Mitä on indeksisijoittaminen?

Indeksisijoittamisen suosio on kasvanut viime vuosina tasaisesti, ja yksi merkittävimmistä syistä tähän on indeksisijoittamisen helppous.

Indeksisijoittaminen tarjoaa yksinkertaisen tavan sijoittaa markkinoille, ja se on erityisen houkuttelevaa varsinkin niille, jotka haluavat sijoittamiselta passiivisuutta ja vaivattomuutta.

Toinen vahva syy löytyy edullisuudesta. Indeksisijoittamista voi tehdä pienilläkin summilla – esimerkiksi 10-15 eurolla kuukaudessa.

Kuitenkin ennen kuin hyppäät mukaan tähän ”laiskan sijoittajan passiiviseen strategiaan”, on sinun tehtävä jonkin verran taustatyötä ja aktiivisia valintoja, joiden avulla indeksisijoittaminen voi toteutua.

Mitä indeksisijoittaminen oikein on?

Mutta mitä indeksisijoittaminen oikein tarkoittaa? Miten indeksisijoittaminen toimii ja mitä sijoitetulla rahalla saa? Ihan ensi alkuun käydään läpi indeksin ja indeksisijoittamisen perusteet, jotta tiedät mistä on kyse.

Mikä on indeksi?

Indeksi on nk. mittari, joka auttaa mittaamaan jonkin tietyn kokonaisuuden kehitystä, suorituskykyä sekä hintamuutosta.

Käytännössä kaikista arvopapereista ja hyödykkeistä, voidaan muodostaa indeksi. Indeksin muodostamiseksi tulee vain ensin tietää jokaisen indeksiin mukaan otettavan hyödykkeen tai arvopaperin arvo ja jokaisen yksittäisen kohteen suhteellinen osuus indeksissä.

Indekseihin itsessään ei voi sijoittaa, vaan niitä käytetään tiedonlähteenä sekä vertailukohtana ja indeksit voivat auttaa sijoittajia seuraamaan markkinoiden tai tietyllä alueella toimivien yritysten kehitystä. Jos haluat sijoittaa johonkin tiettyyn indeksiin, tulee sinun siinä tapauksessa etsiä sijoitustuote, kuten rahasto, joka seuraa haluamasi indeksin kehitystä.

Kaikista tunnetuimmat indeksit ovat osakeindeksejä, kuten S&P 500, Dow Jones Industrial Average (Dow 30), Nasdaq sekä Nikkei.

Alla suora lainaus Op.fi sivustolta:

”Indeksi kertoo mikä on hyödykkeen markkinoiden keskimääräinen tuotto. Se seuraa markkinoiden yleistä kehitystä ja kuvaa arvon muutosta. Se voi esimerkiksi seurata jonkun pörssin, vaikkapa Helsingin pörssin kehitystä, tai vaikka raaka-aineiden hinnan kehitystä markkinoilla.” – Op.fi

Mitä on indeksisijoittaminen?

Kuten yllä mainitsimme, itse indeksiin ei voi suoraan sijoittaa, koska indeksi on pelkästään mittari. Sen sijaan indeksiin voi sijoittaa sijoittamalla indeksiä seuraavaan indeksirahastoon tai ETF:ään. Tarkemmin sanottuna indeksisijoittaminen on sijoitusstrategia, joka perustuu sijoitusten tekemiseen johonkin indeksiin tukeutuen, kuten esimerkiksi osakeindeksiin tai raaka-aineindeksiin.

Esimerkkinä voidaan ottaa Sijoittaja Kaija, joka on kiinnostunut yhdestä maailman seuratuimmasta indeksistä eli S&P 500 -indeksistä. S&P 500 seuraa Yhdysvaltojen 500 suurimman pörssiyhtiön kehitystä – eli kyseessä on hyvin laaja indeksi. Historiallisesti S&P 500 -indeksi on ollut yksi maailman parhaiten tuottaneista osakeindekseistä ja pitkällä aikavälillä tuotto on ollut keskimäärin 9-10 prosenttia per vuosi.

