Suomalaisyritykset ovat alkaneet hakea pankeista selvästi aiempaa enemmän lainaa.
Muutos näkyy erityisesti kesän luvuissa. Suomen Pankin tuoreiden tilastojen mukaan kesä–elokuussa yritykset nostivat uusia lainoja yhteensä 11,5 miljardilla eurolla, mikä on kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana aikana.
Kasvu on kiinnostavaa myös siksi, ettei lainaraha ole samaan aikaan halventunut. Elokuussa uusien yrityslainojen keskikorko oli 4,39 prosenttia, kun vuotta aiemmin se oli 4,07 prosenttia.
Mikä siis saa yritykset ottamaan enemmän lainaa korkeammista koroista huolimatta?
Yksi selitys löytyy kiinteistömarkkinoilta ja kesällä voimaan tulleesta eläkeuudistuksesta.
Eläkeuudistus näkyy lainamarkkinoilla
Yrityslainojen kasvua selittää osaltaan heinäkuussa voimaan tullut eläkeuudistus. Uudistus mahdollistaa työeläkelaitosten tytäryhtiöille aiempaa laajemman velkavivun käytön kiinteistösijoituksissa.
Käytännössä kiinteistösijoituksiin voidaan siis käyttää enemmän lainarahaa kuin aikaisemmin.
Muutos on alkanut näkyä nopeasti myös pankkien lainatilastoissa. Elokuun lopussa yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli jo 66,3 miljardia euroa. Vuodessa lainakanta on kasvanut 7,2 prosenttia.
Kaikki kasvu ei kuitenkaan selity eläkeuudistuksella. Suomen Pankki nostaa sen esiin yhtenä yrityslainojen kasvua tukeneena tekijänä, eikä tilastosta voida päätellä, kuinka suuri osa koko kasvusta johtuu juuri kiinteistösijoituksista.
Myös kotitalouksien korkotilanne muuttui
Samaan aikaan korkojen liikkeet näkyvät tavallisten suomalaisten taloudessa.
Elokuussa nostettujen uusien asuntolainojen keskikorko oli 3,35 prosenttia. Korko nousi hieman heinäkuusta.
Suomalaisilla kotitalouksilla oli puolestaan elokuun lopussa pankkitalletuksia yhteensä 117,8 miljardin euron edestä.
Rahamäärä on valtava, mutta talletuksille maksettava korko jää keskimäärin melko matalaksi. Kotitalouksien talletuskannan keskikorko oli elokuussa vain 0,90 prosenttia.
Uusista määräaikaistalletuksista maksettiin huomattavasti enemmän: niiden keskikorko oli 2,57 prosenttia.
Ero muistuttaa siitä, että korkojen noustessa tai laskiessa muutokset eivät siirry samalla tavalla kaikkiin pankkituotteisiin. Säästäjän kannalta sillä voi olla suuri merkitys, millaisella tilillä rahat ovat.
