Marian blogi
Marian blogi

Rahastoilla kiinni sijoittamiseen – Miten aloittaa sijoittaminen vaivattomasti?

Sijoittamisen aloittaminen voi vaikuttaa haastavalta ja liian monimutkaiselta. Usein kuulen omasta lähipiiristä, miten sijoittaminen on jäänyt haasteellisuutensa vuoksi, vaikka kiinnostusta olisi. Onko minulla riittävästi rahaa sijoittamiseen? Mitä jos en ymmärrä sijoittamisesta mitään? Entä jos aikaa sijoittamiseen ja siihen perehtymiseen ei juurikaan ole? Mihin sijoittaa ja miten? Miten aloittaa sijoittaminen ylipäätään?

Kysymyksiä on monia, enkä pysty antamaan kenellekään täysin tyhjentävää vastausta. Jokaisen tulee tehdä omat päätökset omasta sijoittamisesta elämäntilanne huomioiden. Voin kuitenkin kertoa muutamia vinkkejä siitä, miten itse aloittaisin sijoittamisen rahastoista sekä kirjoituksen lopussa avaan mielestäni olennaisimpia termejä rahastosijoittamiseen liittyen. Rahastosijoittaminen on helppo, vähän aikaa vievä ja mielekäs tapa sijoittaa. Et tarvitse valtavasti aikaa markkinoiden seuraamiseen ja sijoittamalla rahastoon saat kerralla hajautettua varojasi enemmän kuin omistamalla yhden yrityksen osakkeita.

Aloita sijoittaminen tänään - pienikin summa riittää. Koskaan ei ole myöhäistä panostaa omaan tulevaisuuteen ja taloudelliseen hyvinvointiin. (Paula Jaakola)
Aloittaminen kannattaa – milloikaan ei ole myöhäistä.

Ennen rahastosijoittamisen aloittamista

Aiemmassa blogitekstissäni listasin vinkkejä yleisesti sijoittamiseen. Suosittelen lukemaan tekstin, mikäli et vielä ole sitä lukenut, sillä kirjotuksessa avaan lisää omaa ajatteluani ja oppimaani sijoittamisesta. Allekirjoitan edelleen kaikki sijoitusvinkkilistauksessani mainitut kohdat:

  • Tiedä omat tulot ja menot, jotta tiedät, miten paljon voit sijoittaa.
  • Sijoita vain sen verran, minkä olet valmis pitämään sijoituksissa pidempään tai jopa menettämään – älä sijoita pakollisia elämiseen tarvittavia varoja.
  • Tee oma, realistinen sijoitussuunnitelma ja pysy siinä – muista kuitenkin tarkistaa suunnitelma säännöllisesti. Mieti myös miten, mihin ja millaisella aikajänteellä haluat sijoittaa, ja tunne riittävän hyvin sijoituskohteesi.
  • Älä toimi tunteen vallassa vaan toimi harkiten – maltti on valttia.
  • Pitkäjänteisyys palkitaan, ja pidempi sijoitushorisontti on yleensä lyhyttä tuottoisampi.
  • Jatkuva oppiminen auttaa kehittymään sijoittajana.
  • Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa – sijoittamisen voit aloittaa myös pienelläkin summalla.

Näiden vinkkien avulla voit päästä hyvään alkuun sijoittamisessa, ja näitä kannattaa hyödyntää ohjenuorana myös rahastosijoittamisessa.

Vinkkini aloittelijan rahastosijoittamiseen

Rahastosijoittaminen on mielestäni sijoittamistavoista se, josta on helpoin aloittaa. Rahastoja on kuitenkin valtava valikoima, samoin kuin niitä tarjoavia yrityksiä. Muutamat perusasiat huomioimalla voi tuskin mennä kovin pieleen. Uskon myös vahvasti, että rahastosijoittamisella tulee riittävällä aikajänteellä saamaan enemmän tuottoa varoille kuin pienikorkoisella tilillä rahoja makuuttamalla – josta myös inflaatio syö jatkuvasti osansa.

Tein itse yli 30-vuotiaaksi asti tätä tilille tai ns. sukanvarteen säästämistä, kunnes aloin tutustua sijoittamisen maailmaan. Nyt säästöistäni suuri osa on sijoitettuna osakesäästötilille osakkeisiin ja erilaisiin rahastoihin. Harmittelen edelleen sitä, kun en osannut aiemmin laittaa rahojani ”kasvamaan”. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, ja oppia ikä kaikki – ah näitä ihania perinteisiä, lapsuudessa iskostettuja sanontoja (kiitos äiti ja isä)!