Jotta Sijoittaja Kaija voi hyötyä S&P 500 -indeksin kehityksestä ja saada indeksin mukaista tuottoa, tulee Kaijan etsiä markkinoilta eri indeksirahastoja ja/tai ETF-tuotteita, jotka pyrkivät toistamaan S&P 500 -indeksin kehitystä. Tällaisia tuotteita ovat mm. Nordnetin matalakuluinen USA indeksirahasto (huomioi, että rahasto muuttui vuonna 2022 ESG-rahastoksi, mutta tuotollisesti menee hyvin samoissa). Handelsbankenilla on myös oma USA-rahasto, joka seuraa kyseistä indeksiä sekä Nordnetissä suosituin S&P 500 indeksiä seuraava ETF on nimeltään iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc).

Se, millä painolla esimerkiksi osakeindeksissä on eri osakkeita, sillä samalla painolla kyseistä osakeindeksiä seuraava indeksirahasto pyrkii pitämään oman rahastonsa kokonaisuuden.

Indeksisijoittaminen on yleensä passiivista ja matalakuluista sijoittamista

Indeksisijoittaminen on yleensä erittäin passiivinen sijoitusstrategia, joka pyrkii hyötymään markkinoiden yleisestä kehityksestä sen sijaan, että sijoittaja yrittäisi löytää yksittäisiä, potentiaalisia yhtiöitä tai sijoituskohteita. Tämä onkin yksi syy miksi niin moni suosii indeksisijoittamista – tylsää, suht edullista, parhaassa tapauksessa täysin passiivista ja automatisoitua. Samalla yhdellä sijoituksella saa paljon suuremman hajautuksen ja samalla myös riskitaso alenee, koska kaikki sijoitetut varat eivät ole kiinni esimerkiksi yhden pörssiyhtiön osakkeissa.

Passiivisuutensa myötä indeksisijoittaminen on yleensä edullisempaa ja matalakuluisempaa kuin aktiivinen sijoittaminen. Tämä johtuu siitä, että indeksisijoittamisessa rahaston salkunhoitaja ei ota omaa näkemystä, vaan indeksirahastoa saatetaan päivittää 1-4 kertaa vuodessa itse indeksissä tapahtuvien muutosten mukaan.

Millaista tuottoa indeksisijoittamisesta voi odottaa?

Indeksisijoittamisessa voi odottaa indeksin mukaista tuottoa miinus kulut. Eli ylituottoa ei kannata odotella, vaan indeksisijoittamalla saamasi tuotto seuraa valitsemasi markkinan keskimääräistä kehitystä.

Yksittäisen indeksirahaston tuotto riippuukin vahvasti siitä, mitä indeksiä rahasto seuraa ja kuinka hyvin kyseinen markkina-alue tai toimiala kehittyy. Eri indeksit tuottavat eri tavoin eri ajanjaksoilla – jotkut voivat menestyä paremmin, toiset heikommin. Pitkällä aikavälillä indeksisijoittaminen on yleensä ollut tuottoisaa, mutta tuotot eivät ole tasaisia, vaan vaihtelevat vuosittain markkinatilanteen ja talouden kehityksen mukaan.

Indeksisijoittamisessa on odotettavissa indeksin mukaista tuottoa (miinus kulut). Eli ylituottoa ei kannata odotella.

On hyvä muistaa, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä eikä indeksisijoittaminen ole poikkeus – vaikka riski toki onkin matalampi versus yksittäiseen osakesijoittamiseen. Indeksisijoittaminen auttaa tarjoamaan hajautetun tavan sijoittaa markkinoille ja samalla hajautuksen kautta riski madaltuu.

Entä riskit? Millaisia riskejä indeksisijoittamiseen liittyy?

