Rahastosijoittaminen tai niin sanottu rahastosäästäminen on yleistynyt etenkin naisten keskuudessa. Naiset kokevat rahastosijoittamisen helpoksi tavaksi aloittaa sijoittaminen, koska sitä pidetään vaivattomana vaihtoehtona. Kun taas esimerkiksi osakesijoittaminen vie jonkin verran enemmän aikaa ja vaatii suurempaa pääomaa, perehtymistä ja markkinoiden ja yhtiöiden analysointia.
Tässä kirjoituksessa käyn läpi mitä rahastosijoittaminen on ja miten voit ryhtyä rahastosijoittajaksi vaikka heti tänään.
"Naisten salkuissa korostuu maltillisempi riskinotto, ja osakerahastoissa vastuulliset kohteet kiinnostavat."
Mitä rahastot ovat?
Rahastoa voidaan kuvailla suurena ”yhteistilinä,” johon useat sijoittajat sijoittavat varojaan. Vastineeksi sijoittaja saa rahasto-osuuksia, joiden määrä riippuu sijoitetusta summasta: mitä suurempi summa, sitä enemmän rahasto-osuuksia sijoittaja saa.
Siinä missä osakesijoittaja valitsee ja sijoittaa suoraan yksittäisen yhtiön osakkeisiin, rahastosijoittaja hajauttaa sijoituksensa automaattisesti kaikkiin rahaston sisältämiin kohteisiin. Näitä kohteita voi olla kymmeniä tai jopa satoja, riippuen rahaston sijoituskohteista ja strategiasta.
Rahasto on sijoitusinstrumentti joka sijoittaa rahastossa olevia varoja ennalta määrättyihin kohteisiin.
Miten rahasto käytännössä toimii?
1. Sijoittajat sijoittavat varojaan rahastoyhtiön hallinnoimaan rahastoon.
2. Rahastoa hallinnoiva taho sijoittaa nämä varat eteenpäin erilaisiin sijoituskohteisiin. Rahastonhoitaja ei voi sijoittaa varoja vapaasti, vaan jokaisella rahastolla on tarkat säännöt sijoitusten suhteen. Nämä säännöt löytyvät rahaston avaintietoesitteestä.
3. Kun rahaston sijoitukset tuottavat eli niiden arvo nousee tai ne maksavat osinkoa tai korkoa, myös rahasto-osuuksien arvo kasvaa. Tämä puolestaan nostaa sijoittajan sijoituksen arvoa — ja päinvastoin, jos sijoitusten arvo laskee.
Rahasto on kuin hedelmäkori, josta löytyy useita eri hedelmiä. Sijoittajana saat palan jokaisesta korissa olevasta hedelmästä. Rahastoon sijoittamasi summa määrittää, kuinka suuren palan.
Millaisia rahastoja on olemassa?
Erilaisia rahastoja on olemassa monenlaisia. Rahastot voivat sijoittaa niin osakkeisiin, korkoihin, kiinteistöihin, metsään jne. Alle olemme listanneet kolme yleisintä ja suosituinta rahastotyyppiä. Näitä ovat korko-, osake- ja yhdistelmärahastot.
👉 Korkorahasto sijoittaa pelkästään korkoinstrumentteihin, kuten esimerkiksi yritysten joukkovelkakirjoihin tai valtioiden velkakirjoihin.
👉 Osakerahasto sijoittaa pelkästään eri yhtiöiden osakkeisiin.
👉 Yhdistelmärahasto sijoittaa kumpaankin edellä mainittuihin eli korkoinstrumentteihin ja osakkeisiin. Yhdistelmärahastot ovat tällä hetkellä suosituin rahastotyyppi.
Lue lisää: Millaisia rahastoja on olemassa ja mitä kannattaa huomioida rahaston valinnassa?
Sijoitusrahastojen arvioituja keskimääräisiä tuottoja rahastotyypeittäin:
- 💰 Korkorahastot 2-4 %
- 💰 Osakerahastot 4-8 %
- 💰 Yhdistelmärahastot 3-6 %
On tärkeää huomioida, että nämä ovat vain keskimääräisiä arvioita, ja todelliset tuotot vaihtelevat markkinatilanteen ja rahaston sijoitusstrategian mukaan.
Aktiiviset ja passiiviset rahastot
Rahastoista puhuttaessa puhutaan usein myös aktiivisista ja passiivisista rahastoista. Nimensä mukaisesti aktiivinen ja passiivinen kertoo hyvin siitä, miten rahastoa ”hoidetaan”.
Aktiivisilla rahastoilla on ns. salkunhoitaja tai tiimi, joka käy aktiivisesti kauppaa rahaston sisällöllä.
Passiivisilla rahastoilla ei ole tällaista salkunhoitajaa tai tiimiä ja passiiviset rahastot ovat yleensä indeksirahastoja, jotka seuraavat jotain tiettyä indeksiä. Esimerkiksi Nordnetin kuluton Suomi indeksirahasto seuraa OMXH 25 indeksiä, joka sisältää Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yhtiötä. Tutustu Nordnetin Suomi-rahastoon täältä.
Aktiivisten rahastojen kulut ovat yleensä korkeammat kuin passiivisten, koska kulut ovat korvaus salkunhoitajalle, joka aktiivisesti seuraa markkinoita, hoitaa rahastoa ja pyrkii tekemään rahastosta mahdollisimman tuottoisan. Kulujen kohdalla kannattaa kuitenkin olla kriittinen ja tutkiva.