Vaihe 1. Mikä on sopiva sijoitussumma ja sijoitusaika?

Ensimmäisenä askeleena rahastosijoittamisessa miettisin omaan budjettiin sopivan summan, jonka on valmis laittamaan kuukausittain rahasto-omistuksiin. Summan tulee olla sellainen, ettei sitä tarvitse muuhun elämiseen, ja jonka voi vaikka unohtaa kokonaan ainakin toistaiseksi. Pienelläkin summalla voi aloittaa, ja harvalle 10 euron sijoittaminen on iso uhraus. Mikäli rahatilanne menisi todella vaikeaksi, ei toki mikään estä keskeyttämästä kuukausittaisen summan menemistä rahastoon. Rahasto-osuudet voi myös myydä aiemmin kuin on alun perin suunnitellut, mutten suosittele tätä kuin hätätapauksissa.

Käytännössä voit siis nykyhinnoilla olla sijoittaja muutaman alkoholijuoman tai muutaman karkki- tai sipsipussin hinnalla. Todennäköisemmin muistat vuosien kuluttua rahastojesi euromääräisen tuoton tai kokonaissumman kuin sen, että olet luopunut jostakin pienestä arjen kulutushyödykkeestä silloin tällöin. Mikäli kuukausittainen sijoitussumma olisi 10 – 20 euroa, valitsisin joko yhden tai ihan maksimissaan kaksi rahastoa. Rahastoissa on yleensä minimimerkintä eli minimisumma, jolla rahastoa voi ostaa. Usein tämä on 10-15 euroa. Mikäli pystyy sijoittamaan enemmän kuin 20 euroa kuussa, hajauttaisin rahat kahteen tai useampaan rahastoon, esim. 10 – 20 euroa per rahasto. Tämä on kuitenkin makuasia, ja osa kokee järkevämpänä sijoittaa vain yhteen tai kahteen rahastoon, vaikka varoja olisi enemmänkin.

Mikäli sijoitat useampaan rahastoon, vältä turhaa päällekäisyyttä rahastojen sisällössä, jotta onnistut paremmin hajauttamaan sijoituksiasi ja pienennät sijoittamisen riskiä maantieteellisesti hajauttamalla. En ostaisi esimerkiksi kahta Suomeen sijoittavaa rahastoa, vaan jakaisin osan varoista myös kansainvälisiin (suur)yrityksiin sijoittavaan rahastoon. Rahastovalinnoissa on myös mahdollista sijoittaa omien arvojen mukaisiin kohteisiin, ja esimerkiksi Venäjälle sijoittaviin rahastoihin en ole koskaan halunnut sijoittaa omien arvovalintojeni vuoksi.

Rahastosijoittaminen ei ole kannattavinta silloin, mikäli tarvitset rahat seuraavan vuoden tai parin vuoden sisällä. On tärkeää sitoutua rahastosijoittamiseen riittävän pitkälle aikavälille. Sitoutuisin henkilökohtaisesti vähintään viideksi tai kymmeneksi vuodeksi, jotta tuotto olisi riittävää. Eri palveluntarjoajat saattavat kertoa rahastojen avaintietoasiakirjoissa suositellun vähimmäissijoitusajan rahastolle ja heidän tuottoarvioissa on esitetty erilaisia sijoitusaikoja ja sen vaikutusta tuottoarvioon. Kannattaakin tutustua hyvin rahastojen asiakirjoihin ennen rahaston valitsemista.

Vaihe 2. Passiivinen vai aktiivinen rahasto?

Rahastoja on aktiivisia sekä passiivisia rahastoja, joista aktiiviset ovat yleensä kuluiltaan suurempia, sillä rahaston sisällä tehdään aktiivisemmin muutoksia sijoituskohteiden osalta. Passiiviset rahastot taas seuraavat jotakin tiettyä indeksiä (esim. S&P500 Index), ja muutoksia rahaston sijoituskohteissa tapahtuu harvemmin ja siihen tarvitaan vähemmän rahastonhoitajan aikaa. Aloittavana sijoittajana ottaisin pelkästään passiivisia rahastoja omaan sijoitussalkkuuni, ja niiden joukosta valitsisin pienikuluisia rahastoja. Pienikuluiseksi rahastoksi sanoisin suunnilleen alle 0,5 % kuluja sisältävät rahastot, vähän riippuen sijoituskohteesta.