Niin kuin jo yllä mainitsimme – kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä, myös indeksisijoittamisessa on omat riskinsä. Jos mainitaan muutamia riskejä, näitä ovat mm:

Markkinariski: Indeksirahaston arvo määräytyy sen sisältämien osakkeiden tai muiden sijoitusten perusteella. Jos markkina, johon indeksi kohdistuu, laskee yleisesti, myös indeksirahaston arvo laskee. Tämä tarkoittaa, että koko markkinan laskusuhdanne vaikuttaa suoraan rahaston tuottoon.

Toimialariski: Vaikka indeksirahastot hajauttavat sijoituksia useisiin eri kohteisiin ja noudattavat lainmukaisia hajautusperiaatteita (esimerkiksi EU-alueella), jotkut indeksit keskittyvät voimakkaasti tiettyyn toimialaan, kuten energia-alaan, terveydenhuoltoon tai teknologiaan. Keskitys altistaa toimialariskille, eli toimialan heikko kehitys voi vaikuttaa koko rahaston arvoon.

Yritysriski: Indeksisijoittaja voi altistua yhden yrityksen liialliselle vaikutukselle, jos kyseisen yrityksen osake saa indeksissä liian suuren painoarvon. Nykyään lainsäädäntö usein kuitenkin rajoittaa, ettei yhden osakkeen osuus rahastossa saa ylittää tiettyä rajaa (yleensä enintään 10 %), mutta näin ei ole aina ollut. Esimerkiksi 2000-luvun alussa Nokian osuus OMXH25-indeksissä oli jopa 70 %, mikä teki indeksistä erittäin riippuvaisen Nokian kurssikehityksestä.

Korkoriski: Vaikka osakeindeksit eivät sisällä korkosijoituksia, osa indeksirahastoista voi kohdistua myös korkomarkkinoille, mikä altistaa sijoittajat korkoriskille.

Valuuttariski: Jos rahaston sijoitukset tehdään eri valuutassa, voi sijoittamiseen liittyä valuuttariski. Esimerkiksi, jos sijoitat Yhdysvaltoihin keskittyvään S&P 500 -indeksirahastoon, rahasto seuraa dollareissa noteerattuja osakkeita. Jos dollarin arvo heikkenee suhteessa euroon, voi saamasi tuotto voi pienentyä.

Korkeiden kulujen riski: Indeksirahastojen kulut voivat olla riski tuotoille. Yleensä kulut ovat indeksirahastojen kohdalla alhaiset (mielellään alle 0,5 %), voivat ne kuitenkin joskus olla kohtuuttoman korkeat. Tämän vuoksi on aina tärkeää tutustua rahaston kaikkiin kuluihin ennen sijoittamista ja myös siihen, ettei haksahda ns. piiloindeksirahastoihin, joista kerromme lisää alla.

Piiloindeksirahastot

Piiloindeksirahastot ovat aktiivisiksi rahastoiksi naamioituneita rahastoja, jotka pyrkivät seuraamaan vertailuindeksin tuottoa, mutta joka veloittaa korkeampia hoitopalkkioita kuin perinteinen, passiivinen indeksirahasto.

Piiloindeksirahasto tarkoittaa rahastoa, jonka palkkiot ovat aktiivisesti hoidetun rahaston tasolla, mutta joka käytännössä seurailee pitkälti indeksiä.

Talouselämä.fi

Selvennetään tässä kohtaa vielä aktiivista ja passiivista rahastoa:

Aktiivinen rahasto tarkoittaa käytännössä sitä, että rahastonhoitaja pyrkii aktiivisella salkunhoitamisella (eli aktiivisella kaupankäynnillä) saamaan aikaan vertailuindeksiä parempaa tuottoa. Eli salkunhoitajalla on tärkeä rooli.

Passiivinen rahasto tarkoittaa taas käytännössä sitä, että rahastonhoitaja ei pyri ottamaan omaa näkemystä, vaan rahaston tarkoituksena on pelkästään seurata vertailuindeksiä. Eli salkunhoitajalla on pieni rooli.

