lapsisakko
lapsisakko

Nainen, haaveiletko lapsista? Laskitko jo oman lapsisakkosi?

Tiedätkö mikä on lapsisakko? Lapsisakko koostuu niistä mitattavista asioista, joista nainen maksaa valitessaan synnyttää jälkeläisensä. Lapsisakko koostuu perhevapaiden aiheuttamista poissaoloista työelämästä, vähemmistä työtunneista uran aikana, sekä hitaammasta etenemisestä uralla. Lapsisakko kohdistuu myös kertyviin eläkkeisiin. Naiset pitävät 97% perhevapaista.

Perhevapaiden riskit työuralle, palkkakehitykselle ja eläkkeisiin kohdistuvat naisiin, koska he jäävät lapsen kanssa kotiin. THL mukaan heti työmarkkinoille paluun jälkeen äidit ansaitsevat 8-11% vähemmän kuin lapsettomat naiset, mikäli äidit ovat olleet kaksi vuotta tai lyhyemmän ajan perhevapaalla. Kolme vuotta tai kauemmin poissa olleet äidit ansaitsevat töihin välittömästi palatessaan 19% vähemmän kuin lapsettomat naiset.

Lapsisakosta kattavasti keskustelee mm. Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto. Hän luotsaa podcastia taloudellinen mielenrauha, jossa perehdytään tanskalaiseen tutkimukseen, lasikatto lompakossa. Mikäli naisten taloudellinen tilanne kiinnostaa ylipäätään, kannattaa herkällä korvalla kuunnella kausi 7.

Kivipelto kirjoittaa Instagramissa lapsisakosta avaavasti. Lapsisakko tarkoittaa sitä, että lapsen saannin jälkeen äidin bruttotulot jäävät keskimäärin 20% alemmalle tasolle kuin isän ja tämä alempi taso säilyy koko uran ajan. Käytännössä tämä näkyy pienempänä eläkkeenä, pienempinä säästöinä ja sijoituksina ja näin ollen myös vähempänä varallisuutena.

En halua, että kenellekään tulee tästä tekstistä ja aiheesta olo, ettei halua tämän sakon vuoksi lapsia. Kirjoitan tästä, koska tämä on tärkeä yhteiskunnallinen asia. Omasta mielestäni lapset ovat kalleinta mitä minulla on, arvoltaan mittaamattoman arvokkaita. Lapsisakko laittaa silti penkomaan näkökulmia ja ajatusmaailmaa, mitä asialle voisi tehdä?

Miksei isä jää perhevapaille?

Naiset todella pitävät, yhteiskunnan perhevapaiden muutoksista huolimatta, lähes kaikki perhevapaat. Miksi isät eivät jää perhevapaille, vaikka heillä on tähän teoreettinen mahdollisuus? Ruotsissa on 480 päivää vanhempainvapaata, josta on korvamerkityt 3kk osat, joita voi käyttää tai olla käyttämättä. Ruotsin isät pitävän perhevapaista 30%.

Jos nainen tienaa miestä vähemmän, nainen jää kotiin. Jos nainen tienaa miestä enemmän, nainen jää kotiin.

On ehkä jopa huvittavaa, miten nainen jää lapsen saannin jälkeen aina kotiin. Jos nainen tienaa miestä vähemmän, nainen jää kotiin. Jos nainen tienaa miestä enemmän, nainen jää kotiin. Eikö taloudellisesti olisi järkevää, että se kuka tienaa enemmän jäisi vanhempainvapaalle, koska siitä maksettaisiin parempien ansioiden/yel mukaan enemmän? Vapaita voi 2022 tulleen uudistuksen jälkeen osittain halutessaan jakaa. THL mukaan, korkeasti koulutettujen äitien puolisot pitävät muita isiä yleisemmin vanhempainvapaata, eli pitääkö naisten päästä korkeimmille palkoille, jotta mies voi jäädä kotiin?

Mieleeni tulvii tuhat kysymystä. Onko taloudellinen pärjääminen kotitalouksissa vedetty äärirajoille? Miksei pärjätä, jos toisen tulot tippuvat hetkellisesti? Onko eläminen liian kallista? Onko elintasot vedetty äärimmilleen? Millaisia toimia jokainen kotitalous voisi yksilötasolla tehdä, jotta enemmän tienaava puoliso jäisi kotiin? Miten työnantajat voisivat tilanteelle tehdä? Millaisia asioita yhteiskunnassa olisi päätettävä? Miten nainen voi päästä korkeaan asemaan, isoille palkoille, kun rakenteelliset epäkohdat pitävät naiset paikoillaan?