Rahaston suuret kulut syövät rahaston tuottoa, ja itse omassa sijoitussalkussani olen joutunut suurempikuluisten rahastojen osalta toteamaan, että ne olivat virheostoksia, joista makselen kuuluisia oppirahoja. Toki aloitin oman rahastosijoittamisen muutenkin haastavaan aikaan, kun korona ja koronasulut, Ukrainan sota sekä monet muut tekijät ovat olleet luomassa suurta epävarmuutta markkinoille. Lisäksi sijoitin myös liian vähän ajallisesti hajauttaen, eli ostin kerralla isommalla summalla tiettyjä rahastoja sen sijaan, että olisin sijoittanut rahastoon vaikkapa kuukausittain pienemmällä summalla. Ei kannata tehdä tätä virhettä, joten hajautus on kaiken a ja o!

Rahastoa tai rahastoja valitessa kannattaa miettiä, onko esimerkiksi omassa pankissa kuluiltaan ja sisällöltään sopivia rahastoja vai kannattaako suosiolla hankkia rahasto esim. Nordnetin, Seligsonin tai jonkun muun yrityksen laajasta valikoimasta. En ostaisi ensimmäisenä niitä rahastoja, joita pankit markkinoivat aktiivisimmin, joiden nimet kuulostavat turvallisilta tai houkuttavalta, ja joita asiakkailla saattaa olla eniten. Nämä saattavat olla pankille parhaat tavat tienata asiakkailta rahaa.

Tein itse sen virheen, että hankin tällaisia pankin helpoilta kuulostavia rahastoja sijoituspolkuni alussa. Tajusin vasta myöhemmin myydä ne liian suurien kulujen ja liian matalan tuoton vuoksi, jotta sain varani sijoitettua paremmin tuottaviin kohteisiin. Toki tällaisetkin rahastot voivat tuottaa kohtuullisesti, ja yleensä nekin ovat parempi valinta, kuin ei sijoittaa ollenkaan. Mutta uskon vahvasti pienempikuluisten ja erilaisen sijoitusstrategian omaaviin rahastoihin.

Osa yrityksistä tarjoaa tiettyjä passiivisia rahastoja jopa kuluitta, mutta kannattaa huomioida mahdolliset säilytyskulut ym., ja valita itselle riittävän helppo ja kuluiltaan sopiva vaihtoehto. Myös joihinkin pankkeihin palveluita keskittämällä voi saada etuja sijoittamisesta. Olipa rahasto omasta pankista tai ei, saa rahastoihin tehtyä helposti säännöllisen tilisiirron vaikkapa kuukausittain, jotta sinun ei tarvitse huolehtia kuin, että rahaa on riittävästi tilillä veloituspäivänä. Näin ollen sijoittamista ei ole pakko tehdä helppoutensa vuoksi vain oman vakiopankkinsa kautta, vaan voit hankkia rahastoja sieltä, mistä löydät itsellesi sopivimman kohteen.

Lisäksi voit tutkia ja vertailla eri rahastoja esim. Morningstarin nettisivuilla. Huomioi kuitenkin, että osa rahastojen kuluista voi vaihdella sen mukaan kuulutko kyseisen rahaston hallinnointiyrityksen/-pankin asiakkuusohjelmiin, esim. jäsenyys tai tietty asiakastaso pankeissa. Tätä ei välttämättä ole yleisessä rahastolistauksessa täysin huomioitu.

Vaihe 3. Asiakastietojen täyttäminen ja ensimmäisen oston tekeminen

Kun olet päätöksesi tehnyt siitä, mistä, millä summalla ja mitä rahastoa aiot ostaa, on aika edetä täyttämään tarvittavat tiedot, jotta voit aloittaa rahastoon sijoittamisen. Ohjeet ovat yleensä yksinkertaiset ja selkeät, ja tarvittaessa saat asiakaspalvelusta apua, mikäli tätä tarvitset.

Tunnistautuminen perustietojen antaminen ovat tärkeä osa kaikenlaista rahaliikennettä, jotta pankit ja sijoitustoimintaa harjoittavat yritykset tuntevat riittävän kattavasti asiakkaansa ja voivat täyttää lakisääteiset velvoitteensa, mm. rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi. On tärkeä antaa oikeat tiedot, ja tietojen kysyminen asiakkaalta sekä tietojen täyttäminen ovat myös omaksi turvaksesi. Finanssivalvonta on taho, joka valvoo Suomessa mm. pankkeja, sijoituspalveluyrityksiä, rahastoyhtiöitä ja pörssiä. Lisätietoa Finanssivalvonnan toiminnasta ja hyviä vinkkejä ennen sijoittamisen aloittamista löydät klikkaamalla tästä linkistä.

