Jos et halua lukea hyvinkin feministisväritteistä tekstiä, on parempi lopettaa heti tähän paikkaan. Jos kuitenkin haluat lukea, missä odottamattomissakin paikoissa naiset joko tienaavat vähemmän tai joutuvat maksamaan enemmän, lue ihmeessä eteenpäin.
Muutama kuukausi sitten törmäsin itselleni entuudestaan tuntemattomaan termiin. Mikä ihme on tämä pinkki vero a.k.a pink tax. Se ei varsinaisesti ole vero, mutta tarkoittaa sitä hinnankorotusta, joka lisätään naisille markkinoituihin tuotteisiin. Eli lyhyesti naiset maksavat enemmän naisille suunnatusta tuotteesta, kuin miehet täysin vastaavasta tuotteesta. Joskus tuotteessa ei ole muuta eroa kuin väri. Paras ja tunnetuin esimerkki ovat kertakäyttöiset ihohöylät, joissa ei todella ole muuta eroa kuin toinen on pinkki ja toinen on sininen. Hinnanero tietysti sinisen hyväksi.
Höylissä on huomattu myös muita piirteitä, jotka eivät varsinaisesti sada valmistajien laariin, kun tietoisuus pinkistä verosta lisääntyy. Miesten partahöylät on tehty nimittäin jopa kestävämmiksi ja paremmin ihon muotoja myötäileviksi kuin naisten sheiverit. Silti ne ovat halvempia kuin naisten vastaavat, vielä tänäkin päivänä. Jos siis käytät vastaavia tuotteita, kumpia ostat seuraavalla kerralla?
Pinkki vero ujutetaan mukaan melkein mihin tahansa kosmetiikasta ihonhoitoon ja vaatteista leluihin. Eikä kauaa ole siitä, kun esim. Logitech julkisti uuden naisille suunnatun pelivälinesarjan, johon kuuluu mm. hiiri, näppäimistö ja kuulokkeet. Kovin paljon muuta eroa muihin pelivälineisiin ei tainnut olla kuin vaalea ulkokuori höystettynä vaaleanpunaisilla valoilla. Ja toki hinta hieman kalliimpi kuin vastaavat mustat pelivälineet.
Palkkaerot edelleen tasa-arvon riesana
Nämä kaikki ovat kuitenkin vain pieniä tippoja siinä valtaisassa meressä, joka edelleen tulee vastaan niin monissa tasa-arvokysymyksissä. Elokuun alussa 2022 The Wall Street Journal julkaisi artikkelin, jossa oli vertailtu yli 11 000 koulusta valmistuneen palkkatietoja. Kävi ilmi, että vastavalmistuneiden miesten mediaanipalkat uudessa työssään päihittivät vastavalmistuneiden naisten vastaavat 75 prosentissa tapauksista. Naisilla ja miehillä oli taustalla sama koulu, sama tutkinto ja sama valmistumisvuosi. Ei siis mitään muuta eroa kuin sukupuoli.
En tiedä onko vastaavaa vertailua vastavalmistuneista tehty Suomessa. Mutta olemme myös Suomessa tottuneet edelleen siihen, että naisten euro pyörii noin 82-84 sentin tuntumassa. Jos verrataan ammattiluokittain palkkatasoja, silloin naisten euro on n. 93 senttiä miesten eurosta. Yksinkertaistettuna saan edelleen vähemmän palkkaa kuin mieskollegani, mutta silti minun pitää ostaa tuotteet kalliimmalla kuin hänen. Joku tässä ei ihan täsmää, vai olenko väärässä?
Tamponivero taakse jäänyttä elämää?
Naisilla on myös jotain, mitä miehet eivät koskaan voi kokea. Onnekseen tai ahdistuksekseen, jokainen päättäköön sen itse. Tällaisia asioita on varmasti useampia, mutta nyt kyseessä ovat tietenkin kuukautiset. Vaikka kyseessä on aivan normaali terveyteen ja hygieniaan liitettävä asia, naiset maksavat Suomessa edelleen 24% arvonlisäveroa kuukautissuojista. Ilmiö tunnetaan myös tamponiverona. Olisiko jo aika rinnastaa kuukautissuojat muihin terveystuotteisiin, joista verotetaan 10% 24 prosentin sijaan. Tämä tarkoittaisi keskivertovuotajalle melkein 30€ säästöä vuosittain.
