Mitä eroa on synteettisellä ja fyysisellä rahastolla? Tämä kysymys tulee aiheelliseksi ETF-rahastoa valitessa.
Ennen kuin lähdetään sen pidemmälle, kerrataan vielä lyhyesti mikä ETF oikein on?
ETF on lyhenne sanoista Exchange-Traded Fund, joka tarkoittaa Suomeksi pörssinoteerattua rahastoa.
Lyhykäisyydessään kerrottuna ETF-rahasto on listattu tiettyyn pörssiin ja sillä käydään samanlaisesti kauppaa kuin esimerkiksi osakkeilla. Tämä erottaakin ETF:n tavallisesta rahastosta, koska ETF-rahaston ostaminen onnistuu reaaliajassa silloin kun pörssi on auki, kun taas tavallisessa rahastossa rahastomerkintä voi kestää 2-5 arkipäivää.
Lisäksi erona on myös, että ETF-osuuksia tulee ostaa kokonaisina. Jos yksi ETF-osuus maksaa 50€, tulee sinulla olla vähintään kyseinen 50€ arvo-osuustililläsi + kaupankäyntikulu, kun taas tavallisissa rahastoissa rahasto-osuudesta voi ostaa palan esimerkiksi 15 eurolla.
Sanat synteettinen ja fyysinen voivat luoda sellaisen mielikuvan, että kyseessä on tosi monimutkainen juttu ja osittain tämä pitää paikkansa, ainakin omasta mielestä… Varsinkin synteettinen rahasto vaatii hieman enemmän avaamista. Käydään nyt näiden kahden kimppuun.
Mitä tarkoittaa fyysinen rahasto?
Nimensä mukaisesti fyysinen viittaa johonkin aineelliseen ja tässä tapauksessa se tarkoittaakin rahastoa, joka sijoittaa suoraan kohdeindeksin muodostaviin osakkeisiin tai kohde-etuuksiin 100% suhteessa tai lähes samassa suhteessa. Eli kyseessä on hyvin perinteinen rahasto.
Esimerkki: Fyysinen rahasto seuraa jotain tiettyä indeksiä (esim. OMXH25), jolloin rahasto omistaa jokaista indeksiin kuuluvaa osaketta samassa suhteessa kuin mitä osakkeita on seurattavassa indeksissä. Jos seurattavan indeksin koostumus muuttuu, silloin fyysisen rahaston tulee käydä osakekauppaa ja muuttaa rahastonsa koostumusta.
Ongelmana voi olla suuri vertailuindeksipoikkeama jos esimerkiksi pienempien yhtiöiden osakkeiden myyminen suurina määrinä muodostuu vaikeaksi.
Mitä tarkoittaa synteettinen rahasto?
Synteettinen rahasto tarkoittaa rahastoa, joka ei fyysisesti omista osakkeita tai kohde-etuuksia, joiden tuottoa rahaston kehitys edustaa, vaan tuoton tavoitteluun käytetään usein johdannaissopimuksia. Tällaisia ETF-rahastoja kutsutaan Swap-sopimuspohjaisiksi rahastoiksi. Eli kyseessä on hieman monimutkaisempi juttu.
Swap-sopimus nimensä mukaisesti viittaa vaihtokauppaan (swap=vaihtaa). Synteettinen rahasto rakennetaan sen pohjalta, että liikkeeseenlaskija omistaa vakuuskorin, jota vastaan se tekee kassavirtojen vaihtosopimuksen (kutsutaan Total Return Swap). Lähde: LähiTapiola
Kyseisellä sopimuksella vakuuskorin tuotto vaihdetaan vertailuindeksin tuottoon sopimuksen toisen osapuolen kanssa, joka on yleensä pankki tai jokin muu rahoitusalan yritys. Tällaisen sopimuksen avulla ETF-rahasto saa kohdeindeksin tuoton ilman, että se omistaa fyysisesti itse indeksin sisältämiä osakkeita.
Synteettisen ETF:n avulla ollaan voitu ratkaista esim. aiemmin mainittua vertailuindeksipoikkeamaa, koska synteettinen rahasto pystyy seuraamaan vertailuindeksiä tarkemmin. Lisäksi synteettisen ETF:n kulut ovat usein edullisemmat kuin fyysisen ETF:n.
Useimmiten suositellaan, että kannattaa valita aina fyysinen ETF jos vain mahdollista.
Yhdistelmärahasto
Hyvin monet suomalaisten suosimat rahastot ovat yhdistelmärahastoja, joka tarkoittaa käytännössä sitä, ettei rahasto ole puhtaasti fyysinen tai synteettinen. Yhdistelmärahastot ovatkin nk. hybridirahastoja, jossa voi olla niin fyysisiä omistuksia kuin myös johdannaissijoituksia. Useimmiten yhdistelmärahastot kallistuvat enemmän fyysisen rahaston puoleen sisältönsä puolesta.
Vastapuoliriski
Synteettisiin ETF:iin liittyy aina vastapuoliriski, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että pystyykö ETF:n johdannaissopimuksen vastapuoli täyttämään maksuvelvollisuutensa ETF:ää kohtaan. Tällainen riski voi toteutua esimerkiksi siten, että vastapuoli menee konkurssiin.
Vastapuoliriski on asettanut synteettiset rahastot osittain turhan synkkään valoon, koska synteettisissä rahastoissa on tarkat vakuuskäytännöt ja tappioriski on rajoitettu vakuuksien avulla enintään 10% rahaston arvosta.
Fyysisiin ETF:iin voi liittyä myös vastapuoliriskiä, jos ETF lainaa osakkeita. Lainaamisella pyritään saamaan aikaan lisätuottoa.
Kaiken kaikkiaan molemmat, fyysinen ja synteettinen ETF-rahasto, pyrkivät tuottamaan voittoa ja ne seuraavat jotakin tietty indeksiä tai kohde-etuutta.
Miten selvittää onko rahasto fyysinen tai synteettinen?
Lopuksi olisi varmasti kiva tietää miten selvittää onko rahasto fyysinen vai synteettinen. Parhaiten tähän saa vastauksen menemällä esimerkiksi Nordnetissä ETF-rahaston omalle sivulle ja klikkaamalla kohtaa ”Lisätietoja” ja esiin avautuvaa kohtaa ”Avaintietoesite” (jokaisella rahastolla tulee olla tällainen esite).
Kun tutkit avaintietoesitettä, etsi sieltä seuraavanlaisia sanoja ”pörssinoteeratut osakkeet…”. Jos tällaiset sanat osuvat silmiin, on kyseessä suurella todennäköisyydellä fyysinen rahasto. Lisäksi usein fyysisissä rahastoissa rahaston esittely on hyvin lyhyttä ja ytimekästä.
Jos taas avaintietoesitteessä ilmenee sanoja ”johdannaiset, Swap, joukkovelkakirja…” Silloin kyseessä on suurella todennäköisyydellä synteettinen rahasto. Usein synteettisen rahaston tunnistaa myös pitkästä ja monimutkaisesta esittelystä.
Tutustu ETF-sijoittamiseen Nordnetissä!
Jako synteettisiin ja fyysisiin rahastoihin korostuu entistä enemmän varsinkin raaka-aineiden kohdalla. Sillä on enemmän eroa omistaako rahasto fyysisesti esimerkiksi kultaa tai hopeaa vai sijoittaako se johdannaisiin.