Kun olet saanut asiakkuuden avaamisen ja tarvittavan tunnistautumisen tehtyä, voit aloittaa säännöllisen rahastosijoittamisen, ja aloittaa matkasi kohti vaurastumista!

miten aloittaa sijoittaminen

Millaisiin rahastoihin itse sijoitan?

Sijoitan itse tällä hetkellä säännöllisesti rahastoihin kahden eri palveluntarjoajan kautta. Olen keskittänyt suurimman osan sijoittamisestani sinne, missä asuntolainani tällä hetkellä sijaitsee. Koin tämän järkeväksi aloittaessani niin kulujen kuin keskittämisen helppouden kannalta. Jos aloittaisin nyt, saattaisin tehdä toisin, ja keskittää sijoittamiset muualle kulut ja valikoima huomioiden.

Sijoitan omassa pankissani nykyään kuukausittain neljään (4) alueellisesti eri kohteisiin sijoittavaan indeksirahastoon (Amerikka, maailmanlaajuisesti suuret pörssiyritykset, Aasia, pohjoismaat) sekä harvemmin kuin kuukausittain saman palveluntarjoajan osakepainotteiseen yhdistelmärahastoon, joka hajauttaa varat osake– ja korkomarkkinoille. Kaikissa näissä rahastoissa merkintä ja lunastus ovat kuluttomia, ja juoksevat kulut ovat 0,39 %. Saan rahastoista bonuksia, mutta en halua antaa tälle liikaa painoarvoa.

Viime vuoden lopulla aloitin sijoittamaan kuukausittain myös Seligsonin Global Top 25 Brandsiin, joka on oman ymmärrykseni mukaan näennäisesti aktiivisesti rahasto, jossa salkunhoitajat eivät kuitenkaan tee vuoden mittaan osakevalintoja aktiivisesti, mutta jonka Seligson kuitenkin laskee aktiiviseksi rahastoksi. Kyseinen rahasto ei seuraa valmista indeksiä.

Rahasto on kiinnostanut minua jo pitkään, ja valitsin rahaston mielenkiintoisen sijoitussisältönsä vuoksi, vaikka kulut ovatkin yli 0,5 % (0,59 %). Kulut ovat minusta kohtuulliset siihen nähden, että omistan rahaston kautta juuri kyseisiä 25 suuren kansainvälisen yhtiön ja brändin osakkeita sen sijaan, että ostaisin näitä erikseen, maksaisin suuria kuluja ostamisesta ja joutuisin miettimään verotuksen tai osakkeiden säilytykseen liittyviä asioita. Ja koska sijoitan tällä hetkellä suoriin osakkeisiin vain Helsingin pörssissä, saan rahastojen kautta kattavasti hajautusta. Rahastoon sijoittaminen onnistuu helposti, ja käyttötililtäni menee automaattisesti veloitus kuukausittain palkkapäivänä.

Edellä mainittujen lisäksi minulla on myös henkilöstörahasto, jonne menee automaattisesti kiinteän vuosituloni mukaan varoja, ja jonne voisin myös sijoittaa oman mahdollisen tulospalkkioni. Tämä rahasto on sellainen, jonka tietoisesti unohdan, ja rahaston mahdollinen tuotto on vain extraa muiden sijoitusten päälle.

Rahastosijoittamisen perussanastoa:

(Sijoitus)rahasto: Hallinnoi sijoittajien varoja sijoittaen rahaston varat erilaisiin arvopapereihin (esim. osakkeet). Rahaston ostaja saa vastineeksi rahasto-osuuksia sen mukaan, millä summalla ja mikä arvo rahasto-osuudella on ostohetkellä.

Rahastotyypit sijoituskohteittain:

  • Osakerahasto: sijoituskohteena osakkeet
  • Yhdistelmärahasto: kohteena korko- ja osakemarkkinat
  • Korkorahasto: sijoituskohteena erilaiset korkoinstrumentit

Aktiivinen rahasto: Rahasto, jossa salkunhoitaja tekee valintoja rahaston sijoituskohteista aktiivisesti rahaston sijoitusstrategian mukaisesti. Sijoituskohteet voivat olla erikoisempia, esim. erikoisemmilta markkinoilta kuin passiivisissa rahastoissa. Aktiivinen rahasto pyrkii tekemään tuottoa enemmän kuin vertailuindeksi.

