Euroalueen taloudesta saatiin keskiviikkona odotettua vahvempia uutisia. S&P Globalin ennakkotietojen mukaan euroalueen yritystoimintaa mittaava yhdistelmä-PMI nousi syyskuussa 53,1 pisteeseen elokuun 52,0 pisteestä.
Lukema oli korkein sitten huhtikuun 2023. Reutersin kyselyyn osallistuneet ekonomistit olivat odottaneet indeksin laskevan 51,7 pisteeseen, joten kehitys yllätti selvästi positiivisesti. Yli 50 pisteen PMI-lukema kertoo yritystoiminnan kasvusta.
Kasvu ei myöskään ollut vain yhden toimialan varassa. S&P Globalin mukaan sekä teollisuus että palvelut kasvoivat syyskuussa. Uusien tilausten määrä kasvoi nopeinta vauhtia yli neljään vuoteen, ja myös työllisyys koheni hieman.
S&P Global arvioi kyselytulosten vastaavan noin 0,4 prosentin talouskasvua vuosineljänneksen tasolla.
Hyvä talousuutinen voi tarkoittaa korkeampia korkoja
Vahvistuva talous on lähtökohtaisesti myönteinen uutinen. Nykyisessä tilanteessa siihen liittyy kuitenkin sijoittajan ja velallisen kannalta toinenkin puoli.
Samaan aikaan talouskasvun kanssa euroalueen hintapaineet ovat jälleen voimistuneet. S&P Globalin mukaan yritysten tuotantopanosten kustannukset ja asiakkailta perimät hinnat nousivat syyskuussa nopeinta tahtia neljään kuukauteen. Hintapaineita ovat kasvattaneet etenkin kohonneet energiakustannukset.
Juuri kasvun ja inflaatiopaineiden yhdistelmä tekee tilanteesta keskuspankille hankalan. Jos talous kestää korkeampia korkoja samalla kun hintapaineet pysyvät voimakkaina, EKP:llä voi olla enemmän tilaa kiristää rahapolitiikkaa inflaation hillitsemiseksi.
S&P Global arvioi tuoreiden lukujen lisäävän uuden koronnoston mahdollisuutta jo lähikuukausina. Kyse on kuitenkin arviosta, eikä seuraava koronnosto ole varma.
EKP nosti korkoja jo syyskuussa
Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksikköä 10. syyskuuta. EKP:n talletuskorko nousi 2,50 prosenttiin, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,65 prosenttiin ja maksuvalmiusluoton korko 2,90 prosenttiin. Uudet korot tulivat voimaan 16. syyskuuta.
Koronnoston taustalla ovat ennen kaikkea inflaatiopaineet. EKP ennustaa euroalueen inflaation olevan keskimäärin 3,0 prosenttia vuonna 2026, 2,5 prosenttia vuonna 2027 ja 2,1 prosenttia vuonna 2028. Keskuspankin tavoitteena on kahden prosentin inflaatio keskipitkällä aikavälillä.
EKP nosti syyskuussa myös arviotaan euroalueen talouskasvusta. Sen ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna 0,9 prosenttia, vuonna 2027 1,4 prosenttia ja vuonna 2028 1,5 prosenttia.
Tuore PMI-aineisto antaa nyt lisää näyttöä siitä, että euroalueen talous on ainakin toistaiseksi kestänyt korkojen ja energiakustannusten nousua odotettua paremmin.
Mitä tämä tarkoittaa asuntovelalliselle?
Suomalaiselle asuntovelalliselle kehitys on kiinnostava erityisesti korkojen näkökulmasta.
Jos inflaatio pysyy korkeana ja EKP joutuu jatkamaan rahapolitiikan kiristämistä, myös euriboreihin voi kohdistua nousupainetta. Euriborit eivät kuitenkaan seuraa EKP:n ohjauskorkoa yksi yhteen, vaan niihin vaikuttavat myös markkinoiden odotukset tulevasta korkokehityksestä.
Siksi vahva talousdata ja odotettua sitkeämpi inflaatio voivat näkyä markkinakoroissa jo ennen EKP:n seuraavaa varsinaista korkopäätöstä.
Toisaalta korkokehitykseen liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Esimerkiksi energian hinnan kehitys voi muuttaa inflaationäkymiä nopeasti. S&P Global nostaa juuri öljyn hinnan yhdeksi keskeiseksi tekijäksi tulevien korkopäätösten kannalta.
Säästäjälle korkeampi korkotaso voi olla hyvä uutinen
Korkojen nousulla on myös hyötyjiä. Korkeampi yleinen korkotaso voi näkyä pankkien maksamissa talletuskoroissa ja tehdä määräaikaistalletuksista sekä säästötileistä aikaisempaa kiinnostavampia.
Vaikutus ei kuitenkaan siirry automaattisesti tai samansuuruisena kaikkiin talletustuotteisiin. Pankkien maksamissa koroissa voi olla merkittäviä eroja, joten korkotason noustessa myös säästötilien vertailun merkitys kasvaa.
Lue myös: Säästötilivertailu 2026 – vertaile säästötilien korot ja ehdot
Korkojen nousu vaikuttaa lisäksi korkosijoituksiin. Uusista joukkolainoista voidaan saada korkeampaa korkotuottoa, mutta samalla korkojen nousu voi laskea jo liikkeeseen laskettujen kiinteäkorkoisten joukkolainojen markkina-arvoa.
Entä osakesijoittaja?
Osakemarkkinoille tilanne on kaksijakoinen. Odotettua vahvempi talouskasvu voi tukea yritysten liikevaihtoa ja tuloksia, mikä on lähtökohtaisesti myönteistä osakkeille.
Korkeammat korot puolestaan voivat painaa osakkeiden arvostuksia. Kun turvallisemmista korkosijoituksista saa aikaisempaa parempaa tuottoa, sijoittajien ei tarvitse hyväksyä yhtä matalaa tuotto-odotusta osakkeilta. Korkojen nousu myös kasvattaa velkaisten yritysten rahoituskustannuksia.
Vaikutukset eivät ole samanlaisia kaikille yrityksille ja toimialoille. Esimerkiksi voimakkaasti velkaantuneet tai suuren osan arvostuksestaan kaukana tulevaisuudessa odotettavista tuloksista saavat yhtiöt voivat olla herkempiä korkojen muutoksille.
Lue myös: Korkojen vaikutus osakkeisiin – näin korkojen nousu ja lasku näkyvät osakemarkkinoilla
Katse kääntyy jälleen EKP:hen
Syyskuun PMI-luvut antavat euroalueen taloudesta vahvemman kuvan kuin vielä hetki sitten odotettiin. Yritystoiminta kasvaa, uusia tilauksia tulee lisää sekä teollisuus että palvelut ovat kasvussa.
Samaan aikaan hintapaineiden voimistuminen tekee tilanteesta vaikeamman. EKP on jo nostanut korkoja kahdesti tänä vuonna, ja inflaation ennustetaan pysyvän vielä ensi vuonnakin keskuspankin kahden prosentin tavoitteen yläpuolella.
Seuraavien kuukausien kannalta ratkaisevaa onkin, jatkuuko euroalueen talouden vahvistuminen ja kuinka pysyviksi viimeaikaiset hintapaineet osoittautuvat. EKP on korostanut tekevänsä korkopäätöksensä kokous kerrallaan talous- ja inflaatiodatan perusteella eikä ole sitoutunut ennalta tiettyyn korkopolkuun.
Etsitkö säästöillesi parempaa korkoa?
Raisinin kautta voi vertailla eri eurooppalaisten pankkien säästö- ja määräaikaistalletuksia yhdellä palvelulla.
