Psykologia on aina kiehtonut minua. Lukiossa ajattelin jossain vaiheessa opiskelevani psykologiksi, niin haltioitunut ihmismielen liikkeistä olin. Ei minusta psykologia koskaan tullut, mutta ihmismielen koukerot jäivät kiinnostamaan silti.
Koska nämä mielenliikkeet niin kovin kiehtovat, olen jo muutamissa aiemmissa teksteissäni pureskellut rahan ja vaurastumisen näkökulmasta ihmismieltä ja yrittänyt ymmärtää, miksi toimimme niin kuin toimimme. Perinnöllisyys ja lapsuuden kokemukset vaikuttavat osittain, kuten myös omaksumamme asenne eli mindset. Elämän ja vaurastumisen matkani varrella olen oppinut omasta ajattelutavastani paljon ja omaksunut pala palalta mm. kasvun asenteen.
Ajatusvinoumissa ja vääristymissä on itselläni ainakin vielä työstettävää, ja ne ovat vuosien varrella myös mietityttäneet paljon. Kuinka voin olla varma, että jokin ajatukseni ei johdu jostain ajatusvinoumasta? Tai miten ylipäätään tunnistan ajatukseni tai päätökseni johtuvan ajatusharhasta? Minkä ajatusvinouman voin vain ohittaa ja milloin sekä luottaa sen kanssa tehtyyn päätökseen?
Ajatusvinoutuma tai -vääristymä tarkoittaa lyhyesti virheellistä tulkintaa todellisuudesta, jota ihminen pitää totena. Vääristymät syntyvät, kun teemme tulkintoja ympäristöstämme meillä jo olevan tiedon perusteella. Tämä tieto voi olla kokemuksien kautta tullutta tai tunnetietoa. Joskus tällaisen tiedon perusteella tulkintamme menee vikaan ja syntyy ajatusvääristymä. Saatamme jo lapsuudessa vanhempien ja ympäristön vaikutuksesta kehittää ajatusvääristymiä, joiden kanssa sitten elämme tai opettelemme niistä pois.
Miksi mielemme vääristää?
Ajatusvääristymiä on pieniä ja suuria. Kun ne ovat pieniä, pystymme toimimaan ja sopeutumaan niistä huolimatta ympäröivään maailmaan. Kun ajatusvääristymä pääsee liian isoksi omassa päässämme, oletamme, että ympäristön on sopeuduttava meihin. Normaalisti olemme jossain näiden kahden ääripään välimaastossa.
Ajatusvinoumat ovat tavallaan mielen oikopolkuja. Tämä johtuu siitä, että joudumme päivittäin tekemään niin monia päätöksiä, pieniä, suuria ja keskikokoisia, että aivomme vetää mielellään mutkia suoriksi ja teemme päätöksen sen kummemmin ajattelematta. Näin pystymme säästämään aivojen kuormitusta ja päätösten tekoon menevää energiaa.
Jos nimittäin jäisit pohtimaan jokaista pientäkin päätöstä päivän aikana, olisit käyttänyt aikaa tavallaan ihan turhiin asioihin ja hukannut sitä oikeasti tärkeistä asioista. Ei siis ole ihme, että usein mielemme valitsee vain äkkiä parhaalta tuntuvan vaihtoehdon. Joskus vääristymät voivat johtaa epärealistisiin ja huonoihin päätöksiin. Kun teemme päätöksiä salamannopeasti, lähes automaatiolla, luotamme jo meillä olevaan tietoon ja tunteisiimme, ja ohitamme muun saatavilla olevan tiedon helposti.
Koska haluan mennä elämässä eteenpäin, kehittyä, oppia ja vielä vaurastua kaiken kukkuraksi, mieleni oikoo usein. Joten katsotaanpa, millaisien ajatusvinoumien käytöstä yleensä yllätämme itsemme tai toisemme.
Yleisimpiä ajatusvinoumia
Vahvistusharha: Tutkimme tai tulkitsemme uutta tietoa siten, että se vahvistaa jo olemassa olevia uskomuksiamme. Emme huomioi niitä tietoja, jotka ovat omaa kantaamme vastaan. Omalla kohdalla olen huomannut tämän vaikuttavan esimerkiksi silloin, jos olen jostain syystä jo päättänyt hankkia tiettyä osaketta. Etsin kaikki mahdolliset tiedot, jotka puhuvat osakkeen oston puolesta ja jätän joko kokonaan huomiotta tai suhtaudun kriittisesti tietoihin, joiden mukaan kyseistä osaketta ei kannattaisi ostaa.
Yksimielisyysharha: Uskomme, että kaikki muutkin ajattelevat asioista samalla tavoin kuin me. Yllätin itseni tästä viimeksi tänään, kun epäuskoisena luin vaaligallupien tuloksia. Ai, eivätkö kaikki äänestäkään samoin kuin minä?
Vastaavuusharha a.k.a keskeinen syytösharha: Meillä on taipumus ylikorostaa persoonallisuuteen perustuvia selityksiä muiden käyttäytymisessä. Niin hyvässä kuin pahassa. Tunnistan varsinkin läheisten ihmisten kohdalla tekeväni tätä liian usein.
Jälkiviisausharha: Näemme menneet tapahtumat ennaltaehkäisevinä. Sanomme jonkin asian tapahtuessa, että tiesimme niin käyvän. Emme kuitenkaan osaa ennustaa tapahtumaa ennen kuin se oikeasti tapahtuu. Sanontahan kuuluu ”Jälkiviisaus paras viisaus.” Tunnistan ja tunnustan tähän sortuneeni useasti. Kyllähän minä tiesin, että osakkeen hinta pompsahtaa pilviin. Onneksi ostin tuolloin.
