Suomessa on jo 2,14 miljoonaa osake- tai rahastosijoittajaa

Sijoittaminen on yleistynyt Suomessa selvästi viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Tuoreet tilastot kertovat myös suurista eroista siinä, kuinka paljon suomalaisilla on säästöjä ja sijoituksia.
Suomessa on jo 2,14 miljoonaa osake- tai rahastosijoittajaa

Sijoitusrahastoja tai pörssiosakkeita omistavien suomalaisten määrä kasvoi jälleen vuonna 2025. Tilastokeskuksen tuoreen kotitalouksien varallisuustilaston mukaan sijoittajia oli vuoden lopussa 2,14 miljoonaa eli 38 prosenttia koko väestöstä.

Omistajien määrä kasvoi 94 400 henkilöllä vuodesta 2024. Kymmenessä vuodessa sijoitusrahastoja tai pörssiosakkeita omistavien määrä on kasvanut noin 680 000 henkilöllä.

Sijoittaminen on yleistynyt Suomessa selvästi viimeisen reilun vuosikymmenen aikana. Vuonna 2013 sijoitusrahastoja, pörssiosakkeita tai molempia omisti noin neljännes eli 25 prosenttia väestöstä.

Rahastoja omistaa jo lähes joka kolmas suomalainen

Rahastosijoittaminen on Suomessa suoraa osakesijoittamista yleisempää. Vuoden 2025 lopussa sijoitusrahastoja omisti 32 prosenttia väestöstä eli noin 1,8 miljoonaa henkilöä.

Rahastoja omistavien osuus on kasvanut joka vuosi Tilastokeskuksen tarkasteluajanjaksolla. Pörssiosakkeita puolestaan omisti 17 prosenttia väestöstä eli noin 950 000 henkilöä.

Pörssiosakkeita omistavien osuus on kasvanut erityisesti vuoden 2019 jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan osakkeita omistavien määrää on kasvattanut erityisesti vuonna 2020 käyttöön otettu osakesäästötili.

Jos sijoittamisen aloittaminen kiinnostaa, alkuun ei tarvita suurta pääomaa. Lue lisää: Mihin sijoittaa 100 euroa kuukaudessa?

Miehet omistavat osakkeita naisia useammin

Naisten ja miesten välillä on edelleen selvä ero erityisesti suorassa osakesijoittamisessa. Aikuisista miehistä 24 prosenttia omisti pörssiosakkeita vuoden 2025 lopussa, kun aikuisista naisista osakkeita omisti 15 prosenttia.

Rahastoissa sukupuolten välinen ero on huomattavasti pienempi. Tilastokeskuksen mukaan aikuiset miehet ja naiset omistivat sijoitusrahastoja lähes yhtä usein.

Erot näkyvät myös sijoitusvarallisuuden arvossa. Aikuisväestön miesten hallussa oli 63 prosenttia pörssiosakkeiden ja sijoitusrahastojen yhteenlasketusta arvosta. Kun mukaan lasketaan myös pankkitalletukset, miesten osuus näiden rahoitusvarojen kokonaisarvosta oli 56 prosenttia.

Suomalaisten pankkitalletusten mediaani on noin 5 000 euroa

Tilastokeskus julkaisi kotitalouksien varallisuustilastossa ensimmäistä kertaa tietoja myös henkilöiden pankkitalletusten jakaumasta. Vuoden 2025 lopussa aikuisväestön pankkitalletusten mediaani oli noin 5 000 euroa.

Mediaani tarkoittaa keskimmäistä arvoa, kun ihmiset asetetaan järjestykseen talletusten määrän perusteella. Käytännössä puolella aikuisväestöstä oli pankkitalletuksia vähintään noin 5 000 euroa ja puolella tätä vähemmän.

Erot suomalaisten välillä ovat suuria. Neljäsosalla aikuisista pankkitileillä oli alle 770 euroa ja neljäsosalla yli 21 940 euroa. Kymmenellä prosentilla aikuisista talletuksia oli yli 60 000 euroa.

Talletuksia ja sijoituksia suomalaisella on tyypillisesti noin 8 000 euroa

Kun pankkitalletusten lisäksi mukaan lasketaan pörssiosakkeet ja sijoitusrahastot, aikuisväestön rahoitusvarojen mediaani oli noin 8 000 euroa vuoden 2025 lopussa. Neljäsosalla aikuisista näiden varojen yhteenlaskettu arvo jäi alle 1 000 euroon, kun taas neljäsosalla varoja oli yli 35 600 euroa.

