indeksisijoittaminen
indeksisijoittaminen

Mitä on indeksisijoittaminen?

Indeksisijoittamisen suosio on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Suurena syynä suosion nousuun on se, että indeksisijoittaminen on helppo tapa hypätä sijoittamisen pariin ja indeksisijoittaminen suosii varsinkin ”laiskaa” sijoittajaa. Toinen vahva syy indeksisijoittamisen suosioon löytyy sen edullisuudesta, koska indeksisijoittamista voi tehdä pienilläkin summilla – esimerkiksi 10-15 eurolla.

Mitä indeksisijoittaminen oikein on?

Mutta mitä se indeksisijoittaminen oikein tarkoittaa? Miten indeksisijoittaminen toimii ja mitä sillä sijoitetulla rahalla saa? Ihan ensi alkuun käydään läpi indeksin ja indeksisijoittamisen perusteet, jotta tiedät mistä on kyse.

Mikä on indeksi?

Indeksi on nk. mittari, joka auttaa mittaamaan jonkin tietyn kokonaisuuden kehitystä, suorituskykyä sekä hintamuutosta.

Käytännössä kaikista arvopapereista ja hyödykkeistä, voidaan muodostaa indeksi. Indeksin muodostamiseksi tulee ensin tietää jokaisen indeksiin mukaan otettavan hyödykkeen tai arvopaperin arvo ja jokaisen yksittäisen kohteen suhteellinen osuus indeksissä.

Indekseihin itsessään ei voi sijoittaa, vaan niitä käytetään tiedonlähteenä sekä vertailukohtana ja indeksit voivat auttaa sijoittajia seuraamana markkinoiden tai tietyllä alueella toimivien yritysten kehitystä. Jos haluat sijoittaa johonkin tiettyyn indeksiin, tulee sinun siinä tapauksessa etsiä sijoitusinstrumentti, kuten rahasto, joka seuraa haluamasi indeksin kehitystä.

Kaikista tunnetuimmat indeksit ovat osakeindeksejä, kuten S&P 500, Dow Jones Industrial Average (Dow 30), Nasdaq sekä Nikkei.

Alla suora lainaus Op.fi sivustolta:

”Indeksi kertoo mikä on hyödykkeen markkinoiden keskimääräinen tuotto. Se seuraa markkinoiden yleistä kehitystä ja kuvaa arvon muutosta. Se voi esimerkiksi seurata jonkun pörssin, vaikkapa Helsingin pörssin kehitystä, tai vaikka raaka-aineiden hinnan kehitystä markkinoilla.”Op.fi

Mitä on indeksisijoittaminen?

Kuten yllä mainitsimme, itse indeksiin ei voi suoraan sijoittaa, koska indeksi on pelkästään ns. mittari. Sen sijaan indeksiin voi sijoittaa sijoittamalla indeksiä seuraavaan indeksirahastoon tai ETF:ään. Tarkemmin sanottuna indeksisijoittaminen on sijoitusstrategia, joka perustuu sijoitusten tekemiseen johonkin indeksiin tukeutuen, kuten esimerkiksi osakeindeksiin tai raaka-aineindeksiin.

Esimerkkinä voidaan ottaa Sijoittaja Kaija, joka on kiinnostunut yhdestä maailman seuratuimmasta indeksistä eli S&P 500 -indeksistä. S&P 500 seuraa Yhdysvaltojen 500 suurimman pörssiyhtiön kehitystä – eli kyseessä on hyvin laaja indeksi. Historiallisesti S&P 500 -indeksi on ollut yksi maailman parhaiten tuottaneista osakeindekseistä ja pitkällä aikavälillä tuotto on ollut keskimäärin 9-10 prosenttia per vuosi.

Jotta Sijoittaja Kaija voi tuotollisesti hyötyä S&P 500 -indeksin kehityksestä ja saada indeksin mukaista tuottoa, tulee Kaijan etsiä markkinoilta eri indeksirahastoja ja/tai ETF-tuotteita, jotka pyrkivät toistamaan S&P 500 -indeksin kehitystä. Tällaisia tuotteita ovat mm. Nordnetin matalakuluinen USA indeksirahasto (huomioi, että rahasto muuttui vuonna 2022 ESG-rahastoksi, mutta tuotollisesti menee hyvin samoissa). Handelsbankenilla on myös oma USA-rahasto, joka seuraa kyseistä indeksiä sekä Nordnetissä suosituin S&P 500 indeksiä seuraava ETF on nimeltään iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc).

