En muista, missä ja koska törmäsin ensimmäisen kerran käsitteisiin Fixed mindset ja Growth mindset eli vapaasti suomennettuna muuttumaton asenne ja kasvun asenne. Siitä on kuitenkin jo useampia vuosia. Muistan vain sen tunteen, jonka tämä ajatus antoi. Olin samaan aikaan sekä ahdistunut että huojentunut. Toisaalta kihisin kiukusta, toisaalta taas en malttanut päästä opiskelemaan asiaa lisää… ja ennen kaikkea muuttamaan omaa asennettani muuttumattomasta kohti kasvun asennetta. Tajuntani oli todellakin räjäytetty.
Muuttumaton asenne vs. kasvun asenne
Kaikki lähtee siitä, miten suhtaudut omaan osaamiseesi. Lyhyesti kasvun asenteella varustettu ihminen uskoo, että hän pystyy kehittämään mitä tahansa kykyä tekemällä kovasti töitä sen eteen. Eli voit kehittää mitä tahansa taitoa. Harjoittelu ja kokemukset kartuttavat osaamistasi. Haasteet nähdään kasvun asenteessa mahdollisuuksina kehittyä.
Muuttumattoman asenteen omaava ihminen uskoo, että osa kyvyistä on täysin tavoittamattomissa, sillä hän ei ole tarpeeksi lahjakas tai älykäs. Epäonnistumiset hän kokee lannistavina. Jos ihminen onnistuu, se taas vahvistaa hänen käsitystään synnynnäisestä lahjakkuudesta.
Miksi siis ahdistuin ja kihisin kiukusta, kun alun perin kuulin näistä kahdesta asenteesta? Kiukkusin nimenomaan itselleni, koska ymmärsin, että kaikki, mitä olin koskaan oppinut, mitä olin halunnut oppia, mitä kohti olin mennyt elämässä, mitä olin siihen mennessä saavuttanut oli suurelta osin tämän muuttumattoman asenteen sanelemaa. Siihen minut oli kasvatettu.
Vanhempani olivat aina sanoneet minun olevan esim. lahjakas kielissä, joten pitkään ranskan tai englannin kielen opiskelu yliopistossa oli ainoa asia, mitä osasin kuvitella tekeväni ja minkä parissa tulisin työskentelemään. Yliopiston ovet pysyivät kuitenkin kiinni, sillä luotin lähes pelkästään lahjakkuuteeni. Eihän minun tarvitsisi töitä tehdä yliopistoon pääsemiseksi, kunhan nyt selaisin hieman pääsykoekirjoja, olinhan kuitenkin lahjakas. Siinä vaiheessa, kun jäin vaivaiset puoli pistettä ensimmäisestä varasijasta, kaikki sen aikaiset haaveeni murenivat silmänräpäyksessä. Muuttumaton asenteeni kertoi, ettei enää kannattaisi hakea kieliä opiskelemaan, en ollutkaan tarpeeksi lahjakas. Ja minä hölmö uskoin. Silloin oli alettava miettiä kokonaan toisenlaista tulevaisuutta.
Näin vuosikymmeniä myöhemmin voisi ajatella, että ehkä parempi näin. Pidän nykyisestä työstäni, saan hyvää palkkaa, olen ammattikorkean jälkeen kouluttautunut lisää monella eri alalla ja saanut ehkä perspektiiviä asioihin. Ja onneksi tuo kiukunkihinä ja ahdistus olivat vain hetkellisiä, kunnes näin muutoksen mahdollisuuden omassa asenteessani.
Pyrin päivittäin työstämään omaa asennettani kohti kasvun asennetta ja se alkaakin olla jo enemmän selkärangassa. Ennen muuttumaton asenteeni on sulanut hiljalleen pois, vaikka töitä sen kanssa saikin tehdä. Lapsilleni koitan joka päivä opettaa samaa kasvun asennetta jo pienestä, jotta he ymmärtävät, että mikä tahansa, mihin he suhtautuvat intohimolla ja suurella kiinnostuksella, on saavutettavissa, kun on valmis tekemään asian eteen töitä.
Miten nämä asenteet vaikuttavat säästämisessä ja sijoittamisessa?