Piiloindeksirahasto tarkoittaa käytännössä sitä, että rahastoa myydään sijoittajille aktiivisena rahastona, jossa mukamas rahastonhoitaja käy aktiivista kauppaa, mutta totuus voi olla täysin se, että oikeasti rahastonhoitaja ei juurikaan ota omaa näkemystä, vaan rahasto seuraa pitkälti vertailuindeksiä.

Tässä kohtaa voikin kysyä itseltä, että onko järkeä maksaa suurempia kuluja rahastosta, joka ei ota omaa näkemystä, vaan sen kautta saa indeksinmukaista tuottoa… Tällainen rahasto nyhtää sijoittajalta enemmän kuluja, mutta jonka tuotto on kuitenkin samaa, kuin mitä matalakuluisessa, passiivisessa indeksirahastossa saisi…

Passiivinen indeksirahasto = kulut matalat ja tuotto vertailuindeksin mukaista

Piiloindeksirahasto = kulut korkeammat ja tuotto vertailuindeksin mukaista

Piiloindeksirahastoissa kulut ovat siis aivan liian korkeat verrattuna siihen, mitä rahalla saa! Tämä tarkoittaa, että piiloindeksirahasto on auttamatta lähes aina huonompi valinta kuin perinteinen matalakuluinen indeksirahasto, joka tarjoaa käytännössä saman tuoton, mutta alhaisemmilla kuluilla. Sijoittajan näkökulmasta kulujen minimoimista on aina hyvä huomioida, koska pitkällä aikavälillä sillä on merkittävä vaikutus onko kulut 0,5 % vai 2 %.

Alla olevien linkkien kautta voit käydä lukemassa lisää aiheesta:

• Ihmiskunnan suurin puhallus: piiloindeksointi
• Piiloindeksirahasto kuin alkoholiton keskiolut

Indeksirahaston ja ETF:n ero?

Aiemmin mainitsimme, että indeksisijoittaminen onnistuu esimerkiksi indeksirahaston tai ETF-rahaston kautta. Miten nämä kaksi eroavat toisistaan?

Indeksirahasto ja ETF ovat molemmat passiivisia sijoitusinstrumentteja, joiden tavoitteena on seurata jonkin tietyn indeksin kehitystä. Näillä kahdella on kuitenkin jonkin verran eroja, joita käymme seuraavaksi läpi:

Kaupankäynti: ETF tarkoittaa Exchange Traded Fund eli käytännössä pörssilistattua rahastoa. Näin ollen ETF-rahastoja voi ostaa ja myydä samaan tapaan kuin osakkeita ja kaupankäynti tapahtuu pörssin aukioloaikana. Eli jos pörssi on kiinni, kaupankäynti ei onnistu. Sen sijaan tavallisella indeksirahastolla kaupankäynti on hieman erilaista. Indeksirahastomerkintöjä tai -lunastuksia voi tehdä mihin kellonaikaan tahansa, mutta niiden toteutumisessa menee yleensä 1-3 arkipäivää ennen kuin merkintä/lunastus näkyy salkussa. Summa Summarum: ETF-kauppa on nopeampaa ja tapahtuu reaaliajassa. Indeksirahastoissa toiminta on hitaampaa ja tapahtuu jälkijunassa.

Kulut: Yleensä ETF-rahastoilla on alhaisemmat kulut kuin indeksirahastoilla. Tämä johtuen siitä, että ETF-kauppa on samanlaista kuin osakekauppa ja kuluja syntyy ostaessa ja myydessä. Toki ETF-rahastoillakin voi olla juoksevia kuluja ja spread-kuluja. Kaikki kulut kannattaa selvittää tarkasti ennen sijoittamista. Toki esimerkiksi Nordnetiltä löytyy omia indeksirahastoja, joissa kulut ovat pyöreä nolla! Esimerkiksi Nordnetin Suomi ESG indeksirahasto on yksi suomalaisten erittäin suosima sijoituskohde.