Se, millä painolla esimerkiksi osakeindeksissä on eri osakkeita, sillä samalla painolla kyseistä osakeindeksiä seuraava indeksirahasto pyrkii pitämään oman rahastonsa kokonaisuuden.

Indeksisijoittaminen on yleensä passiivista ja matalakuluista sijoittamista

Indeksisijoittaminen on yleensä erittäin passiivinen sijoitusstrategia, joka pyrkii hyötymään markkinoiden yleisestä kehityksestä sen sijaan, että sijoittaja yrittäisi löytää yksittäisiä, potentiaalisia yhtiöitä tai sijoituskohteita. Tämä onkin yksi syy miksi niin moni suosii indeksisijoittamista – tylsää, suht edullista, parhaassa tapauksessa täysin passiivista ja automatisoitua. Samalla yhdellä sijoituksella saa paljon suuremman hajautuksen ja samalla myös riskitaso alentuu, koska kaikki sijoitetut varat eivät ole esimerkiksi yhden pörssiyhtiön varassa.

Passiivisuutensa myötä indeksisijoittaminen on yleensä edullisempaa ja matalakuluisempaa kuin aktiivinen sijoittaminen. Tämä johtuu siitä, että indeksisijoittamisessa rahaston salkunhoitaja ei ota omaa näkemystä, vaan indeksirahastoa saatetaan päivittää 1-4 kertaa vuodessa itse indeksissä tapahtuvien muutosten mukaan.

Millaista tuottoa indeksisijoittamisesta voi odottaa?

Indeksisijoittamisen tuotto riippuu indeksistä, johon sijoittaa, sekä ajanjaksosta, jolta tuottoa tarkastelee. Indeksit ovat erilaisia ja eri indeksit voivat tuottaa hyvin eri tavoin eri ajanjaksoilla – osa voi tuottaa paremmin, osa heikommin. Pitkällä aikavälillä indeksisijoittaminen on historiallisesti tuottanut keskimäärin 7-10% vuodessa. Tämä on kuitenkin vain karkea arvio, eikä tarkoita sitä, että joka vuosi saisi tasaista tuottoa. Tuotto voi vaihdella merkittävästi vuosittain ja ajanjaksosta riippuen.

On hyvä muistaa, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä eikä indeksisijoittaminen ole poikkeus. Indeksisijoittaminen auttaa kuitenkin tarjoamaan hajautetun tavan sijoittaa markkinoille ja samalla hajautuksen kautta riski madaltuu.

Entä riskit? Millaisia riskejä indeksisijoittamiseen liittyy?

Niin kuin jo yllä mainitsimme – kaikkeen sijoittamiseen liittyy riskejä, myös indeksisijoittamisessa on omat riskinsä. Jos mainitaan muutamia riskejä, näitä ovat mm:

Markkinariski: Indeksirahaston arvo määrittyy sen sisältämien osakkeiden (tai muiden sijoitusinstrumenttien) mukaan. Jos markkinoiden yleinen suuntaus on alaspäin, myös indeksirahaston arvo voi laskea.

Sektoreihin liittyvät riskit: Vaikka indeksirahasto hajauttaa sijoitukset eri kohteisiin ja hajautuksesta on laadittu lainmukaiset ohjeistukset (ainakin EU-maissa), jotkut indeksit voivat keskittyä tiettyyn toimialaan tai sektoriin, joka näin ollen altistaa sijoittajan sektoririskille.

Yhden osakkeen merkitys: Indeksisijoittaja altistuu yhden osakkeen merkitykselle, jos yksi osake indeksissä saa liian suuren painoarvon. Toki nykyään laki usein määrää, ettei yhden osakkeen paino saa nousta rahastossa liian suureksi, mutta näin ei aina ole ollut. Esimerkiksi vuoden 2000 alkupuolella Nokian paino OMXH25-indeksissä oli jopa 70%.

Korkoriski: Vaikka varsinkin osakeindeksit eivät sisällä korkosijoituksia, osa indeksirahastoista voi sisältää korkosijoituksia, jotka altistavat sijoittajat korkoriskille.

