Hoitajien lakko ei ole pelkästään terveydenhuollon viimeinen hätähuuto, mutta myös matalapalkkaisten naisalojen ensimmäinen taidonnäytös. Tervetuloa perässä ravintola- ja siivousala! On käsittämätöntä, siis toistan, KÄSITTÄMÄTÖNTÄ, että vielä vuoden 2020 aikana, naisen palkkaeuro on 0,84€.
Katsaus historiaan
Vuonna 1945 pääministeri J.K Paasikivi oli vahvasti sitä mieltä, että 30 markkaa (nykyisessä rahassa 4€) naisten tuntipalkasta on liikaa. Paasikivi äänestettiin kumoon ja naisten palkaksi päätettiin 80% miesten palkasta. Oikein lakiin kirjattiin, että naisten tekemä työ ei ole samanarvoista kuin miesten. 1960-luvulla Suomi hyväksyi samapalkkaisuussopimuksen. 1970-luvulla palkkasyrjimisestä tuli laitonta.
Tasa-arvolakiin kirjattiin naisten ja miesten palkkatasa-arvosta. Muutama vuosi sitten lakia yritettiin uudistaa kirjaamalla, että samanarvoisista töistä ei maksettaisi erilaista palkkaa. Ehdotus olisi siis käytännössä lyönyt alemmat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet insinöörit ja sairaanhoitajat samaan palkkaluokkaan. Tämä ei toteutunut. Edelleen yli 70-vuotta Paasikiven mielipidettä myöhemmin, naisten palkat ovat 84% miesten palkasta.
Hoitajien lakko 4.0
Hoitajat yrittivät päästä sopuun työnantajien kanssa, se ei onnistunut. Märkä rätti lävähti jälleen hoitajien kasvoille. Hoitajat ilmoittivat lakon alkamisesta 1.4.22 ja mitä tekee päätäntävalta? Aloittaa valmistelamaan lakia, jossa käytännössä estetään hoitajien osallistuminen lakkoon. Sellaiseen lakiin nähtävästi on tahtoa.
Yhtäkkiä johtavia ylilääkäreitä myöten kaikki ovat kiinnostuneita potilasturvallisuudesta. Siitä samasta potilasturvallisuudesta, mistä hoitajat ovat olleet huolestuneita kaikki nämä vuodet. Siitä samasta potilasturvallisuudesta, jonka vaarantuminen on ajanut hoitajia jättämään työpaikkansa, sillä työtä ei ole pystynyt tekemään kunnolla. Keväällä 2022 MOT julkaisi dokumentin lasten teholta, joka kertoi, millaista arki hoitajapulassa on. Kukaan ei kiinnostunut potilasturvallisuuden vaarantumisesta, toimitusjohtajan mukaan potilasturvallisuuden vaarantuminen on ollut poikkeustilanne.
Työ hoitajana
Henkilökohtaisesti itse en ole koskaan tehnyt mitään niin tärkeää työtä, kuin olen hoitajana päässyt tekemään. Olen aloittanut antibioottihoidot avaamalla yhteyden ihmisen suoneen useasti, estämällä verenmyrkytykset. Olen imenyt limaa ihmisten keuhkoista, jotta he pystyisivät hengittämään. Olen vaihtanut puhtaat vaatteet ja pessyt ihmisen, kun ihminen ei ole sitä pystynyt itse tekemään moneen viikkoon. Olen kuunnellut ihmisten henkistä ahdistusta. Olen juottanut hiiliä lapsille, kun he ovat ottaneet yliannostuksia pahaan olonsa. Olen puhdistanut virtsan ja ulosteen polttamaa ihoa. Olen auttanut vetämään pois paikoiltaan muljahtaneita olkapäitä. Olen tarkkaillut milloin mitäkin elintoimintoa, reagoinut ja tietänyt mitä lääkettä, milloinkin pitää antaa. Olen vastaanottanut huudot ja potkut. Olen silittänyt, antanut morfiinia ja ollut vieressä, kun ihminen vetää viimeisen henkäyksensä, ettei kenenkään tarvitsisi yksin lähteä. Olen painellut ihmisten rintakehiä 2min jaksoissa elvyttäessä ihmishenkiä.
Palkkaus
Olen tehnyt tuota työtä kolmessa vuorossa, valmiina työhön vuoden jokaisena päivänä, saaden siitä peruskorvauksena 2634,86€/kk eli 16,29€/h. Toki viikonloput, pyhät ja yövuorot ovat tuoneet lisärahaa haittakorvauksina. Niin kuin niiden kuuluukin.
Minä väsyin. Tuon saman rahan saa niin monella muullakin tavalla. Onneksi olen kouluttautunut myös tradenomiksi ja osaan tehdä muutakin kuin hoitotyötä. Kaikki eivät osaa. Monelle naiselle hoitoala on ainut ala, jota he osaavat tehdä ja jossa he ovat ammattilaisia. Monella ei ole vaihtoehtona kouluttautua lisää. Monella on vuosien kokemus alalta. Siis sellainen kokemus, että jos he olisivat jollakin toisella alalla, heitä tituleerattaisiin asiantuntijoina ja heidän palkkansa olisi kolminkertainen. Ennen kaikkea, moni pitää siitä työstä. Moni pitää ihmisten auttamisesta ja haluaa tehdä juuri tuota työtä.
Naisissa on niin hirvittävä voima 2020-luvulla, että alta pois!
Hoitajien lakko on risteys. Joko rahaa aletaan syöttämään naisalalle tai sitten naiset pakkaavat pelivälineensä ja lähtevät. Kenenkään ei kuulu, eikä tarvitse tehdä työtä niissä työoloissa, millaisia ne ovat nyt jokaisessa hoitoalan työpaikassa. Monelle hoitajalle tämä on viimeinen käden ojennus työnantajia kohtaan, enää on olemassa yksi ratkaisu pelata samalla työalustalla. Ratkaisu ei ole tuoda hoitajia Filippiineiltä tänne palkkakuoppaan ja huonoihin työoloihin. Filippiiniläiset hoitajat ovat myös naisia.
On siis vain yksi ratkaisu. Alkaa maksaa naisille parempaa palkkaa. Seuraan intensiivisesti mitä lakkorintamalla tapahtuu. Olen ylpeä jokaisesta sisarhentovalkoisesta. Florence Nightingalen aikainen nöyryys on nyt vedetty pöntöstä alas. Sisarhentovalkoinen on ripustanut hilkkansa naulaan, paljastanut hiuksensa ja näyttänyt olevansa nainen. Isolla ÄNNÄLLÄ. Ymmärrän että palkanmaksajia pelottaa. Naisissa on niin hirvittävä voima 2020-luvulla, että alta pois! Naiset ovat oppineet, että heidän työllään on arvo. Ja nyt he ovat valmiit vaatimaan sitä. Rahaa. Hoitajien lakko on osoitus siitä, miten nainen ja raha vihdoin fuusioituvat. Ihmisten on nyt vain totuttava siihen, että nainen vaatii ja ennen kaikkea ansaitsee työstään rahaa. Siinä missä Millariikka ja Florence kuvauttavat itseään lamppujen kanssa, hoitajat vaihtavat lamput rahasäkkeihin.