Myös Euroopan parlamentti on kehottanut laskemaan kuukautissuojien verotusta, mutta ainakaan vielä asiaan ei ole saatu muutosta. Ylipäätään kuukautisiin kuluu keskivertonaiselta noin 12 euroa kuukaudessa. Tämä tarkoittaa 10 vuodessa 1440 euroa ja 20 vuodessa 2880 euroa. Joissain maissa, kuten Keniassa, Uudessa-Seelannissa, Zambiassa ja joissakin USA:n osavaltioissa asiassa on edetty niinkin pitkälle, että kuukautissuojia jaetaan ilmaiseksi nuorille. Skotlanti vei asian askeleen pidemmälle marraskuussa 2020 ja alkoi jakaa kaikille ilmaisia kuukautissuojia ikään katsomatta. Näistä maista Suomikin voisi ottaa mallia.
Rahan tuhlausta vai tarpeellista?
Pinkki vero juontaa juurensa jo 1950-luvulle ja kaikki on saanut alkunsa yritysten halusta erotella kulutustavarat. Tuolloin esimerkiksi alettiin erotella lastenvaatteet vaaleanpunaisiin ja -sinisiin sukupuolen perusteella. Tämä on ollut yrityksille tärkeä osa kilpailukykyä.
On myös yleisesti tunnistettu ilmiö, että naiset haluavat käyttää itseensä, niin pukeutumiseen kuin meikkeihin ja ihonhoitoon enemmän rahaa kuin miehet. Kuinka pitkälle se taas on markkinoijien meihin vuosikymmenien aikana istuttama ”tarve” ja illuusio, on jokaisen itse arvioitava. Ainakin tuntuu, että naisille on aina asetettu (ehkä miesten toimesta) erilaisia kauneusihanteita, joihin päästääkseen naiset ovat syystä tai toisesta valmiita ostamaan meikkejä, ihonhoitotuotteita, vaatteita ja lähes mitä tahansa muuta. Onko kyseessä oikeasti toimiva ja tarpeellinen tuote, markkinointikikka, rahantuhlaus, halu uskoa nopeaan apuun vai kaikki nämä yhdessä, siitä päätät sinä.
Viimeisimmästä tällaisesta asiasta luin juuri hetki sitten Helsingin Sanomista, jossa mietittiin muiden ravintolisien tarpeellisuuden yhteydessä myös sisäisesti otettavaa kollageenia, jonka pitäisi silottaa ihoa ja häivyttää ikääntymisen merkkejä eli ryppyjä. Suora lainaus jutusta:
Vaikka ravintolisä sisältäisi runsaasti erilaisia vaikuttavia aineita, ihmiselimistö ei käytä niitä kaikkia sellaisenaan hyödykseen.
”Imeytyneet ravintoaineet eivät välttämättä edes päädy sinne, minne kuluttaja voisi markkinointitekstien perusteella olettaa”, Schwab muistuttaa ja käyttää esimerkkinä kollageenia.
Kollageenivalmisteita käytetään muun muassa ihon näkyvien ikääntymismuutosten hälventämiseen.
”Kollageeni on proteiinin kaltainen aine, joka pilkkoutuu suolistossa aminohapoiksi. Ne ovat proteiinien rakennuspalikoita, jotka imeytyvät ohutsuolesta verenkierron mukana sinne, missä niitä kulloinkin tarvitaan. Ei ole mitään takeita, että palasista rakentuisi uutta kollageenia.”
Naisten rahojen tulevaisuus
Monen tuotteen kohdalla on nähty helposti paikka myös rahastaa. Kun herää tällaiseen, on aika vedätetty olo. Näistä kauneusihanteista ja muistakin tuli paljon keskustelua Instagram-tilini seuraajilta sekä Naiset puhuu rahasta -bloggaajien ryhmässä. Helposti edelleen naiset kokevat, että meidän pitää käyttää rahaa itseemme, mutta miehille ei kuitenkaan ole samanlaista oletusta. Pitkälle on tultu ehkä kuitenkin siitä, että aikoinaan esimerkiksi deodoranttia ei voitu ”liian feminiinisenä” mainostaa miehille ollenkaan.
Vanhat mainokset, jotka nykyään saattavat tulla esiin hassuina meemeinä, ovat vain pieni osa kaikkea tätä ja niiden takana on paljon pidemmälle ulottuvia ja monisyisempiä yhteiskunnallisia tasa-arvon ongelmia. Näistä pyristellään hiljalleen irti. Pinkki vero ja sen poistaminen on vain pieni osa koko muutosta.
Oli kyseessä sitten kuukautissuoja, dödö, shampoo, lelu, vartalovoide, vaate tai mikä tahansa tuote, jossa ainoa erottava tekijä on ainoastaan sen markkinointi nimenomaan naisille tai nimenomaan miehille, on aika avata silmät ja poistaa epätasa-arvoisuus yhteiskunnasta myös tältä osin. Katseletko tuotteita uusien lasien läpi seuraavan kerran kaupassa ollessasi?