Rahaston hoitokulut: Indeksirahastojen kulut ovat yleensä alhaiset, mutta ne voivat silti syödä osan tuotosta. Tämän vuoksi on aina tärkeää tutustua rahaston kaikkiin kuluihin ennen sijoittamista ja myös siihen, ettei haksahda ns. piiloindeksirahastoihin, joista kerromme lisää alla.

Piiloindeksirahastot

Piiloindeksirahastot ovat aktiivisiksi rahastoiksi naamioituneita rahastoja, jotka pyrkivät seuraamaan vertailuindeksin tuottoa, mutta joka veloittaa korkeampia hoitopalkkioita kuin perinteinen, passiivinen indeksirahasto.

Piiloindeksirahasto tarkoittaa rahastoa, jonka palkkiot ovat aktiivisesti hoidetun rahaston tasolla, mutta joka käytännössä seurailee pitkälti indeksiä.

Talouselämä.fi

Selvennetään tässä kohtaa vielä aktiivista ja passiivista rahastoa:

Aktiivinen rahasto tarkoittaa käytännössä sitä, että rahastonhoitaja pyrkii aktiivisella salkunhoitamisella (eli aktiivisella kaupankäymisellä) saamaan aikaan vertailuindeksiä parempaa tuottoa. Eli salkunhoitajalla on tärkeä rooli.

Passiivinen rahasto tarkoittaa taas käytännössä sitä, että rahastonhoitaja ei pyri ottamaan omaa näkemystä, vaan rahaston tarkoituksena on pelkästään seurata vertailuindeksiä. Eli salkunhoitajalla on pieni rooli.

Piiloindeksirahasto tarkoittaa käytännössä sitä, että rahastoa myydään sijoittajille aktiivisena rahastona, jossa mukamas rahastonhoitaja käy aktiivista kauppaa, mutta totuus voi olla täysin se, että oikeasti rahastonhoitaja ei ota omaa näkemystä, vaan rahasto seuraa pitkälti vertailuindeksiä.

Tässä kohtaa voikin itseltä kysyä, että onko järkeä maksaa suurempia kuluja rahastosta, joka ei ota omaa näkemystä, vaan sen kautta saa indeksinmukaista tuottoa… Tällainen rahasto nyhtää sijoittajalta enemmän kuluja, mutta jonka tuotto on kuitenkin samaa, kuin mitä matalakuluisessa, passiivisessa indeksirahastossa saisi…

Passiivinen indeksirahasto = kulut matalat ja tuotto vertailuindeksin mukaista

Piiloindeksirahasto = kulut korkeammat ja tuotto vertailuindeksin mukaista

Piiloindeksirahastoissa kulut ovat siis aivan liian korkeat verrattuna siihen, mitä rahalla saa! Tämä tarkoittaa, että piiloindeksirahasto on auttamatta lähes aina huonompi valinta kuin perinteinen matalakuluinen indeksirahasto, joka tarjoaa käytännössä saman tuoton, mutta alhaisemmilla kuluilla. Sijoittajan näkökulmasta kulujen minimoimista on aina hyvä huomioida, koska pitkällä aikavälillä sillä on merkittävä vaikutus onko kulut 0,5% vai 2%.

Alla olevien linkkien kautta voit käydä lukemassa lisää aiheesta:

Erilaisia indeksirahastoja

On olemassa valtava määrä erilaisia indeksirahastoja ja nyt käymme lyhyesti läpi millaisia.

On olemassa mm. osake-, korko-, raaka-aine-, kiinteistö- sekä toimialaindeksirahastoja. Lisäksi indeksirahastot voidaan jakaa erilaisiin luokkiin, jolloin ne voivat olla markkina-arvoon, vaihtuvuuteen sekä ominaisuuksiin perustuvia. Lue lisää Nordnetin sivuilta

Indeksirahaston ja ETF:n ero?

Aiemmin mainitsimme, että indeksisijoittaminen onnistuu esimerkiksi indeksirahaston tai ETF-rahaston kautta. Miten nämä kaksi eroavat toisistaan?

