Korkojen liikkeet ovat olleet jo pitkään yksi sijoitusmarkkinoiden keskeisistä puheenaiheista. Viime päivinä huomio on jälleen kasvanut, kun pitkät korot ovat nousseet voimakkaasti ja keskuspankkien odotetaan pitävän rahapolitiikkaa aiemmin arvioitua kireämpänä.
Euroopan keskuspankki nosti torstaina 10. syyskuuta kaikkia kolmea ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä. Samalla pitkät valtionlainojen korot ovat nousseet korkealle sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Saksan 10-vuotisen valtionlainan korko nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2011, ja Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan korko lähestyi perjantaiaamuna viittä prosenttia. Myös Yhdysvaltain 30-vuotisen valtionlainan korko nousi korkeimmille tasoilleen noin 19 vuoteen.
Myös osakemarkkinoilla on nähty laskua. Euroopan laaja STOXX 600 -indeksi laski torstaina 0,7 prosenttia ja päätyi alimmalle tasolleen kahteen kuukauteen. Yhdysvalloissa S&P 500 laski 0,58 prosenttia, Nasdaq 0,65 prosenttia ja Dow Jones 0,60 prosenttia.
Mutta miksi osakesijoittajan pitäisi ylipäätään seurata korkoja? Mitä korkojen ja osakkeiden välisestä suhteesta olisi hyvä ymmärtää jo sijoittamisen perustasolla?
Korkojen ja osakkeiden välillä on yhteys. Korkojen nousu voi tehdä korkosijoituksista houkuttelevampia, kasvattaa yritysten rahoituskuluja ja vaikuttaa siihen, kuinka paljon sijoittajat ovat valmiita maksamaan osakkeista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että osakkeet laskisivat aina korkojen noustessa. Korkotaso on vain yksi niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat markkinoiden kehitykseen.
Miksi korot ovat nyt nousseet?
Yksi keskeinen syy on jälleen kasvanut huoli inflaatiosta. Lähi-idän konflikti on nostanut energian hintoja, ja kalliimpi energia voi näkyä sekä yritysten kustannuksissa että kuluttajahinnoissa. Tämä voi vaikeuttaa inflaation hidastumista takaisin keskuspankkien tavoitetasolle.
EKP perusteli torstaista koronnostoaan juuri sillä, että Lähi-idän konflikti aiheuttaa edelleen inflaatiopaineita. Keskuspankki arvioi euroalueen inflaation olevan keskimäärin 3,0 prosenttia vuonna 2026, 2,5 prosenttia vuonna 2027 ja 2,1 prosenttia vuonna 2028. EKP:n keskipitkän aikavälin tavoite on kahden prosentin inflaatio.
Samalla markkinoiden odotukset tulevista koroista ovat muuttuneet. Torstain korkopäätöksen jälkeen sijoittajat hinnoittelivat aiempaa enemmän uusia koronnostoja euroalueelle. Pitkien valtionlainojen korkojen nousu kertoo osaltaan siitä, että markkinoilla odotetaan korkojen ja inflaation pysyvän aiemmin arvioitua korkeammalla. Pitkä korko ei kuitenkaan ole sama asia kuin keskuspankin ohjauskorko, vaan sen taso muodostuu markkinoilla ja heijastaa muun muassa odotuksia tulevasta inflaatiosta, talouskasvusta ja rahapolitiikasta.
1. Korkosijoituksista tulee houkuttelevampia
Kun korot olivat hyvin matalia, monista korkosijoituksista sai vain vähän tuottoa. Osakkeet saattoivat silloin näyttää sijoittajan näkökulmasta houkuttelevammilta, vaikka niiden arvo voi vaihdella huomattavasti enemmän.
Korkojen nousu on muuttanut asetelmaa. Korkosijoituksista voi jälleen saada aiempaa kiinnostavampaa tuottoa, joten sijoittajalla on enemmän vaihtoehtoja sille, mihin rahansa sijoittaa. Tämä näkyy myös sijoitusrahastojen rahavirroissa pidemmällä aikavälillä.
Eurooppalaisiin korko-ETF:iin virtasi vuoden 2026 ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana yhteensä 47,7 miljardia euroa. Se vastasi noin 17,9 prosenttia kaikista Euroopan ETF-rahavirroista kyseisenä aikana. Pelkästään heinäkuussa korko-ETF:t keräsivät 8,8 miljardia euroa, ja erityisesti valtionlainoihin sijoittavat ETF:t kiinnostivat sijoittajia.
Tästä ei kuitenkaan pidä päätellä, että sijoittajat olisivat siirtämässä rahansa kokonaan pois osakkeista. Osakkeisiin ja osake-ETF:iin on edelleen virrannut runsaasti pääomaa. Olennaista on se, että korkosijoituksista on jälleen tullut selvästi varteenotettavampi vaihtoehto osakkeille.