Lue lisää: Passiivinen vai aktiivinen rahasto
Aloita sijoittaminen Nordnetissä!
Nordnet on yli 500 000 suomalaisen sijoittajan valinta.
Sijoita osakkeisiin tai aloita rahastosijoittaminen vain 15 eurolla!
Rahastojen kulut – mitä kannattaa ottaa huomioon?
Aiemmassa kappaleessa mainittuihin kuluihin kannattaakin kiinnittää huomiota rahastoja vertaillessa. Rahasto voi nimittäin periä mm. hallinnointi-, merkintä- sekä lunastuspalkkioita.
💰 Hallinnointipalkkio tarkoittaa juurikin rahaston perimää kiinteää palkkiota rahaston hoitamisesta. Tähän voi kulua mm. analysointi, raportointi, arvonlaskenta, sijoitustoiminta….
💰 Merkintäpalkkio tarkoittaa kertaluontoista palkkiota, joka peritään aina kun ostat rahasto-osuuden.
💰 Lunastuspalkkio tarkoittaa kertaluontoista palkkiota, joka peritään kun myyt rahasto-osuuksiasi.
💰 Juoksevat kulut tarkoittavat rahaston vuosittaisia kokonaiskuluja.
Rahastojen kohdalla kuluihin kannattaa kiinnittää huomiota, koska ne voivat syödä tuottoja pahastikin. Toki aktiivisissa rahastoissa osa sijoittajista ovat valmiita maksamaan hieman enemmänkin kuluja jos rahasto on menestyksekäs ja se tuottaa hyvin. Ei kuitenkaan missään kohtaa kannata jättää kuluja tutkimatta, koska ne voivat syödä suuren osan tuotosta. Sijoittaja.fi on hyvin demonstroinut miten kulut voivat nakertaa tuottoa pitkässä juoksussa, katso kaavio täältä.
Miten rahaston arvo määräytyy? Miten tuottaa?
Rahaston arvo määräytyy sen omistamien sijoitusten, kuten osakkeiden ja muiden arvopapereiden arvon perusteella. Esimerkiksi osakerahaston arvo muodostuu rahaston omistamien osakkeiden hinnan ja niiden maksamien osinkojen mukaan. Kun osakkeiden arvo nousee tai laskee, se vaikuttaa suoraan rahaston arvoon.
Rahaston tuotto syntyy pääasiassa kahdesta lähteestä. Jos rahaston sijoitusten arvo kasvaa, myös rahaston arvo nousee, mikä kasvattaa sijoittajan omistuksen arvoa. Lisäksi sijoitukset voivat tuottaa osinkoa (osakkeet) tai korkoa (velkakirjat), jotka lisätään rahaston arvoon ja nostavat rahaston arvoa.
Mitä menestyksekkäämmin rahaston sijoitukset tuottavat, sitä arvokkaammaksi rahasto-omistuksesi nousee.
Miten aloittaa rahastosijoittaminen?
1. Rahastoihin sijoitetaan ostamalla rahasto-osuuksia. Jotta voit tehdä näin, tulee sinulla ensin olla oma arvo-osuustili. Voit avata arvo-osuustilin maksuttomasti esimerkiksi Nordnetissä (suomalaisten eniten suosima sijoitusalusta). Jos sijoitat rahastoihin esimerkiksi oman pankin kautta, silloin arvo-osuustilin avaaminen ei ole pakollista. Voit tehdä rahastomerkinnän pankin sovelluksen/sivujen kautta.
2. Kun olet luonut itsellesi arvo-osuustilin, tulee sinun seuraavaksi pohtia millaiseen rahastoon haluat sijoittaa? Monelle aloittelevalle sijoittajalle rahaston valitseminen voi olla vaikeaa. Nordnet kertoo omilla sivuillaan hyvin selkeästi eri rahastoista ja niiden sisällöstä. Tutustu tästä linkistä.
3. Kun olet valinnut sopivan rahaston, tulee sinun päättää millaisen summan haluat sijoittaa. Nordnetissä minimisijoitus on 15 euroa eli todella pienellä summalla pääsee alkuun. (Siirrä haluamasi summa arvo-osuustilillesi, jotta voit ostaa palan rahastoa). Rahan siirtoon löydät ohjeet täältä.
Suuria summia sijoittaessa kannattaa pohtia ajallista hajautusta, josta voit lukea lisää täältä.
4. Kun olet ostanut palan haluamaasi rahastoa, rahastomerkinnässä kestää yleensä 2-3 arkipäivää, jonka jälkeen rahasto-omistuksesi näkyy Nordnet tililläsi.
5. Jos haluat tehdä rahastosijoittamisesta säännöllistä ja sijoittaa automaattisesti kuukausittain, lue ihmeessä tämä kirjoitus. Itse olen automatisoinut kuukausittaisen rahastosäästämisen ja joka kuukausi tililtä lähtee automaattisesti rahaa Nordnetiin, jossa taas automaattisesti tapahtuu kuukausittain rahasto-osto kolmeen eri rahastoon. Näin rahastosijoittaminen on helppoa ja vaivatonta.
Pääset rekisteröitymään Nordnetin asiakkaaksi täältä! Rekisteröityminen käy helposti, jonka jälkeen pääset avaamaan arvo-osuustilin.
Lue myös nämä:
