuilta

Päivin aiemmat postaukset

Mistä apua rahahuoliin?

Meidän missio @naisetpuhuurahasta -tilillä on luoda positiivista ja innostavaa rahapuhetta ympärillemme. Vaikka kuinka jakaisimme innostusta

Miten välttää ruokahävikki?

Ruokahävikki on nimensä mukaisesti syömäkelpoista ruokaa, joka syystä tai toisesta päätyy hävikiksi, eli roskikseen. Ruokahävikki

Jätä kommentti

Lataa ILMAINEN talouden-hallintapohja

Excel-pohja sisältää kuukausibudjetin, nettovarallisuuslaskelman, vuosiseurannan sekä yksittäisten kulujen seurantaa helpottavan taulukon.

*Lataamisen yhteydessä liityt sisäpiiriimme. Voit poistua milloin tahansa parilla klikkauksella.