Tällä on merkitystä myös osakkeiden hinnoittelulle. Jos sijoittaja voi saada esimerkiksi valtionlainasta kohtuullista tuottoa pienemmällä riskillä, osakkeesta täytyy saada riittävästi odotettua tuottoa, jotta suurempi riski kannattaa ottaa. Jos osakkeen hinta on suhteessa tuleviin tuotto-odotuksiin liian korkea, sijoittaja ei ehkä ole valmis maksamaan siitä yhtä paljon kuin matalien korkojen aikana.
2. Korkojen nousu vaikuttaa siihen, mitä osakkeesta ollaan valmiita maksamaan
Kun sijoittaja ostaa osakkeen, hän ostaa osuuden yrityksestä. Osakkeen arvo ei riipu vain siitä, kuinka paljon yritys tekee voittoa tänään, vaan myös siitä, kuinka paljon sen uskotaan pystyvän tekemään rahaa tulevina vuosina.
Sijoittamisessa katsotaan siis jatkuvasti eteenpäin. Sijoittajia kiinnostaa, miltä yhtiön liiketoiminta, kasvu, tulos ja kyky tuottaa rahaa näyttävät tulevaisuudessa. Mitä paremmalta tulevaisuus näyttää, sitä enemmän sijoittaja voi olla valmis maksamaan yrityksestä jo tänään.
Mutta tulevaisuudessa saatava raha ei ole yhtä arvokasta kuin sama rahamäärä tänään. Kuvitellaan yksinkertainen esimerkki. Jos voisit saada 1 000 euroa tänään tai 1 000 euroa kymmenen vuoden päästä, valitsisit todennäköisesti rahat tänään. Voisit käyttää tai sijoittaa ne heti ja saada niille tuottoa.
Jos saisitkin kymmenen vuoden päästä 1 500 euroa tai 2 000 euroa, valinta olisi jo kiinnostavampi. Se, kuinka paljon tulevaisuudessa saatavan summan pitäisi olla, jotta olisit valmis odottamaan, riippuu muun muassa siitä, millaista tuottoa voisit saada rahallesi muualla sillä välin.
Sama ajatus toimii osakkeissa. Kun korot ovat hyvin matalia, tulevaisuudessa saatavat yrityksen tuotot voivat näyttää houkuttelevilta, koska turvallisemmista sijoituksista saa vain vähän tuottoa. Kun korkotaso nousee, sijoittaja voi saada muualta paremman tuoton ja vaatii myös osakkeelta enemmän vastineeksi ottamastaan riskistä.
Siksi sijoittaja ei välttämättä ole valmis maksamaan osakkeesta yhtä korkeaa hintaa kuin ennen. Tätä tarkoitetaan, kun talousuutisissa puhutaan siitä, että korkojen nousu laskee tulevien kassavirtojen nykyarvoa. Aloittelijan kannalta asian voi muistaa paljon yksinkertaisemmin: mitä paremman tuoton rahalle saa muualla, sitä vähemmän sijoittaja on valmis maksamaan kaukana tulevaisuudessa odotettavista voitoista.
3. Korkojen nousu voi kasvattaa yritysten rahoituskuluja
Korkotaso vaikuttaa myös suoraan yritysten toimintaan. Monet yritykset käyttävät lainarahaa esimerkiksi uusiin tehtaisiin, laitteisiin, yritysostoihin tai liiketoiminnan kasvattamiseen.
Ajatellaan yksinkertaistettua esimerkkiä yrityksestä, jolla on 10 miljoonaa euroa korollista velkaa. Jos velan keskikorko olisi 2 prosenttia, korkoa kertyisi noin 200 000 euroa vuodessa. Viiden prosentin keskikorolla korkokulu olisi noin 500 000 euroa vuodessa. Eroa syntyisi 300 000 euroa vuodessa.
Todellisuudessa yritysten rahoitus on paljon tätä monimutkaisempaa, mutta esimerkki näyttää, miksi korkotasolla on merkitystä. Kun rahoitus kallistuu, yritykselle jää vähemmän rahaa muuhun toimintaan. Korkeampi korkotaso voi myös tehdä joistakin investoinneista niin kalliita, ettei niitä enää kannata toteuttaa.
Tämä voi vaikuttaa yrityksen kasvuun ja tuleviin voittoihin. Jos markkinat alkavat odottaa yritykseltä aiempaa heikompaa tuloskehitystä, se voi näkyä myös osakkeen hinnassa.
