hyvä velka vs paha velka
hyvä velka vs paha velka

Hyvä velka vs. paha velka

On todennäköistä, että meillä kaikilla on joskus elämämme aikana velkaa. Elämässä tulee vastaan suuria, pieniä ja yllättäviä asioita, jotka vaativat lainattua rahaa. Asuntolaina, opintolaina, autolaina, remonttilaina, ja tietysti näiden lisäksi kulutusluotot ovat ainakin itselle tulleet tutuiksi vuosien saatossa.

Lainan saanti on tehty ainakin joiltain osin melko helpoksi – joka myös saattaa lisätä velkaantumisen riskiä. Valitettavaa onkin, että velkaantuneiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Velkaantuminen voi johtaa myös kierteeseen, josta poispääsy voi olla hankalaa yksin.

Oletko kuullut joskus puhuttavan hyvästä velasta ja pahasta velasta?

Kuulostaa äkkiseltään kummalliselta, mutta otetaanpa selvää mistä ihmeestä on kyse.

Hyvää velkaa voidaan ajatella olevan sellaisen velan, joka tuottaa sinulle. Asuntosijoittaminen on tästä yksi esimerkki – osittain velkarahalla ostettu asunto tuottaa vuokralaisen kautta voittoa, ja näin saat lyhennettyä velkaa. Asuntolaina voidaan muutenkin nähdä hyvänä velkana (ainakin osan kohdalla) – oma asunto kasvattaa varallisuutta. Kuitenkin asuntoa hankkiessa kannattaa pitää mielessä, että hankkii asunnon joka sopii omaan elämäntilanteeseen taloudellisesti (ei ole liian kallis) ja on juuri itselle sopiva asunto. Lisäksi toki kannattaa pitää mielessä mistä ja millaisen asunnon hankkii ja tuleeko asunnon arvo vuosien mittaan kasvamaan vai nakertaako vuodet koko ajan arvosta palan pois.

Velkaa tarvitaan usein muuhunkin kuin asunnon ostoon. Yllättävät menot, kuormittavat arkea, jolloin saattaa olla tarve kulutusluotolle. Aina velkaa otettaessa on syytä pitää mielessä, että ollaan hankkimassa jotain mihin juuri sillä hetkellä ei ole varaa. Kulutusluotolla saa helposti hankittua vaikka mitä, mutta tärkeää on pitää huoli, että takaisinmaksuun on oikeasti varaa. Pahimmillaan kulutusluotot aiheuttaa kierteen, josta voi seurata velkaantuminen. Kulutusluottojen korot ovat usein korkeat, joten paljon järkevämpi tapa turvata äkilliset hankinnat on pitää oma puskuri kunnossa. Eli säästötili, jossa on varaa äkillisiin menoihin.

Viisi vinkkiä velan nostoon:

  1. Mieti, kuinka tarpeellinen velka sinulle on
  2. Kilpailuta, selvitä eri vaihtoehdot
  3. Ota tarkkaan selvää lainan ehdoista, laina-ajasta, koroista ja maksuvapaasta
  4. Tunne oma taloutesi ja mahdollisuutesi velan takaisinmaksuun
  5. Älä pelkää puhua rahasta

Jos sinulle on kertynyt velkaa useampiin eri paikkoihin, ei kannata hätääntyä ja sulkea silmiä velkaantumiselta. Ottamalla haltuun oman taloutesi, tunnistamalla kuinka paljon pystyt käyttämään rahaa velkojen maksuun ja ottamalla selvää veloistasi, voit saada velkasi vyörymään lumipallon lailla, ja lyhenemään nopeammin. Maksat ensin pois sen, mikä on sinulle järkevin maksaa, ja tämän jälkeen siirrät velan lyhennyksestä jääneet rahat seuraavan velan maksuun. Olemme luoneet pohjan helpottamaan velkojen vyörytystä, voit ladata ilmaisen pohjan täältä.

Kannattaa myös muistaa, että apua ja tukea on saatavilla. Esimerkiksi takuusaatio.fi on hyvä paikka hakea tietoa miten lähteä purkamaan omaa tilannetta.

Jaa:

Facebook
Twitter
Pinterest

Seuraa Somessa

Uusimmat postaukset

Pysy ajantasalla

Tilaa uutiskirjeemme

Ilmoitamme sinulle ensimmäisten joukossa uusista tapahtumistamme ja 

Etsi sivuilta

Samankaltaiset postaukset

Anti Black Friday = Bright Friday

Mitä, jos turhan ostamisen sijaan tekisimme pimeästä perjantaista valoisan? Keräsimme listan parhaista Anti Black Friday vinkeistä, joilla kulutusjuhla muuttuu Bright Fridayksi.

rahastojen kulut

Rahastojen kulut – Millaisia kuluja voidaan periä?

Sijoittamiseen liittyy usein erilaisia kuluja. Rahastojen kulut voivat vaihdella merkittävästikin, joten tämän vuoksi on hyvä olla tietoinen, mistä kaikesta rahastoyhtiölle maksaa. Kannattaakin pitää mielessä sanonnat:

arbitraasi

Arbitraasi – Mitä se tarkoittaa?

Luen tällä hetkellä Karo Hämäläisen kirjaa Rikos ja rahastus, jossa Hämäläinen kertoo tosielämän pahimmista rahahuijauksista. Kuuluisa huijari ja entinen Nasdaqin johtaja Bernard Madoffin kohdalla Hämäläinen

fyysinen vs. synteettinen rahasto

Synteettinen vs. fyysinen rahasto

Mitä eroa on synteettisellä ja fyysisellä rahastolla? Tämä kysymys tulee aiheelliseksi ETF-rahastoa valitessa. Ennen kuin lähdetään sen pidemmälle, kerrataan vielä lyhyesti mikä ETF oikein on?

Jätä kommentti