Euroalueen inflaatio kiihtyi heinäkuussa 2,9 prosenttiin. Kesäkuussa vuotuinen inflaatio oli 2,8 prosenttia ja vuotta aiemmin 2,0 prosenttia, käy ilmi Eurostatin 19. elokuuta julkaisemista lopullisista tiedoista.
Inflaatio on siten jälleen selvästi Euroopan keskuspankin kahden prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteen yläpuolella.
EKP piti heinäkuun kokouksessaan kolme keskeistä ohjauskorkoaan ennallaan. Talletuskorko on 2,25 prosenttia, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,40 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 2,65 prosenttia. Keskuspankki on samalla korostanut energian hintakehitykseen liittyvää epävarmuutta. EKP:n 23. heinäkuuta julkaistun korkopäätöksen mukaan energiasokin täysi vaikutus inflaatioon ei ole vielä toteutunut.
Energia kiihdytti inflaatiota
Energian hintojen nousu oli merkittävä heinäkuun inflaatiota kiihdyttänyt tekijä. Energian vuotuinen inflaatio oli heinäkuussa 10,3 prosenttia, kun kesäkuussa se oli 8,5 prosenttia.
Myös palveluiden hintojen nousu kiihtyi hieman. Palveluiden vuotuinen inflaatio oli heinäkuussa 3,3 prosenttia, kun kesäkuussa se oli 3,2 prosenttia.
Sen sijaan ruoan, alkoholin ja tupakan vuotuinen hintojen nousu hidastui 1,2 prosenttiin kesäkuun 1,5 prosentista. Muiden teollisuustuotteiden kuin energian hinnat nousivat 0,9 prosenttia vuodentakaisesta.
Kokonaisinflaation nousu 2,9 prosenttiin ei siis tarkoita, että kaikkien tuotteiden ja palveluiden hinnat olisivat nousseet samaa tahtia.
Mitä 2,9 prosentin inflaatio käytännössä tarkoittaa?
Inflaatio kuvaa yleisen hintatason muutosta.
Kun vuotuinen inflaatio on 2,9 prosenttia, kuluttajahinnat ovat keskimäärin 2,9 prosenttia korkeammalla kuin vuotta aikaisemmin. Se ei tarkoita, että hinnat olisivat nousseet 2,9 prosenttia edellisestä kuukaudesta.
Inflaation hidastuminen ei myöskään yleensä tarkoita hintojen laskua. Jos inflaatio esimerkiksi hidastuisi 2,9 prosentista kahteen prosenttiin, hinnat nousisivat edelleen, mutta aikaisempaa hitaammin.
Kuluttajan kannalta inflaatio vaikuttaa ostovoimaan. Jos tulot eivät kasva samaa tahtia hintojen kanssa, samalla rahamäärällä saa vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin.
Miksi inflaatioluku kiinnostaa korkoja seuraavaa sijoittajaa?
Inflaation kehitys on yksi keskeisistä Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaan vaikuttavista tekijöistä.
EKP:n tavoitteena on, että inflaatio vakiintuu kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Keskuspankki käyttää korkoja yhtenä keinona vaikuttaa talouden kysyntään ja sitä kautta hintapaineisiin.
EKP piti heinäkuussa talletuskoron 2,25 prosentissa. Päätös seurasi kesäkuun kokousta, jossa keskuspankki oli nostanut kolmea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä.
Heinäkuun kokouksessa EKP korosti, ettei se sitoudu ennalta tiettyyn korkopolkuun. Korkopäätökset tehdään kokous kerrallaan tuoreiden talous- ja inflaatiotietojen perusteella.
Yksittäisestä 2,9 prosentin inflaatioluvusta ei siis voida päätellä, mitä EKP tekee koroille seuraavaksi.
Mitä korkeampi inflaatio tarkoittaa sijoittajalle?
Inflaation kehityksellä on merkitystä sijoittajalle erityisesti korko-odotusten kautta.
Jos inflaatiopaineet pysyvät korkeina, keskuspankin mahdollisuudet keventää rahapolitiikkaa voivat olla rajallisemmat. Korko-odotusten muutokset puolestaan heijastuvat sekä osake- että korkomarkkinoihin.
Korkeampi korkotaso voi vaikuttaa erityisesti korkealle arvostettuihin kasvuyhtiöihin, joiden arvosta suuri osa perustuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin tulosodotuksiin.
Korkosijoittajan näkökulmasta korkeampi korkotaso voi puolestaan tarkoittaa uusista korkosijoituksista saatavaa korkeampaa tuottoa. Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat kuitenkin myös jo olemassa olevien joukkolainojen markkina-arvoihin.
Inflaatio vaikuttaa lisäksi sijoitusten reaalituottoon, eli sijoituksen tuottoon sen jälkeen, kun inflaation vaikutus on otettu huomioon.
Jos sijoituksen nimellinen tuotto olisi esimerkiksi kolme prosenttia ja inflaatio samaan aikaan lähes kolme prosenttia, sijoituksen tuottama ostovoiman kasvu jäisi hyvin pieneksi.
Energian hinnat ovat keskeinen epävarmuustekijä
Eurostatin heinäkuun luvut osoittavat energian hintojen nousun olevan jälleen merkittävä euroalueen inflaatioon vaikuttava tekijä.
Myös EKP seuraa energiamarkkinoiden kehitystä tarkasti. Keskuspankki totesi heinäkuun korkopäätöksessään energian hintojen olevan selvästi korkeammalla kuin ennen Lähi-idän konfliktia. Epävarmuus energian hintakehityksestä on edelleen suurta.
Heinäkuun 2,9 prosentin inflaatioluku ei yksin kerro, mihin suuntaan EKP:n korot seuraavaksi liikkuvat. Inflaation ja erityisesti energian hintojen kehitys ovat kuitenkin keskeisessä roolissa, kun keskuspankki arvioi tulevia korkopäätöksiään.
Artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi, eikä se ole sijoitussuositus tai henkilökohtaista sijoitusneuvontaa.