Koska mies saa tauon työelämästä?

Merja Mähkä puhui Instagramissaan siitä, miten on ollut itse mahdollisesti suurin este esikoisen kohdalla miehen vanhempainvapaalle. Merja kertoo, ettei kokenut sen aikaisessa työssään imua, joten vanhempainvapaa oli hänelle hyvä hetki miettiä tulevaa ja mitä työelämältään haluaa. Uskon, että tämä ajatus on monelle naiselle tuttu. Lapsi on itsessään haave, samalla lapsen saaminen mahdollistaa työelämään breikin. Mikäli nainen käyttää jokaisen lapsen kohdalla vanhempainvapaan, milloin on miehen vuoro olla työelämästä tauolla? Milloin mies saa miettiä mitä tulevaisuudelta haluaa? Haluaako mies miettiä tulevaisuutta? Riittääkö parikymppisenä armeijan kautta tuleva tauko urasta kirkastamaan tulevaisuuden miehelle?

Ovatko perhevapaat sukupuolivapaat?

Mitä enemmän asiasta ihmisten kanssa juttelen, huomaan, ettei perhevapaata olla ollenkaan mietitty kotona sukupuolen asiana. Perhevapaata muokataan parhaiten omaan malliin taipuvaksi. Näin olen itsekin toiminut. Meillä perhevapaat mahdollisti opiskelujani, emmekä olisi tulleet taloudellisesti toimeen, jos minun olisi pitänyt yksin elättää perhettämme miehen ollessa perhevapailla.

Nykyisin tiedostan, että perhevapaiden vuoksi, minulta jäi noin 4 vuoden ajalta saamatta palkkatuloja, jotka vaikuttavat tulevaisuuden eläkekertymääni. En usko, että olisimme kuitenkaan toimineet toisin, vaikka olisin tiedostanut vapaiden vaikutuksen eläkkeeseeni jo tuolloin. Toki, jos emme ota asiaa sukupuoliasiana nyt, naiset jäävät edelleen kotiin ja maksavat sakkoa maailman tappiin asti. Itse haluan kyllä minimoida omien lasteni mahdollisesti tulevaisuudessa maksettavaksi tulevan lapsisakon.

Lapsettomat maksavat myös lapsisakkoa

Sain @kauppaneuvoksentytar tililläni seuraajaltani hyvän näkökulman siitä, miten naisten lasten hankinta vaikuttaa välillisesti myös heihin, jotka eivät halua tai eivät voi saada lasta. Yhteiskunnan asenteet, naisten asema, sekä tasa-arvon tila vaikuttaa myös lapsettomiin. Nainen, raskaushaaveiden kanssa tai ilman, ei välttämättä pääse etenemään uralla yhtä hyvin, kuin saman ikäinen mies. Lapsien saamisesta kärsii urallaan mahdollisesti siis myös lapseton nainen.

Perhevapaat koskettavat kaikkia

Miksi perhevapaat koskettaa kaikkia? Perhevapaiden kustannukset rahoitetaan THL mukaan valtaosin sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta. Kelan maksamat rahat katetaan työnantajamaksuilla (30%), työntekijämaksuilla (61%) sekä valtion maksamalla osuudella (9%). Työtulovakuutuksen työnantajamaksuja maksavat kaikki työnantajat, myös ne, joiden työntekijät eivät ole perhevapailla. Työnantajan kustannuksista (palkallinen raskaus- ja vanhempainvapaan osa, raskausajan sairauslomat, sairaasta lapsesta johtuvat sairauslomat) korvataan työnantajalle 70 prosenttia. Vanhempainvapaista maksaa siis lapsen äidin työnantajan lisäksi kaikki.