Lapsuudenkodista opin sijoittamisesta ja säästämisestä sen, että osakkeet eivät kuulu meille tavantallaajille, vaan ne ovat ”isojen herrojen” (jep, herrojen…) juttuja. Meillä ei ole niihin varaa, eikä osaamista. Eikä kannata edes opetella. On parempi, jos joskus saa jotain sukanvarteen säästettyä ja lottoaminenhan kannattaa aina.
Nämä opit olen sittemmin heittänyt romukoppaan. Enkä ole muuten koskaan itse lotonnut, oli asenne mikä tahansa. Kasvun asenne on ajanut minut ottamaan selvää, yrittämään ymmärtää ja oppimaan. Se on myös ollut yksi iso sysäys omalle sijoittajan matkalleni. Jos en olisi koskaan kuullutkaan koko kasvun asenteesta, en tiedä, olisinko vieläkään aloittanut sijoittamista. Enää minua ei pelota kokeilla rahastoja tai osakkeita. Ajattelen, että sehän on vain rahaa… toki osittain myös sellaista rahaa, jonka olen valmis häviämään. Olen opiskellut rahastoista ja osakkeista paljon, vieläkin on paljon opittavaa. Nyt olen siirtynyt ahmimaan tietoa asuntosijoittamisesta ja se siintää haaveissa seuraavana isona siirtona tällä matkalla. Varmaan joudun jossain vaiheessa myöntymään myös kryptoille, vaikka niitä olen tähän asti pelännyt ja ohittanut ne olankohautuksella. Ihan vain siitä syystä, etten tiedä niistä tarpeeksi. On aika ottaa selvää ja opetella.
Mitä sinä voit tehdä, jos haluat saavuttaa kasvun asenteen?
- Hyväksy, ettet osaa asiaa…vielä. Mutta voit opetella.
- Hyväksy, että epäonnistuminen on osa oppimisprosessia. Ota epäonnistumisista opiksi.
- Sinun ei tarvitse tietää oikeita vastauksia kaikkeen, rakastu prosessiin ja matkaan. Palkitse itsesi jo prosessin aikana, ei vain oikeista vastauksista.
- Huomaa, miten puhut itsestäsi. Sanotko: ”En osaa tätä.” vai ”Voin opetella.”
- Mene mukavuusalueesi ulkopuolelle uudestaan ja uudestaan oppiaksesi jotain uutta. Mutta mene sinne juuri sen verran, ettet kuitenkaan ahdistu. Vähän kerrallaan. Kukaan ei voi kiivetä Everestille, ennen kuin on treenannut vahvuutta ja kestävyyttä.
- Aseta realistisia tavoitteita ja hyödynnä omia vahvuuksiasi. Jotkin asiat ovat vaikeampia saavuttaa esim. geneettisen perimän takia. Aseta pieniä oppimistavoitteita sen ison maalitavoitteen sijaan. Esim. ”Aion laihduttaa 30 kg.” vs. ”Aion syödä terveellisemmin joka päivä.” tai ”Minusta tulee huippujuoksija.” vs. ”Aion juosta x kertaa joka viikko.” Kumpi yllä olevista vaihtoehdoista tuntuu saavutettavammalta ja mahdolliselta toteuttaa?
- Pyydä (ja opettele vastaanottamaan) rakentavaa palautetta. Älä kuitenkaan hae muiden hyväksyntää tai pyri miellyttämään muita omien tavoitteiden tai unelmiesi kustannuksella.
- Hyväksy, ettei menestys tapahdu yhdessä yössä vaan sen saavuttaminen ottaa aikaa.
- Suhtaudu haasteisiin mahdollisuuksina.
- Iloitse ja juhlista toisten onnistumisia. Ja selvitä, miten ja miksi he onnistuivat.
- Kannusta myös muita kasvun asenteeseen kehumalla heitä nimenomaan heidän teoistaan ja yrityksistään. Sen sijaan, että kehut esim. lasta hänen lahjakkuudestaan tai älykkyydestään, kehu häntä vaikkapa näin: ”Pärjäsit tosi hienosti. Olet selvästi tehnyt paljon töitä sen eteen.
Aiheesta lisää:
Dweck, Carol S. (2016). Mindset – Menestymisen psykologia – Kuinka voimme toteuttaa piileviä kykyjämme? Viisas Elämä.