Passiivinen rahasto: Rahastossa ei ole aktiivista salkunhoitoa, vaan rahasto seuraa valittua indeksiä ja sen sisältöä. Rahaston kulut ovat yleensä pienemmät kuin aktiivisen rahaston, koska taustalla ei ole aktiivista analyysiä sijoituskohteiden valinnassa, ja rahasto pyrkii .

  • Indeksirahasto (passiivinen rahasto): Rahasto, joka seuraa tiettyä indeksiä. Rahaston salkunhoitaja ostaa siis osakkeita samassa suhteessa kuin mitä osakkeita on seuratussa indeksissä. Rahaston osakkeiden painoa muutetaan vain, mikäli osakeindeksin ”sisältö” muuttuu.

Hajautus/hajauttaminen: Varoja ei laiteta vain yhteen kohteeseen, esim. yhden yrityksen osakkeisiin. Hajautuksen avulla voidaan vähentää sijoittamisen riskiä. Hajauttamista voidaan tehdä eri tavoin: ajallisesti, maantieteellisesti ja eri sijoitustuotteisiin hajauttamalla.

  • Ajallinen hajautus: Varat sijoitetaan useammassa erässä, esim. kerran kuussa joka vuosi (vs. kaikki varat kerralla, esim. kerran vuodessa tai kerran koko sijoitustaipaleella).
  • Alueellinen/maantieteellinen hajautus: Varat sijoitetaan maantieteellisesti eri alueiden sijoituskohteisiin, esim. Amerikkaan ja Eurooppaan (vs. vain yhdelle alueelle, esim. Helsingin pörssiin).

(Lähde: sijoittaja.fi)

Sinua saattaa kiinnostaa myös nämä Paulan kirjoitukset:

Aloita rahastosijoittaminen Nordnetissä!

Jaa:

Facebook
Twitter
Pinterest
WhatsApp
Email
Picture of Paula

Paula

Paula on elämäniloinen ja kunnianhimoinen, sijoittajana alkutaipaleella oleva nainen.

Johtamiseen, kehittämiseen ja viestintään suuntautuneella, finanssialan yrityksessä työskentelevällä Paulalla löytyy monipuolisia mielenkiinnon kohteita.

Sijoittamisen Paula aloitti vuonna 2021 ja sittemmin tutuksi ovat tulleet niin rahastot, osakkeet kuin kryptovaluutatkin.

Lapsuudesta asti säästämiseen tottunut Paula elelee Oulussa yhdessä avopuolison sekä kahden pojan kanssa.

Suurena haaveena Paulalla on tasapainotella entistä paremmin kodin, kaiken mielenkiintoisen tekemisen sekä työuralla etenemisen kanssa samalla varallisuutta ja elämänkokemusta kartuttaen.

Seuraa Instagramissa
Pysy ajantasalla

Tilaa uutiskirjeemme

Ilmoitamme sinulle ensimmäisten joukossa uusista tapahtumistamme ja 

Etsi sivuilta

Paulan aiemmat postaukset

Mikä on osakesäästötili

Mikä on osakesäästötili?

Mikä on osakesäästötili, ja miksi siitä puhutaan paljon sijoittamisesta puhuttaessa? Lue osakesäästötilistä sekä sen ominaisuuksista, jotta voit päättää, onko se oikea vaihtoehto omaan sijoittamiseesi.

Osavuosikatsaus, sijoittaminen, osakesijoittaminen

Osavuosikatsaus – mistä on kyse?

Osavuosikatsaus – mistä on kyse, ja miten voit sijoittajana hyötyä osavuosikatsausten aikana saatavasta tiedosta menestyäksesi sijoittajana? Blogiteksti avaa osavuosikatsausta terminä sekä osavuosikatsausten merkitystä sijoittajalle.

Jätä kommentti

Lataa ILMAINEN talouden-hallintapohja

Excel-pohja sisältää kuukausibudjetin, nettovarallisuuslaskelman, vuosiseurannan sekä yksittäisten kulujen seurantaa helpottavan taulukon.

*Lataamisen yhteydessä liityt sisäpiiriimme. Voit poistua milloin tahansa parilla klikkauksella.