Euroalueen inflaatio kiihtyi elokuussa 3,3 prosenttiin heinäkuun 2,9 prosentista. Kyseessä on Eurostatin pika-arvio.
Hintojen nousun taustalla erottuu yksi tekijä selvästi: energia.
Energian hinnat olivat elokuussa 14,3 prosenttia korkeammat kuin vuotta aikaisemmin. Heinäkuussa energian vuosi-inflaatio oli 10,3 prosenttia.
Samaan aikaan hintapaineet eivät kiihtyneet samalla tavalla kaikissa tuoteryhmissä. Palveluiden inflaatio hidastui 3,3 prosentista 3,0 prosenttiin ja ruoan, alkoholin ja tupakan inflaatio pysyi 1,2 prosentissa.
Pohjainflaatio, josta on poistettu energian, ruoan, alkoholin ja tupakan hinnat, hidastui 2,5 prosentista 2,4 prosenttiin.
Kokonaisinflaation nousu 3,3 prosenttiin ei siis ainakaan vielä tarkoita sitä, että hintojen nousu olisi kiihtymässä samalla tavalla laajasti koko taloudessa.
Miksi inflaatio kiihtyy nyt?
Euroopan keskuspankki julkaisi syyskuun alussa analyysin, jossa se vertaa nykyistä inflaation kiihtymistä vuosien 2021–2022 inflaatioaaltoon.
EKP:n mukaan nykyisen inflaation taustalla olevat tekijät ovat erilaisia.
Vuonna 2026 keskeinen tekijä on Lähi-idän sodan aiheuttama energian tarjonnan häiriö. Öljyn ja muun energian kallistuminen on nostanut euroalueen inflaatiota.
EKP:n analyysin mukaan energian tarjontatekijät selittivät noin 90 prosenttia energian inflaation kiihtymisestä tammi–toukokuussa 2026.
Kysynnän kasvu ja julkisen vallan elvyttävät toimet ovat tällä kertaa olleet huomattavasti pienemmässä roolissa.
Muutama vuosi sitten tilanne oli erilainen
Vuosien 2021–2022 inflaatioaalto oli monen samanaikaisen tekijän summa.
Koronapandemia aiheutti maailmanlaajuisia tuotanto- ja toimitusketjuongelmia. Samaan aikaan talouksien avautuminen lisäsi nopeasti kuluttajien kysyntää.
Energia kallistui, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan pahensi Euroopan energiakriisiä entisestään.
Lisäksi taloutta oli tuettu pandemian aikana voimakkaasti finanssi- ja rahapolitiikalla.
EKP:n mukaan vuosina 2021–2022 voimakkaat tarjonta- ja kysyntätekijät vaikuttivat inflaatioon samanaikaisesti. Nyt kysyntä ei ole kiihtynyt vastaavalla tavalla, vaan inflaatiota kiihdyttää ennen kaikkea energian kallistuminen.
Energia kallistuu, mutta kaikki hinnat eivät kiihdy
Nykyisen tilanteen kannalta yksi tärkeimmistä asioista onkin seurata, leviääkö energian kallistuminen vähitellen muualle talouteen.
Energian hinnannousu voi näkyä ensin esimerkiksi polttoaineiden ja lämmityksen hinnoissa. Korkeammat energiakustannukset voivat kuitenkin myöhemmin nostaa yritysten kuljetus- ja tuotantokustannuksia.
Jos yritykset siirtävät kasvavia kustannuksia hintoihin, energian kallistumisen vaikutukset voivat levitä myös muiden tavaroiden ja palveluiden hintoihin.
Toistaiseksi elokuun inflaatioluvut eivät kuitenkaan osoita samanlaista laaja-alaista hintojen kiihtymistä kuin muutama vuosi sitten.
Tästä kertoo esimerkiksi se, että palveluinflaatio hidastui ja pohjainflaatio laski hieman samalla kun kokonaisinflaatio nousi.
