Suomen Pankki julkaisi 25. elokuuta uuden tutkimuksen koulutuksen yhteydestä kotitalouksien talouskäsityksiin. Tutkimus perustuu hollantilaiseen LISS-kotitalouspaneeliin.
Tutkimuksen mukaan korkeakoulutetut hahmottivat inflaation ja työttömyyden välisiä yhteyksiä eri tavalla kuin vähemmän koulutetut. Heidän näkemyksensä olivat myös lähempänä ammattiennustajien arvioita.
Erot eivät rajoittuneet vastaajien taloustietämykseen.
Tutkimuksessa selvitettiin myös ihmisten reaktioita kuvitteellisiin rahapoliittisiin muutoksiin. Kun vastaajille esitettiin odottamaton keskuspankin korkomuutos, korkeakoulutetut muuttivat odotuksiaan useammin taloustieteen vakiintuneiden mallien ennustamaan suuntaan.
Koulutus näkyi myös kulutus- ja säästämisaikeissa
Rahapoliittisen muutoksen vaikutukset näkyivät vastaajien suunnitelmissa.
Korkeakoulutetut muuttivat kulutus- ja säästämisaikeitaan korkomuutoksen jälkeen enemmän talousteorian ennustamaan suuntaan. Vähemmän koulutettujen reaktiot olivat pienempiä.
Havainto on kiinnostava myös keskuspankkien näkökulmasta. Rahapolitiikka vaikuttaa talouteen osittain ihmisten odotusten ja käyttäytymisen kautta. Jos ihmiset tulkitsevat saman korkopäätöksen eri tavoin, myös päätöksen vaikutukset heidän taloudelliseen käyttäytymiseensä voivat vaihdella.
Tutkimuksesta ei kuitenkaan voida päätellä, että korkeakoulututkinto johtaisi automaattisesti parempiin henkilökohtaisiin rahapäätöksiin. Tulokset kertovat ennen kaikkea koulutuksen yhteydestä taloudellisen tiedon hahmottamiseen ja siihen reagoimiseen.
Pelkkä talousosaaminen ei selittänyt eroa
Yksi tutkimuksen kiinnostavimmista havainnoista on, ettei koulutuksen yhteys kadonnut muiden taustatekijöiden huomioimisen jälkeen.
Tutkijat tarkastelivat muun muassa vastaajien talousosaamista, käyttämiä tiedonlähteitä ja luottamusta instituutioihin. Koulutuksen yhteys talouskäsityksiin säilyi.
Myöskään taloustieteen tai siihen läheisesti liittyvien alojen opiskelu ei yksin selittänyt havaittuja eroja.
Tulokset viittaavat siihen, ettei kyse välttämättä ole vain siitä, kuinka paljon ihminen tietää taloudesta.
Koulutus voi kehittää tapaa käsitellä tietoa
Tutkijat nostavat yhdeksi mahdolliseksi selitykseksi koulutuksen kehittämät yleiset ajattelutaidot.
Korkeampi koulutus voi vahvistaa esimerkiksi abstraktia päättelyä, olennaisen tiedon erottamista epäolennaisesta sekä kykyä hahmottaa syy-seuraussuhteita.
Talouden ymmärtämisessä näillä taidoilla on merkitystä. Inflaatio, korot, työllisyys ja talouskasvu eivät ole toisistaan irrallisia ilmiöitä, vaan yhden tekijän muutos voi vaikuttaa useisiin muihin.
Talousosaaminen onkin muutakin kuin talouskäsitteiden tuntemista. Olennaista on kyky yhdistää tietoa kokonaisuuksiksi ja soveltaa sitä muuttuvissa tilanteissa.
Miksi tällä on merkitystä tavalliselle ihmiselle?
Keskuspankkien korkopäätökset voivat tuntua kaukaisilta, mutta niiden vaikutukset näkyvät nopeasti kotitalouksien arjessa.
Korot vaikuttavat esimerkiksi asuntolainoihin, säästöille saatavaan tuottoon, yritysten investointeihin ja lopulta myös työllisyyteen ja kulutukseen. Inflaatio puolestaan vaikuttaa suoraan rahan ostovoimaan.
Talouden perusmekanismien ymmärtäminen auttaa arvioimaan, mitä taloudessa tapahtuvat muutokset voivat tarkoittaa omalle taloudelle.
