Osakesijoittamisen anomaliat tarkoittaa taloustieteessä pitkäaikaista poikkeamaa markkinoiden tehokkuudessa.
Tehokkaat osakemarkkinat tarkoittaa taas sitä, että kaikki osakkeet olisi oikein hinnoiteltuja. Osakkeiden hintoihin olisi hinnoiteltu kaikki saatavilla oleva uusi ja vanha tieto sekä nykyinen ja historiallinen menestys + myös tulevaisuuden potentiaali. Tällöin yksittäisten sijoittajien olisi vaikea saada ns. ilmaisia lounaita ja markkinoita parempaa tuottoa riskitasoon nähden. Tällöin tehokkaiden markkinoiden myötä sijoittaja saisi sijoituksilleen keskimääräistä n. 7-8% vuosituottoa. That’s it!
Markkinatehokkuus tapahtuu parhaiten seuratuimmissa osakkeissa, esimerkiksi jenkkimarkkinoilla, koska näitä suuria ja tunnetuimpia yhtiöitä seuraa ja analysoi valtava määrä. Tällaisten yhtiöiden parissa on vaikea saada keskimääräistä parempaa tuottoa (toki se ei tee tällaisista yhtiöistä huonoja sijoituskohteita).
Jos mietitään miten osakemarkkinoilla voidaan saada aikaan ylituottoa, yksi tärkeä etu on ns. informaatioetu. Tätä etua on tosi vaikea saada suurien, paljon seurattujen yhtiöiden kohdalla, mutta esimerkiksi pienemmissä kotimaisissa kasvuyhtiöissä informaatioetu voi onnistua.
Pienempiä kasvuyhtiöitä seurataan huomattavasti vähemmän ja tällöin myös markkinat eivät ole niin tehokkaat, jolloin hinnoittelu ei välttämättä ole täysin mintissä – kaikki informaatio ja tieto ei välttämättä näy osakkeen hinnassa, vielä. Informaatioetu toki vaatii yhtiöön kauttaaltaan perehtymistä ja sen jatkuvaa seuraamista, jolloin voit onnistua olemaan se sijoittaja, joka tietää enemmän ja aikaisemmin kuin muut ja tämän ansiosta voit saada aikaan ylituottoa.
Tästä voidaan vetää lanka siihen, että markkinat eivät aina toimi tehokkaasti. Suurien ja pienempien yhtiöiden tehokkuuden/tehottomuuden lisäksi taloustieteessä on tunnistettu lukuisia eri poikkeamia, joita kutsutaan anomalioiksi. Anomalia on pörssikurssien säännönmukaisuus, jolle ei löydy järjellistä tai tieteellistä selitystä ja jota hyödyntämällä voi olla mahdollista saada aikaan ylimääräistä tai epänormaalia tuottoa. Näin sanoo kaiken tietävä ystävämme Wikipedia. Selkokielisemmin sanottuna osakesijoittamisen anomaliat tarkoittaa toistuvia ilmiöitä, joiden rahoitusteorian pohjalta pitäisi olla mahdottomia.
Aloita osakesijoittaminen Nordnetissä!
Tammikuuilmiö
Tämä ilmiö pohjaa siihen, että sijoittajille syntyy vuoden lopussa myyntipaine huonosti tuottaneiden osakkeiden kohdalla ja niitä saatetaan myydä pois verovähennysten takia. Tammikuussa taas syntyy ostopaine ja sijoittajat laittavat rahojaan takaisin osakemarkkinoille.
Toukokuuilmiö – Tunnetaan myös sanonnalla ”Sell in may and go away”
Tämä ilmiö pohjautuu historiallisten kausituottojen eroihin ja ilmiöön nojaavat myyvät osakkeet pois toukokuussa ja palaavat takaisin osakemarkkinoille syksyn tullen. Historiallisesti kesällä pörsseissä on ollut rauhallisempaa lomakausien vuoksi, kun taas syksystä huhtikuuhun on nähty enemmän volatiliteettia ja kaupankäyntiä. Mihin sitä säästäis -tilin Lari Heinonen on tehnyt aiheesta videon, jonka voit käydä katsomassa tästä linkistä.
Maanantai-ilmiö / viikonloppuilmiö
Osakemarkkinoilla on nähtävissä tuottoeroja eri viikonpäivinä. Perjantai on tuottanut tilastollisesti parhaiten osakekurssien noustessa eniten, kun taas maanantait ovat tuottaneet tilastollisesti huonoiten. Syy tälle ilmiölle voi olla mm. se, että loppuviikosta/viikonloppuna yhtiöiden julkaisemat uutiset ja tulosyllätykset hinnoitellaan viiveellä osakekursseihin. Tämä näkyy kurssissa vasta jälkijunassa maanantaina. Ylituottoa voi tämän ilmiön kohdalla tavoitella olemalla valppaana uutisoinnin suhteen perjantaisin ja viikonloppuisin kun muut sijoittavat ottavat lungisti.
Kuunvaihdeilmiö
Tämä ilmiö pohjautuu siihen, että kuun vaihteen lähettyvillä nähdään osakemarkkinoilla selkeää myynti- ja ostopainetta. Yksi ilmiön takana oleva syy voi olla mm. eläkeyhtiöt, joiden käteisen tarve lisääntyy eläkemaksupäivän lähestyessä. Ostopainetta voi taas syntyä kun osa rahoista palaa takaisin osakemarkkinoille. Tutkimushavaintojen mukaan parhaat tuotot on voitu saada kuukauden viimeisenä ja 3-4 ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä.
Tulosjulkistusilmiö eli PEAD-ilmiö
Tähän ilmiöön kannattaa kiinnittää huomiota tuloskaudella. Ilmiö kuuluu tavallaan maanantai-ilmiön kanssa samaan koriin ja se viittaa siihen, että sijoittajat reagoivat hitaasti osavuosikatsauksista saatuihin uusiin tietoihin. Tämän seurauksena osakkeen arvo voi nousta tai laskea pidemmän aikaa. Jos esimerkiksi yhtiö julkaisee posarin eli positiivisen tulosvaroituksen, osakekurssin voi odottaa nousevan markkinoita nopeammin ainakin seuraavan kuukauden ajan.
Joulupukkiralli
Tämä ilmiö viittaa siihen, että osakemarkkinat nousevat joulun ja uuden vuoden ensimmäisten kaupankäyntipäivien aikana. Ilmiön uskotaan johtuvan mm. siitä, että sijoittajat sijoittavat joulubonuksia ja/tai joululahjarahoja ja taas osa ajattelee ilmiön syntyvän yritysten verokikkailusta. Toisaalta joulupukkiralli yhdistetään myös tammikuuilmiöön ja sen aiheuttamaan nousuun osakemarkkinoilla.
Kannattaa huomioida, että anomaliat eivät aina toteudu ja niillä on taipumuksena heikentyä tai jopa kadota kokonaan sen jälkeen kun niitä on julkisesti esitelty. Osasyy katoamiseen saattaa löytyä siitä, että sijoittajat pyrkivät hyödyntämään näitä ilmiöitä omassa sijoitustoiminnassa etsiessään ylituottoja.
Opi lisää osakesijoittamisesta!