Myös energiakriisi on erilainen kuin vuonna 2022
Nykyinen energian hinnannousu eroaa vuoden 2022 tilanteesta myös toisella tavalla.
EKP:n mukaan euroalueen energiantuotanto on muuttunut viime vuosina. Uusiutuvan sähköntuotannon kasvu on vähentänyt sähkön hinnan herkkyyttä maakaasun hinnan muutoksille.
Vuosien 2021–2022 energiakriisissä sähkön tukkuhinnat seurasivat voimakkaasti kaasun hinnan nousua. Nykyisen Lähi-idän konfliktin aikana sähkön hinnan reaktio on ollut selvästi maltillisempi.
Toisaalta öljyn hinnan nousu voi näkyä kuluttajahinnoissa nopeasti. Raakaöljyn kallistuminen välittyy esimerkiksi polttoaineiden hintoihin yleensä nopeammin kuin maakaasun tukkuhintojen muutokset kotitalouksien energia- ja sähkölaskuihin.
Miksi inflaation syyllä on merkitystä?
Keskuspankille ei ole yhdentekevää, mistä inflaatio johtuu.
Jos inflaation taustalla on erittäin voimakas kysyntä, korkojen nostaminen voi hillitä talouden kysyntää ja sitä kautta hintapaineita.
Energian kallistuminen on kuitenkin erilainen ongelma.
Euroopan keskuspankki ei voi korkopäätöksillään lisätä öljyn tarjontaa tai suoraan laskea maailmanmarkkinahintoja. Voimakas rahapolitiikan kiristäminen voi samalla heikentää talouskasvua.
Inflaation taustalla olevilla syillä on merkitystä myös rahapolitiikan kannalta. EKP:n mukaan nykyisen ja vuosien 2021–2022 inflaatiojaksojen erilaiset taustatekijät auttavat selittämään, miksi rahapolitiikan reaktiot voivat olla erilaisia.
Tilanne muuttuu kuitenkin ongelmallisemmaksi, jos energian hinnannousu alkaa levitä laajemmin talouteen.
Jos yritykset nostavat hintojaan, palkkavaatimukset kasvavat ja odotukset tulevasta inflaatiosta nousevat, energian kallistumisen vaikutukset voivat muuttua pitkäkestoisemmiksi.
Juuri tätä kehitystä keskuspankit seuraavat tarkasti.
Suomessa inflaatio on euroaluetta hitaampaa
Euroalueen maiden välillä on tällä hetkellä myös huomattavia eroja.
Eurostatin pika-arvion mukaan Suomen harmonisoitu inflaatio oli elokuussa 2,4 prosenttia, eli selvästi euroalueen 3,3 prosentin keskiarvoa alempi.
Esimerkiksi Liettuassa inflaatio oli 5,8 prosenttia, Espanjassa 4,5 prosenttia ja Belgiassa 4,2 prosenttia.
Inflaatiosta puhuttaessa euroalueen keskiarvo ei siis kerro suoraan sitä, kuinka nopeasti hinnat nousevat Suomessa.
Onko edessä uusi inflaatioaalto?
Sitä ei vielä tiedetä.
Elokuun luvut osoittavat, että euroalueen kokonaisinflaatio on jälleen selvästi EKP:n kahden prosentin tavoitteen yläpuolella. Samalla energian hintojen kehitykseen liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta.
Vuosina 2021–2022 inflaatiota kiihdyttivät yhtä aikaa toimitusongelmat, voimakas kysyntä, energian kallistuminen ja talouden elvytys. Vuonna 2026 inflaation kiihtyminen on tähän mennessä ollut huomattavasti selvemmin sidoksissa energian kallistumiseen.
Seuraavaksi ratkaisevaa on, jääkö hintapaine pääasiassa energiaan vai alkaako se levitä laajemmin tavaroiden, palveluiden ja palkkojen kehitykseen.
Siksi pelkkä 3,3 prosentin inflaatioluku ei vielä kerro koko kuvaa.