Äidin työnantajan näkökulma

Kauhistuttavia tarinoita kuulee pienyrittäjien suusta. Perhevapaan kustannukset ovat työnantajalle iso lovi. Yrittäjänaiset tarjoavat sivuillaan vauvalaskuria, jolla voi selvittää vanhemmuuden kustannusten syntymistä. Yrittäjänaiset arvioivat, että työntekijän 3000e kuukausipalkalla työnantajalle jää maksettavaa 9000e raskauden ja vanhemmuuden aikaisista poissaoloista. Onneksi raskaudet ja perhevapaat osataan ottaa vastaan työpaikoilla myös ilolla ja onnella.

Perhevapaa koettelee yrityksen kassaa, mutta aiheuttavat myös ylimääräisiä töitä rekrytoinnin ja perehdyttämisenkin saralla. Mitä jos perhevapaalla olevan työtä tekevä sijainenkin päätyy perhevapaille? Olisiko hedelmällisessä iässä oleva nainen vähemmän vieroksuttava työhaastatteluissa, jos perhevapaiden kustannukset jaettaisiin paremmin lapsen vanhempien työpaikkojen välillä?

Perhevapaa tulossa, mitä voin tehdä?

Jokaisen äidin ja isän olisi järkevää laskea se oma lapsisakko auki. Itse en osaa tätä enää omalta kohdalta laskea, koska aika ja elämäntilanne on kulunut, mutta jos perhevapaa nyt häämöttelisi, lähtisin laskemaan ja selvittämään: Paljonko äiti menettää tuloja, eläkkeitä ja ura mahdollisuuksia, jos on vaikka kaksi vuotta kotona? Entä paljon olisi isän lapsisakko? Kumpi saa enemmän vanhempain rahaa, kumman on järkevämpää olla kotona kotihoidon tuella? Onko kummankaan järkeä olla kotona kotihoidon tuella? Kumpi tekee 80% työaikaa, jotta perhe selviää lapsiperhearjesta? Omaan lapsisakkoon vaikuttaa tietenkin koulutus, työpaikka, yrittäjyys, uramahdollisuudet, muut sijoitukset ja elämäntilanne. Tällaiset asiat ovat järkevää käydä yhdessä läpi, niin ei tarvitse kenenkään katkeroitua, jos oma ura tyssäisi lasten saantiin.

Kaltaisilleni jälkijunassa heränneille lohdutuksesi voin tarjota ajatusta: omat voimavarat kannattaa suunnata tulevaisuuden näkymien parantamiseen, tapahtuneiden murehtimiseen sijaan. Tässä on vielä itselläkin 35 vuotta aikaa kerrytellä eläkettä!

Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä:

Jaa:

Facebook
Twitter
Pinterest
WhatsApp
Email
Laura

Laura

Laura on oman elämänsä innostuva puuhastelija. Sanavalmis riskinottaja, joka nauttii hyvästä, koruttomasta arjesta ja haaveilee enemmästä. Raha on hallinnut Lauran elämää aina, sillä sitä ei ole ollut ja juuri siksi siitä on ihana puhua ja kirjoittaa. Kahden tytön äitinä Laura haluaa olla mukana rikkomassa lasikattoja. Laura on nyt opintovapaalla palkkatöistä, toimii sairaanhoitaja-yrittäjänä sekä virittelee muuta yritystoimintaa. Luonto, sauna, uni, perhe ja ystävät olisivat ne viisi asiaa, joita ilman Laura ei selviäisi.

Seuraa Instagramissa

Kuuntele Lauran Elämäni yrittäjänä -podcastia

Uusimmat postaukset

Pysy ajantasalla

Tilaa uutiskirjeemme

Ilmoitamme sinulle ensimmäisten joukossa uusista tapahtumistamme ja 

Etsi sivuilta

Lauran aiemmat postaukset

hajauta tulot

Hajautatko tulosi?

Hyvänen aika miten paljon mua ahdistaa raha-asiat juuri tänä syksynä. Oman instani mukaan, en ole

kesäkulut

Kesäkulut osa 1.

Meille on tulossa KAIKKIEN AIKOJEN KESÄ! Tai no, ehkä viime vuoden kesä oli KAIKKIEN AIKOJEN,

Jätä kommentti

Lataa ILMAINEN talouden-hallintapohja

Excel-pohja sisältää kuukausibudjetin, nettovarallisuuslaskelman, vuosiseurannan sekä yksittäisten kulujen seurantaa helpottavan taulukon.

*Lataamisen yhteydessä liityt sisäpiiriimme. Voit poistua milloin tahansa parilla klikkauksella.