Halkominen tai mustavalkoinen ajattelu: Suhtaudumme asioihin mustavalkoisesti eli emme näe kahden ääripään välillä muita vaihtoehtoja. En tiedä, onko ikä vai mikä, mutta tähän en enää sorru kovinkaan usein. Pyrin muistamaan, että usein asioilla on vähintään se kaksi puolta ja miljoona eri vaihtoehtoista sävyä siinä välissä.
Ylivertaisuusvinouma: Yliarvioimme tietämättämme kykyjämme, tietämystämme tai osaamistamme. ”Mitä enemmän luulen tietäväni, sitä vähemmän oikeasti tiedän.” Sijoittamisen alkutaipaleella tämä oli itselläni liiankin yleistä. Kuvittelin tietäväni ja löytäväni helposti alihinnoiteltuja osakkeita. Useat tällaiset osakkeet olen onnistunut ostamaan itse asiassa kurssihuipuissa enkä laskuissa. No, virheistä oppii.
Ankkurivaikutus: Luotamme ensimmäiseksi lukemaamme tai kuulemaamme tietoon ja peilaamme myöhemmin saamiamme tietoja siihen. Asuntojen ja varsinkin osakkeiden hinnat ovat hyviä esimerkkejä. Osakkeen hinta ankkuroituu omassa mielessämme tietylle tasolle, vaikkapa siihen hintaa millä olemme itse osaketta ostaneet. Kun hinta sitten nousee tai laskee, perustamme tietomme tuohon tiettyyn tasoon, kuvitellen osakkeella olevan joko vielä nousuvaraa tai sitten ajattelemme tehneemme alun perin hyvät kaupat halvalla.
Sädekehävaikutus: Liitämme asiaan tai ihmiseen, jolla jokin positiivinen ominaisuus, myös muita myönteisiä ominaisuuksia. Ja vastaavasti liitämme negatiivisia ominaisuuksia herkästi asiaan tai ihmiseen, josta emme pidä.
Suodattaminen: Suodatamme positiiviset asiat pois ja mietimme ainoastaan uhkia, epäonnistumisia tai muita negatiivisia asioita. Päästäksemme eteenpäin vaikkapa elämässä tai vaurastumisen polulla tällainen ajattelu ei vie pitkälle. Riskejä on pystyttävä ottamaan ja nähtävä asioiden positiiviset puolet.
Tässä eivät suinkaan ole kaikki ajatusvinoumat, sillä niitä on todella paljon. Pyrin poimimaan tähän joitain yleisimmistä ja tunnistettavimmista.
Tunnista ja haasta vinoumat
Oletko huomannut, että ajattelet jostain asiasta joskus mustavalkoisesti tai kuvittelet tietäväsi paljon enemmän kuin itse asiassa tiedät? Entä oletko huomannut, että olet ottanut uuden tiedon vastaan niin, että se on vahvistanut jo olemassa olevaa käsitystäsi.
Joskus on myös niin, että yksi vinouma johtaa toiseen ja olemme kuin kehässä niiden kanssa. Silloin on hyvä katkaista ajatuksenjuoksu täysin tekemällä hetki jotain aivan muuta. Musiikki täysille ja tanssimaan. Palataanpa sitten vasta asiaan.
Kun opit tuntemaan yleisimpiä mielesi vinoutumia, pystyt jatkossa mahdollisesti tekemään päätöksiä puolueettomammin ja tehokkaammin. Tunnistaessasi vinouman ottavan otteen päätöksestäsi, voit blokata sen ja pystyt ajattelemaan vaihtoehtoisia tapoja eli sen kuuluisan boksin ulkopuolelta.
Tämä tuskin tulee onnistumaan ensimmäisellä kerralla tai jatkossakaan joka kerta, mutta kun tulemme tietoiseksi näistä mielen pikku kommervenkeistä, on meillä paremmat mahdollisuudet haastaa niitä. Kokeile jonkin vinouman seuraavan kerran tunnistaessasi, haastaa se ja kääntää päälaelleen.
Kun esimerkiksi negatiiviset ajatukset ja uhkakuvat saavat vallan jossain asiassa, haasta itsesi etsimään asiasta hyviä puolia. Tai muista, että maailmaan mahtuu paljon erilaisuutta, jolloin ihmiset harvoin ajattelevat asioista juuri samalla tavoin kuin me.
Tärkeää on muistaa myös se, että kun tulet tietoisemmaksi omista ajatusvinoumistasi, on ihan tervettä antaa niiden joskus ottaa myös valta. Niiden tarkoitus kuitenkin on suoda mielellemme oikopolkuja, sillä muuten todennäköisesti lyyhistyisimme informaatiotulvan alle, emmekä saisi tehtyä päätöksiä mistään. Kyseenalaistetaan kuitenkin aika ajoin päätöksiämme, sillä automaattivaihteella ajelu päätöksenteossa turruttaa nopeasti ja kangistumme kaavoihimme. Kasvua ja oppimista ei silloin tapahdu.
Mukavia hetkiä mielen tutkimisen ja ajatusvinoumien tunnistamisen parissa!
Lähteet:
- Mielen ihmeet – Syypää tekemiisi virheisiin voi olla kognitiivinen vinouma
- Hs.fi – Kun oikein jää miettimään (maksumuurin takana)
- Hs. fi – Moni sijoittaja luulee olevansa kultasormi, mutta oikeasti psykologiset harhat vievät sijoittajaa (maksumuurin takana)
- Mediakasvatus.fi – Kognitiivisia vinoumia -infograafi