4. Miksi kasvuyhtiöt voivat olla erityisen herkkiä korkojen nousulle?
Kaikki osakkeet eivät reagoi korkojen muutoksiin samalla tavalla. Ero liittyy osittain siihen, milloin yrityksen odotetaan tekevän suurimmat voittonsa.
Ajatellaan kahta yritystä. Ensimmäinen on jo vakiintunut ja tekee tasaista voittoa nyt. Toinen kasvaa nopeasti, mutta sijoittajat odottavat sen suurimpien voittojen syntyvän vasta useiden vuosien päästä.
Jälkimmäisen yrityksen osakkeen hinnassa on enemmän odotuksia kaukana tulevaisuudessa saatavista tuotoista. Koska korkojen nousu pienentää näiden kaukana tulevaisuudessa saatavien tuottojen arvoa tämän päivän näkökulmasta, tällaisen yrityksen osake voi olla herkempi korkotason muutoksille.
Tästä syystä nopeasti kasvavat ja korkealle arvostetut yhtiöt voivat kärsiä korkojen noususta muita enemmän. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kasvuyhtiöt tai teknologiayhtiöt laskisivat aina korkojen noustessa. Yritysten tulokset, kasvunäkymät ja monet muut tekijät vaikuttavat samaan aikaan.
Mitä tämä tarkoittaa rahasto- ja ETF-sijoittajalle?
Korkojen vaikutus ei koske vain yksittäisiä osakkeita poimivaa sijoittajaa. Jos omistat esimerkiksi maailman indeksiä seuraavaa indeksirahastoa tai ETF:ää, rahastosi omistaa osuuksia suuresta määrästä pörssiyhtiöitä.
Kun näiden yhtiöiden osakkeiden hinnat muuttuvat, myös rahaston arvo muuttuu. Korkojen nousu voi siksi näkyä myös oman maailmaindeksirahaston arvossa, vaikka et itse omistaisi korkosijoituksia tai olisi tehnyt salkussasi mitään.
Osakemarkkinoiden nousut ja laskut kuuluvat osakesijoittamiseen, ja korkotaso on yksi niistä monista tekijöistä, joiden perusteella markkinat arvioivat yritysten tulevaisuutta ja sitä, kuinka paljon niiden osakkeista kannattaa maksaa.
Nousevat korot = laskevat osakkeet?
Ei välttämättä. Korkojen nousu voi painaa osakkeiden arvostuksia, mutta sijoittajan kannattaa samalla kysyä, miksi korot nousevat.
Jos korot nousevat vahvan talouskasvun seurauksena, yritysten myynti ja tulokset voivat samaan aikaan kasvaa. Vahvat tulokset voivat tukea osakekursseja, vaikka korkeampi korkotaso painaisi niiden arvostuksia.
Vaikeampi tilanne syntyy, jos inflaatio kiihtyy samaan aikaan kun talouskasvu heikkenee. Yritysten myynti ja tulokset voivat silloin kärsiä heikosta taloudesta, mutta korkea inflaatio voi samalla estää keskuspankkeja laskemasta korkoja talouden tueksi. Keskuspankit käyttävät korkoja juuri inflaation hillitsemiseen: korkeammat korot vähentävät yleensä lainaamista, kulutusta ja investointeja ja sitä kautta vaimentavat hintojen nousupaineita.
Korkojen ja osakkeiden välillä ei siis ole yksinkertaista sääntöä. Parempi kysymys sijoittajalle on: mihin suuntaan korot liikkuvat ja miksi?
Näin korkojen vaikutuksen osakkeisiin voi muistaa
Korkojen nousu voi vaikuttaa osakkeisiin kolmen pääreitin kautta. Ensinnäkin korkosijoituksista voi tulla houkuttelevampia, jolloin osakkeet joutuvat kilpailemaan sijoittajien rahoista muiden sijoituskohteiden kanssa. Toiseksi yritysten rahoitus voi kallistua, mikä voi kasvattaa korkokuluja, vähentää investointeja ja heikentää tulevia voittoja.
Kolmanneksi korkojen nousu vaikuttaa siihen, kuinka paljon sijoittajat ovat valmiita maksamaan yritysten tulevaisuuden tuotoista. Mitä paremman tuoton rahalle saa muualta, sitä suurempaa tuottoa sijoittaja yleensä odottaa myös osakkeelta.
Korkojen nousu ei siis automaattisesti tarkoita osakkeiden laskua. Korkomarkkinat eivät kuitenkaan ole osakesijoittajasta irrallinen maailma. Korkotaso vaikuttaa yrityksiin, sijoittajien vaihtoehtoihin ja siihen, kuinka paljon markkinoilla ollaan valmiita maksamaan osakkeista.
Siksi koroista puhutaan niin paljon myös silloin, kun uutinen käsittelee osakemarkkinoita.
