Sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta toteaa Ylen artikkelissa: ”Puolella suomalaisista kotitalouksista ei ole ollenkaan puskuria. Jos tulee tiukka paikka, heillä ei ole mitään mistä ottaa.”
Puskurin kerryttäminen voi tuntua tylsältä ja tarpeettomalta, erityisesti silloin kun taloudellinen tilanne on hyvä. On helppo ajatella hyvien aikojen kestävän ikuisesti – ja osalla voi käydäkin niin, mutta todellisuudessa tilanteet voivat muuttua hyvin nopeasti. Muutos voi tulla joko oman elämän sisäpuolelta tai ulkopuolelta, esimerkiksi korkomuutosten, työttömyyden, sairauden tai äkillisten suurten menojen muodossa.
Varautuminen mahdollisiin, talouteen vaikuttaviin tekijöihin voi ehkäistä sitä, että vaikeudet tuntuisivat kuin matto vedettäisiin kokonaan jalkojen alta. Varautumisella voidaan luoda perustaa, joka lisää turvaa ja tuo mielenrauhaa.
Elämä on jatkuvaa muutosta, ja yllättäviä tilanteita tulee väistämättä vastaan. Taloudellisen mielenrauhan säilyttämiseksi on hyvä tehdä erilaisia turvatoimenpiteitä, kuten rakentaa taloudellista puskuria.
Puskurin koko ja säästettävä summa vaihtelevat yksilöllisesti. Puskuri voi olla kooltaan sadoista euroista tuhansiin, ja kuukaudessa sivuun laitettava summa voi olla esimerkiksi 5–25 % tuloista. Ei ole yhtä oikeaa summaa tai tapaa; päätökset tehdään jokaisen yksilöllisen taloustilanteen mukaan.
Puskurin kerryttäminen voi olla tylsää, mutta tylsyys tuo turvaa, vähän samoin kuin pitkäjänteinen sijoittaminenkin.
Tylsyyttä kaipaa silloin kun myrskyää.