Sijoitettava summa: Kaikki rahastot koostuvat rahasto-osuuksista – eli hieman niin kuin palapeli ja sen palat. Siinä missä tavallista indeksirahastoa voi ostaa vaikka pienen palan halutulla summalla, esimerkiksi 15 eurolla, ETF-rahastojen kohdalla tällainen osittainen ostaminen ei käy. Koska kyseessä on pörssilistattu sijoituskohde, silloin tulee ostaa kokonaisia osuuksia – samoin kuten osakkeiden kohdalla (et voi esimerkiksi ostaa puolikasta Sammon osaketta, vaan sinun tulee ostaa kokonainen). Jos yhden osuuden hinta on 50 euroa, silloin sinulla tulee olla vähintään tuo 50€ + mahdolliset kaupankäyntikulut, mikäli mielit kyseistä ETF-rahastoa omistaa.

Aloita indeksisijoittaminen Nordnetissä!

Huom! Sivun sisältöä ei tule ottaa sijoitusneuvona.

Muutama huomio, joilla voit lähteä luomaan polkuasi kohti indeksisijoittamista:

• Ymmärrä indeksirahastojen toimintaperiaatteet. Perehdy, miten indeksirahastot toimivat ja miten ne seuraavat markkinoita.
• Valitse markkina ja indeksi. Mieti, haluatko sijoittaa maantieteellisesti tiettyyn markkinaan, kuten Eurooppaan, Yhdysvaltoihin tai Suomeen, vai haluatko hajauttaa sijoituksesi globaalisti? Tai haluatko keskittyä tiettyyn toimialaan, kuten teknologiaan tai terveydenhuoltoon, tai sijoittaa kehittyville markkinoille?
• Valitse sopiva rahasto tai ETF. Etsi rahasto tai ETF, joka seuraa valitsemaasi indeksiä. Tutki rahaston rakennetta ja valitse itsellesi sopivin vaihtoehto.
• Selvitä rahaston tuotonjakokäytäntö. Tarkista, onko rahasto kasvu- vai tuotto-osuudellinen. Kasvuosuudelliset rahastot sijoittavat tuotot uudelleen rahastoon, mikä on yleensä verotehokkaampaa ja tukee korkoa korolle -ilmiötä. Tiedot löydät rahaston avaintietoesitteestä.
• Tutki rahaston kulut. Vertaile rahaston kuluja muihin samaa indeksiä seuraaviin rahastoihin. Alhaisemmat kulut voivat merkittävästi parantaa pitkän aikavälin tuottoja.
• Selvittele rahaston tuottoeroa indeksiin. Tämä tieto löytyy tunnusluvun Tracking error -alta. Hyvä rahasto pyrkii minimoimaan eron, jolloin rahaston tuotto seuraa mahdollisimman tarkasti vertailuindeksiä. Monesti myös mitä suuremmat kulut rahastolla on, sitä suurempi tracking error on.
• Mieti hajautusta ja riskiä. Onko rahasto liian keskittynyt tietylle maantieteelliselle alueelle tai toimialalle? Esimerkiksi pelkästään Suomeen keskittyvä rahasto voi olla liian suppea ja altistaa sijoituksesi liikaa Suomen taloudelle ja markkinoille. Laajempi hajautus, esimerkiksi globaalien markkinoiden kautta, voi vähentää riskiä ja tasapainottaa salkkuasi ja näin ollen salkkusi ei ole liikaa suomipainotteinen.
• Sijoita säännöllisesti. Ajallinen hajautus pienentää riskiä. Sijoita mieluummin kuukausittain pienempiä summia kuin kerralla suuri summa.

Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä:

• Miten aloittaa rahastosijoittaminen? Käytännön vinkit!
• Rahaston tuotto-osuus vs. kasvuosuus
• Rahastojen kulut – millaisia kuluja voidaan periä?
• Synteettinen vs. fyysinen rahasto