Indeksirahasto ja ETF ovat molemmat passiivisia sijoitusinstrumentteja, joiden tavoitteena on seurata jonkin tietyn indeksin kehitystä. Näillä kahdella on kuitenkin jonkin verran eroja, joita käymme seuraavaksi läpi:

Kaupankäynti: ETF tarkoittaa Exchange Traded Fund eli käytännössä pörssilistattua rahastoa. Näin ollen ETF-rahastoja voi ostaa ja myydä samaan tapaan kuin osakkeita ja kaupankäynti tapahtuu pörssin ollessa auki. Eli jos pörssi on kiinni, kaupankäynti ei onnistu. Sen sijaan tavallisella indeksirahastolla kaupankäynti on hieman erilaista. Indeksirahastomerkintöjä tai -lunastuksia voi tehdä mihin kellonaikaan tahansa, mutta niiden toteutumisessa menee yleensä 1-3 arkipäivää ennen kuin merkintä/lunastus näkyy salkussa. Summa Summarum: ETF-kauppa on nopeampaa ja tapahtuu reaaliajassa. Indeksirahastoissa toiminta on hitaampaa.

Kulut: Yleensä ETF-rahastoilla on alhaisemmat kulut kuin indeksirahastoilla. Tämä johtuen siitä, että ETF-kauppa on samanlaista kuin osakekauppa ja kuluja syntyy ostaessa ja myydessä. Toki ETF-rahastoillakin voi olla juoksevia kuluja ja spread-kuluja. Kaikki kulut kannattaa selvittää tarkasti ennen sijoittamista. Toki esimerkiksi Nordnetiltä löytyy omia indeksirahastoja, joissa kulut ovat pyöreä nolla! Esimerkiksi Nordnetin Suomi ESG indeksirahasto on yksi suomalaisten erittäin suosima sijoituskohde.

Sijoitustyyli: ETF:t voivat sijoittaa vain osaan vertailuindeksissä oleviin kohteisiin, kun taas indeksirahastot sijoittavat usein kaikkiin vertailuindeksissä oleviin kohteisiin. Tämän myötä ETF:t voivat olla sisällöltään paljon suppeampia verrattuna indeksirahastoihin.

Sijoitettava summa: Kaikki rahastot koostuvat rahasto-osuuksista – eli hieman niin kuin palapeli ja sen palat. Siinä missä tavallista indeksirahastoa voi ostaa vaikka pienen palan halutulla summalla, esimerkiksi 15 eurolla, ETF-rahastojen kohdalla tällainen osittainen ostaminen ei käy. Koska kyseessä on pörssilistattu sijoituskohde, silloin tulee ostaa kokonaisia osuuksia – samoin kuten osakkeiden kohdalla (et voi esimerkiksi ostaa puolikasta Sammon osaketta, vaan sinun tulee ostaa kokonainen). Jos yhden osuuden hinta on 50 euroa, silloin sinulla tulee olla vähintään tuo 50€ + mahdolliset kaupankäyntikulut, mikäli mielit kyseistä ETF-rahastoa omistaa.

Aloita indeksisijoittaminen Nordnetissä!

Huom! Sivun sisältöä ei tule ottaa sijoitusneuvona

Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä:

Mitä mieltä olit kirjoituksesta?
+1
3
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0
+1
0

Jaa:

Facebook
Twitter
Pinterest

Seuraa Somessa

Uusimmat postaukset

Pysy ajantasalla

Tilaa uutiskirjeemme

Ilmoitamme sinulle ensimmäisten joukossa uusista tapahtumistamme ja 

Etsi sivuilta

Samankaltaiset postaukset

Mikä on osakesäästötili

Mikä on osakesäästötili?

Mikä on osakesäästötili, ja miksi siitä puhutaan paljon sijoittamisesta puhuttaessa? Lue osakesäästötilistä sekä sen ominaisuuksista, jotta voit päättää, onko se oikea vaihtoehto omaan sijoittamiseesi.

ulosotto

Mitä ulosotto tarkoittaa?

Usein velkaantuminen etenee vähitellen, jopa salakavalasti. Rahat eivät riitä aluksi kaikkiin laskuihin ja lainanlyhennyksiin, jolloin

medialukutaito

Medialukutaito

Olen jo pidemmän aikaa seurannut median kirjoittelua tietyistä aloista. Täysin omien mielenkiinnon kohteideni mukaan kiinnitän

Jätä kommentti

Lataa ILMAINEN talouden-hallintapohja

Excel-pohja sisältää kuukausibudjetin, nettovarallisuuslaskelman, vuosiseurannan sekä yksittäisten kulujen seurantaa helpottavan taulukon.

*Lataamisen yhteydessä liityt sisäpiiriimme. Voit poistua milloin tahansa parilla klikkauksella.