huhtamäki osake
huhtamäki osake

Ruokakulujen karsiminen

Aloin pohtimaan mitä kaupassa ravaamisen takana oikein on? Miksi käyn ruokakaupassa jatkuvasti? 

Meidän Instagram-tiliä pidempään seuranneet tietävät, että olen kipuillut jo hyvän tovin ruokakaupassa ravaamisen kanssa, joka taas heijastuu ruokakuluihin, jotka ovat viime vuosina kasvaneet melkoisesti.

Viime kuussa sain jo vähennettyä käyntimäärää ihan hyvin, noin 30%, mutta silti käyntejä on aivan liikaa.

Meillä on Seinäjoella n. 20 ”rahanaisen” ryhmä, joka on pitänyt yhtä vuoden verran. Asetimme jokainen viime syksynä 2021 tavoitteet ja viime tapaamiskerralla oli aika asettaa uudet. Itse päätin asettaa ainoaksi tavoitteeksi turhien ruokakulujen karsimisen ja siinä onnistuakseni kaupassa ravaamisen tulisi vähentyä. Olisin todella tyytyväinen esimerkiksi 10 käyntiin kuukaudessa, joka olisi tämän hetken n. 30 käyntiin verrattuna todella vähän. Kymmenen käyntiä tarkoittaisi käytännössä 2-3 käyntiä viikossa, joka kuulostaisi järkevältä ja ns. ”normaalilta”.

Nyt varmasti ajattelet, että 30 käyntiä kuukaudessa! Sehän on kerran päivässä. Voin kertoa, että elokuussa käyntejä oli vielä enemmän, 44 kappaletta.

Lukema sisältää molempien, minun ja puolison kaupassakäyntikerrat eli yksin en ruokakaupassa koko ajan juokse.

Meillä on molemmilla tapana käydä hakemassa vähän sitä sun tätä ja suuremmat kaupassakäyntikerrat ovat varsinkin parin viime vuoden aikana vähentyneet. Haemme varsinkin maitoa, leipää ja voita…. Lisäksi käymme hakemassa lounasta ja välipaloja esimerkiksi pelireissuille.

Aina ei kuitenkaan näin ole ollut. Muistan vielä ne ajat jolloin kaupassa käytiin viikossa juurikin tuo pari kolme kertaa ja kerralla tehtiin isot ostokset. Jostain ihmeen syystä olemme kuitenkin muuttaneet tapojamme ja tulleet tähän pisteeseen….

Ja tähän kohtaan selvennyksenä, että perheeseemme kuuluu kaksi aikuista, kolme lasta ja yksi koira. Lapset ovat 5-, 9- ja 12-vuotiaita.

Melkein 5 000 euroa vähemmän

Lisäksi jos miettii asiaa rahan kautta… Tällä hetkellä ruokakauppaan menee noin 1100-1200€ / kk ja haluaisin saada summan laskemaan noin 800 euroon (tämä summa sisältää myös hygieniatuotteet). Jatkossa tämä tarkoittaisi noin 3 600-4 800 euron säästöä vuodessa. Ajatella, hyvässä lykyssä 5 000€! Näin yhteenlaskettuna puhutaan suurista säästösummista.

Toki jos inflaatio laukkaa kovaa vauhtia ja ruoan hinta nousee reippaasti niin silloin tuo lukema voi olla haastava saavuttaa, mutta mennään sen mukaan mitä maailmantilanne tuo mukanaan. Maailmantilanteeseen kun en voi vaikuttaa, omaan ostoskoriini kyllä.

Ja pitää tähän kohtaan vielä sanoa, ettei tässä ole pelkästään taloudelliset intressit mielessä, vaan yhtä tärkeänä pidän myös sitä, että turha ostelu loppuisi, hävikkiä syntyisi mahdollisimman vähän ja suunnitelmallisuus lisääntyisi. Toivoisin myös, että yhdessä koko perheenä suunnittelisimme, kokkaisimme ja ennen kaikkea söisimme enemmän yhdessä. Tällä hetkellä viikot ovat hektisiä, harrastustoimintaa on paljon ja yhdessä ruokailua on liian vähän. Toivoisin tähän muutosta.

Lisäksi tavoitteena on panostaa enemmän kotimaiseen ruokaan ja hyödyntää satokauden tuotteita. Näihin kuitenkin totutellaan hissukseen tässä kaiken muutoksen rinnalla.

Miksi toimin niin kuin toimin? 

Selkeästi tämä kaupassa ravaaminen vaatii syvemmälle paneutumista ja sisimmän kaivelua – miksi teen niin? Mitä tämän kaiken takaa löytyy?

