Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt koko maailmaa, ja aiheuttanut kuoleman ja tuhon lisäksi suuren humanitäärisen kriisin. Ukrainaan apua toimittavien järjestöjen listauksen löydät täältä. Mikäli rahan lahjoittaminen ei ole mahdollista, auttaa voi myös jakamalla tarkistettua, luotettaviin lähteisiin perustuvaa tietoa tilanteesta ja osoittamalla tukeaan Ukrainalle muilla tavoin.
Säästämisellä tavoitellaan pääasiallisesti taloudellista turvaa itselle erilaisten elämäntilanteiden ja tapahtumien varalle. On säästämistä puskuriin, jotta selvitään yllättävistä arjen menoista, säästötilille jonkin haaveen toteuttamista varten tai sijoitetaan rahastoihin tai osakkeisiin esimerkiksi eläkettä täydentääkseen. Sääntönä voisikin pitää sitä, että varmistaa oman taloutensa kunnon ensin, ja huolehtii siitä, että erityisesti tiukan paikan tullen on mahdollista selvitä ilman lainaa ja velkaa.
Säästämisessä olennaista on omien tulojen ja vielä tärkeämpänä omien menojen tietäminen ja niiden säännöllinen tarkasteleminen. Säästäminenhän onnistuu silloin, kun menot ovat pienemmät kuin tulot. Säästöä onnistuu saamaan muuttamalla joko tulojaan isommiksi tai menojaan pienemmiksi. Se, kumpi näistä on realistisempi vaihtoehto, riippuu eri tekijöistä, kuten onko omissa menoissa enää karsimisen varaa tai mahdollistaako oma elämäntilanne lisätulojen hankkimisen esimerkiksi ajankäytön tai omien voimavarojen puolesta.
Menojen karsiminen ja hyväntekeväisyys
Oman talouden menojen tehokkaassa tarkastelussa pitää huomioida ne pienetkin summat, jotka huomaamatta kuluvat mm. erilaisiin heräteostoksiin. Usein opastetaan karsimaan joka ikinen kulu, mikä ei ole välttämätön ja minkä voisi välttää vaikkapa lisäämällä suunnitelmallisuutta (esimerkkinä ruokaostokset). Hyväntekeväisyys on esimerkki tällaisesta ylimääräisestä menosta, joka ei ole oman arjen kannalta välttämätön. Siihen liittyy kuitenkin budjettinäkökulman lisäksi hyvin vahvasti myös arvonäkökulma, ja sitä onkin ehkä mielekkäämpää tarkastella tietoisena kuluttamisena; jos minulla on käytössäni x summa rahaa, mihin haluan sen kuluttaa? Voisiko hyväntekeväisyys olla sille hyvä kohde?
Tässä kohtaa on hyvä tietenkin mainita, että hyväntekeväisyys on aina vapaaehtoista. Kukaan ei ole velvollinen lahjoittamaan rahaansa kenellekään eikä mihinkään tarkoitukseen, eikä ketään pidä arvioida sen perusteella lahjoittaako hyväntekeväisyyteen vai ei. Hyväntekeväisyyttä on myös erilaista eikä se välttämättä kohdistu esimerkiksi luonnonkatastrofien uhreihin jossakin kaukana, vaan voi olla myös vaikkapa oman lähiyhteisön toimintaan vapaaehtoisena osallistumista. Rahallisen lahjoituksen lisäksi on siis mahdollista lahjoittaa myös aikaansa tai työpanostaan.
Hyväntekeväisyys osaksi budjettia
Olen itse ollut UNICEFin kuukausilahjoittaja jo useamman vuoden ajan, ja joka kuukauden 5. päivä tililtäni siirtyy 10 euroa UNICEFille. Aloitin lahjoittamisen jo silloin, kun opintoni olivat vielä kesken, ja summa on nykyään normaaleihin palkkatuloihini nähden aika maltillinen. Se on kuitenkin tarkoittanut sitä, että lahjoitukset ovat voineet rullata jatkuvasti läpi perhevapaidenkin. Lisäksi summa on mahdollistanut sen, että voin tarvittaessa lahjoittaa kertaluontoisesti myös muille järjestöille ja muihin hyväntekeväisyyskohteisiin, esimerkiksi nenäpäiväkeräykseen. Nyt lahjoitin Ukrainaan vielä erikseen 30 euroa UNICEFin kautta. Lahjoitan eniten UNICEFin kautta, sillä se on lastenjärjestö ja hyvin tunnettu ja luotettava toimija. Kuitenkin on myös monia muitakin järjestöjä, jotka tekevät tärkeää työtä niin Suomessa kuin maailmallakin. Tee lahjoitus UNICEFin kautta
Olen ottanut myös tavaksi ostaa aineettomia lahjoja, jos vaikkapa jouluna jollakin veljieni lapsista ei ole minulle selkeää lahjatoivetta. Olen varannut rahan jokaisen lahjaan, ja näin voin lahjoittaa käyttämättömän summan esimerkiksi rokotteiden hankkimiseen niitä tarvitseville ja samalla välttää rahan käyttämistä lahjaan, josta saaja ei välttämättä edes pidä. Näiden edellämainittujen lisäksi olen miettinyt kätevimpiä keinoja ”hajauttaa” lahjoittamistani. On olemassa kymmenittäin erilaisille asioille omistettuja päiviä, kuten lapsen oikeuksien päivä 20.11. tai eläinten päivä 4.10., jolloin voisi lahjoittaa esimerkiksi yhden tuntipalkkansa verran kyseiselle kohderyhmälle. Myös maailman ylikulutuspäivänä voisi lahjoittaa vaikka WWF:lle. Tällä tavalla voisi valita itselleen tärkeitä kohteita ja tehdä esimerkiksi verkkopankkiin valmiin maksun kyseiselle päivälle. Hyväntekeväisyys on myös sisällytetty joihinkin netistä löytyviin budjetointimalleihin, esimerkiksi niin että 1% nettotuloista ohjautuisi hyväntekeväisyyteen joka kuukausi.
Oman talouden seurannassa ja tulojen budjetoinnissa on tärkeää olla kriittinen omia kulutustottumuksiaan ja rahankäyttöään kohtaan. Samalla tulee ehkä hieman huomaamattaankin pohtineeksi sitä, onko oma rahankäyttö ja kulutus linjassa oman arvomaailman kanssa. Hyväntekeväisyyden etenkin tulisi aina lähteä siitä, että kaikenlainen oma etu on asetettu taka-alalle ja päätöksiä ohjaa (oman arvomaailman lisäksi) vilpitön halu auttaa ja tehdä hyvää. Hyväntekeväisyydellä ei voi estää luonnonkatastrofeja tai odottaa nopeita muutoksia poliittisissa rakenteissa, mutta sillä on mahdollista tukea kaikkein heikommassa asemassa olevia ja mahdollistaa esimerkiksi naisten kouluttautumista köyhemmissä maissa ja siten edistää esimerkiksi tasa-arvoasioita globaalissa mittakaavassa. Esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestö UN Women auttaa naisia ympäri maailman muun muassa hankkimaan omia tuloja ja osallistumaan päätöksentekoon.