Varakkaimmalla kymmenyksellä pankkitalletusten, pörssiosakkeiden ja sijoitusrahastojen yhteenlaskettu arvo ylitti 97 500 euroa. Luvut kertovat, että erot suomalaisten rahoitusvarallisuudessa ovat huomattavia.

Naisten talletusten ja sijoitusvarojen mediaani oli 8 500 euroa ja miesten 7 400 euroa. Miesten keskiarvo oli kuitenkin huomattavasti naisten keskiarvoa suurempi.

Tilastokeskuksen mukaan eroa selittää se, että miehet omistavat pörssiosakkeita ja sijoitusrahastoja naisia useammin ja miehillä on enemmän suuria omistuksia. Tämä havainnollistaa myös sitä, miksi mediaani ja keskiarvo voivat antaa varallisuuden jakautumisesta hyvin erilaisen kuvan.

Koulutustausta näkyy sijoittamisessa

Sijoitusten omistamisessa on suuria eroja myös koulutustaustan mukaan. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneista 64 prosenttia omisti pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja vuonna 2025.

Aikuisista, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, sijoituksia omisti 20 prosenttia. Tilastokeskus kuvaa koulutusasteen ja rahoitusvarallisuuden välistä yhteyttä selväksi.

Erot näkyvät myös rahoitusvarallisuuden määrässä. Niillä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa, talletusten, pörssiosakkeiden ja sijoitusrahastojen yhteenlaskettu mediaani oli 2 600 euroa. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla mediaani oli 24 900 euroa ja tutkijakoulutuksen suorittaneilla 40 200 euroa.

Luvuista ei kuitenkaan voida päätellä, että koulutustaso itsessään aiheuttaisi erot varallisuudessa. Tilasto osoittaa koulutusasteen ja rahoitusvarallisuuden välisen yhteyden.

Varallisuutta on eniten vanhemmissa ikäryhmissä

Pankkitalletusten, pörssiosakkeiden ja sijoitusrahastojen yhteenlaskettu mediaani kasvoi iän myötä. Vähintään 85-vuotiailla näiden varojen mediaani oli 41 800 euroa vuoden 2025 lopussa, mikä oli ikäryhmistä korkein.

Nuorimmassa aikuisten ikäryhmässä eli 18–24-vuotiailla vastaava mediaani oli 1 900 euroa. Myös saman ikäryhmän sisällä varallisuuserot olivat suuria, sillä rahoitusvarojen keskiarvo oli kaikissa ikäryhmissä huomattavasti mediaania korkeampi.

Myös alaikäisillä on jo sijoituksia. Vuoden 2025 lopussa 23 prosenttia alle 18-vuotiaista omisti sijoitusrahastoja ja vajaat kuusi prosenttia pörssiosakkeita.

Suomalaisilla on yli 118 miljardia euroa pankkitalletuksia

Tilastokeskuksen vuoden 2025 lopun henkilötason tietoja voidaan täydentää Suomen Pankin tuoreemmilla tilastoilla kotitalouksien säästöistä ja sijoituksista. Kesäkuun 2026 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli pankkitalletuksia yhteensä 118,1 miljardin euron arvosta.

Talletuksista 72,2 miljardia euroa oli yön yli -talletuksia, 29,1 miljardia euroa sijoitustalletuksia ja 16,8 miljardia euroa määräaikaistalletuksia. Koko talletuskannan keskikorko oli kesäkuun lopussa 0,84 prosenttia.

Samaan aikaan suomalaisilla kotitalouksilla oli sijoitusrahastoissa 60,5 miljardia euroa. Rahastosijoitusten arvo oli kaikkien aikojen korkein, ja kotitaloudet tekivät huhti–kesäkuussa rahastoihin nettomääräisesti 1,4 miljardin euron edestä uusia sijoituksia.

Kotitalouksilla oli kesäkuun lopussa lisäksi pörssinoteerattuja osakesijoituksia 62,4 miljardin euron arvosta. Niistä 52,5 miljardia euroa eli 84 prosenttia oli suomalaisten yritysten osakkeita.

Tilastot piirtävät kuvaa Suomesta, jossa sijoittaminen on muuttunut yhä tavallisemmaksi osaksi kotitalouksien taloutta. Vaikka jo 2,14 miljoonaa suomalaista omistaa rahastoja tai pörssiosakkeita, säästöjen ja sijoitusvarallisuuden määrässä on edelleen suuria eroja suomalaisten välillä.

Haluatko aloittaa sijoittamisen?

Suomalaisten suosiman Nordnetin kautta voi sijoittaa esimerkiksi osakkeisiin, rahastoihin ja ETF. Nordnetillä oli Suomessa jo yli 730 000 asiakasta kesäkuun 2026 lopussa.

→ Tutustu Nordnetiin

Jätä kommentti