Syitä ovat mm.:

  • laiskuus
  • väsymys
  • mukavuudenhalu
  • suunnittelemattomuus 

Haluan nyt rehellisesti avata ajatuksiani ja kertoa, että taustalla on mm. laiskuutta ja mukavuudenhalua. Pitkän päivän päätteeksi en jaksa miettiä monen päivän ruokien ostamista ja tämän vuoksi menen ”selviytymismoodilla” eteenpäin. Haen ruokaa korkeintaan seuraavalle päivälle ja ongelma on ratkaistu hetkeksi. Voin hengähtää ja tilanne on ok – nyt, tällä sekunnilla. Kunnes jo päivän kahden päästä olen taas saman ongelman äärellä…

Toisaalta kyse on myös omasta ajasta. Kaupassa käynti on yhtä kuin hetki omaa aikaa.😅 Teen töitä kotona jolloin kotoa on kiva lähteä hetkeksi johonkin muualle ettei seinät ala kaatua päälle. Näin ollen kaupassa käynti on ns. sosiaalinen tapahtuma vaikken hyvässä lykyssä keskustele kenenkään muun kuin kassahenkilön kanssa. 

Juurtuneet tavat

Eniten tässä on varmasti kyse opituista ja syvälle juurtuneista tavoista. Olen nyt hyvän tovin rampannut kaupassa, joten mieli on tottunut siihen. Nopea kaupassa käyminen tuntuu luontevalta ja vaatii suht vähän energiaa. Suit sait sukkelaa ja niin pois päin!

Tapojen muuttaminen ei ole aina helppoa, vaan se voi olla takkuista. Onhan niitä toistettu hyvässä lykyssä vuosikausia, jopa vuosikymmeniä. Sen takia varmasti olen tämän kanssa kipuillutkin. Haluan nopeaa muutosta, mutta se ei vain tunnu menevän niin. Uutta tapaa tulee toistaa, toistaa, toistaa, toistaa väsymykseen asti.. Kunnes se alkaa korvata vanhan. 

Tärkeää on varmasti pohtia ensialkuun, miten onnistuisin tukemaan haluamaani muutosta mukavalla tavalla? 

Jos en väsyneenä jaksa pohtia mitä ostan seuraaville x-päivälle. Mitä jos tekisin ostoslistan valmiiksi silloin kun on energiaa? Tätä ongelmaa helpottaakseni latasin puhelimeen Ostoslista-sovelluksen, johon voin aina kirjata mitä tarvitaan. Listan voi myös jakaa puolison kanssa. Kätevää! 

Mitä jos pyrkisin suuntaamaan oman ajan ajattelun johonkin muualle? Mikä voisi olla korvaava tekeminen?

Kun olen keskustellut aiheesta muiden saman asian kanssa aiemmin kamppailleiden kanssa, on ollut helpottavaa kuulla, että ”tuollaista se oli myös minulla silloin ensialkuun, mutta ajan kanssa muutos kyllä onnistuu” ja että kaikkeen tottuu ja jossain kohtaa huomaa edistystä. 

Hitaasti mutta varmasti eteenpäin. Toivottavasti vuoden päästä kun katson taakse, voin ajatella, että onpa sitä päästy pitkälle.

Jaa:

Facebook
Twitter
Pinterest

Seuraa Somessa

Uusimmat postaukset

Pysy ajantasalla

Tilaa uutiskirjeemme

Ilmoitamme sinulle ensimmäisten joukossa uusista tapahtumistamme ja 

Etsi sivuilta

Samankaltaiset postaukset

Anti Black Friday = Bright Friday

Mitä, jos turhan ostamisen sijaan tekisimme pimeästä perjantaista valoisan? Keräsimme listan parhaista Anti Black Friday vinkeistä, joilla kulutusjuhla muuttuu Bright Fridayksi.

rahastojen kulut

Rahastojen kulut – Millaisia kuluja voidaan periä?

Sijoittamiseen liittyy usein erilaisia kuluja. Rahastojen kulut voivat vaihdella merkittävästikin, joten tämän vuoksi on hyvä olla tietoinen, mistä kaikesta rahastoyhtiölle maksaa. Kannattaakin pitää mielessä sanonnat:

arbitraasi

Arbitraasi – Mitä se tarkoittaa?

Luen tällä hetkellä Karo Hämäläisen kirjaa Rikos ja rahastus, jossa Hämäläinen kertoo tosielämän pahimmista rahahuijauksista. Kuuluisa huijari ja entinen Nasdaqin johtaja Bernard Madoffin kohdalla Hämäläinen

fyysinen vs. synteettinen rahasto

Synteettinen vs. fyysinen rahasto

Mitä eroa on synteettisellä ja fyysisellä rahastolla? Tämä kysymys tulee aiheelliseksi ETF-rahastoa valitessa. Ennen kuin lähdetään sen pidemmälle, kerrataan vielä lyhyesti mikä ETF oikein on?

Jätä kommentti