Vielä muutama vuosi sitten Japanissa elettiin negatiivisten korkojen aikaa. Nyt tilanne on toinen. Keskuspankki on nostanut ohjauskorkonsa noin 1,0 prosenttiin, ja myös pitkien valtionlainojen korot ovat nousseet selvästi.
Nykytilanteen ymmärtämiseksi täytyy palata 1980-luvun lopun talouskuplaan.
Japanin talouskupla muutti kaiken
1980-luvulla Japani oli noussut nopeasti yhdeksi maailman merkittävimmistä talouksista. Osakkeiden ja kiinteistöjen hinnat kohosivat voimakkaasti, ja japanilaiset yritykset kuuluivat maailman arvokkaimpiin.
Nikkei 225 -indeksi saavutti joulukuussa 1989 silloisen ennätyksensä, lähes 39 000 pistettä.
Sitten kupla puhkesi.
Osakkeiden ja kiinteistöjen hinnat romahtivat, pankkien taseisiin jäi ongelmaluottoja ja yritykset sekä kotitaloudet alkoivat vähentää velkaantumistaan.
Japanin talous ajautui pitkän hitaan kasvun aikakauteen. Seuraavia vuosikymmeniä on kutsuttu Japanin menetetyiksi vuosikymmeniksi.
Samalla hintojen nousu käytännössä katosi.
Japani taisteli vuosikymmeniä deflaatiota vastaan
Deflaatio tarkoittaa yleisen hintatason laskua.
Halvemmat hinnat voivat kuulostaa kuluttajan kannalta hyvältä, mutta pitkään jatkuva deflaatio voi olla taloudelle ongelmallista. Jos kotitaloudet ja yritykset odottavat hintojen laskevan tulevaisuudessakin, hankintoja ja investointeja voidaan lykätä.
Pitkittynyt deflaatio voi samalla vaikeuttaa yritysten liikevaihdon ja palkkojen kasvua.
Japanissa matalan inflaation ja deflaation aikakaudesta tuli poikkeuksellisen pitkä. Maa eli vuosikymmeniä ympäristössä, jossa hintojen nousu oli hyvin vähäistä.
Japanin keskuspankki yritti saada talouteen lisää kysyntää laskemalla korkoja ja ostamalla suuria määriä arvopapereita.
Lopulta Japani vei rahapolitiikan pidemmälle kuin useimmat muut suuret taloudet.
Korot painettiin jopa negatiivisiksi
Japanin keskuspankki otti negatiivisen korkopolitiikan käyttöön vuonna 2016.
Keskuspankki pyrki lisäksi pitämään pitkien valtionlainojen korot matalina. Tätä politiikkaa kutsutaan yield curve controliksi (YCC).
Käytännössä keskuspankki osti valtionlainoja markkinoilta hillitäkseen pitkien korkojen nousua.
Järjestelmä oli poikkeuksellinen, sillä keskuspankin suuret ostot vaikuttivat voimakkaasti siihen, millaisiksi valtionlainojen korot markkinoilla muodostuivat.
Tilanne alkoi muuttua vuonna 2024, kun keskuspankki lopetti negatiivisten korkojen politiikan ja luopui YCC-järjestelmästä.
Sen jälkeen rahapolitiikkaa on vähitellen kiristetty. Kesäkuussa 2026 korko nousi 1,0 prosenttiin, korkeimmalle tasolle noin kolmeen vuosikymmeneen. Heinäkuun kokouksessa korko pidettiin ennallaan.
Inflaatio ja palkat muuttivat keskuspankin suunnan
Rahapolitiikan muutoksen taustalla on ennen kaikkea inflaation paluu. Japanin kuluttajahinnat nousivat heinäkuussa 2026 1,9 prosenttia vuodentakaisesta, eli inflaatio oli lähellä keskuspankin kahden prosentin tavoitetta. Myös tuoreiden elintarvikkeiden hintavaihtelut pois jättävä inflaatio oli 1,8 prosenttia.
Pelkkä inflaatioluku ei kuitenkaan ratkaise keskuspankin korkopolitiikkaa. Olennaista on myös se, mistä hintojen nousu syntyy.
Japanissa huomio kohdistuu erityisesti palkkoihin. Keskuspankki tavoittelee kehitystä, jossa palkkojen nousu tukee kulutusta ja yritysten mahdollisuuksia nostaa hintojaan. Tällainen kehitys loisi kestävämmän pohjan inflaatiolle kuin esimerkiksi energian tai tuontitavaroiden kallistuminen. Japanin keskuspankki on korostanut palkkojen ja hintojen kehityksen merkitystä arvioidessaan inflaation kestävyyttä.
Työvoimapula on lisännyt painetta nostaa palkkoja, vaikka hintojen nousu on samalla rasittanut kotitalouksien ostovoimaa.
Jos palkkojen ja hintojen noususta tulee pysyvämpää, keskuspankilla on vahvemmat perusteet jatkaa rahapolitiikan normalisointia. Japanin keskuspankin varapääjohtaja Ryozo Himino korosti elokuun lopulla, että korkoja on tärkeää nostaa oikea-aikaisesti inflaatioriskien kasvaessa.
Heikko jeni on osa samaa tarinaa
Japanin korot olivat vuosien ajan huomattavasti esimerkiksi Yhdysvaltojen korkoja matalampia. Korkoero teki ulkomaisista sijoituksista houkuttelevampia ja oli yksi jeniä heikentäneistä tekijöistä.
Heikko jeni hyödyttää monia japanilaisia vientiyrityksiä, sillä ulkomailta saadut tulot muuttuvat jeneiksi aikaisempaa suurempina. Samalla se kuitenkin kallistaa tuontia. Tämä on Japanille merkittävää, sillä maa tuo ulkomailta esimerkiksi suuren osan tarvitsemastaan energiasta.
Tuonnin kallistuminen voi nostaa hintoja Japanissa ja lisätä inflaatiopaineita. Siksi jenin kehityksellä on merkitystä myös keskuspankin korkopolitiikalle. Keskuspankki on itse nostanut valuuttakurssien kehityksen yhdeksi talouden ja inflaation näkymiin vaikuttavista tekijöistä.
Miksi Japanin valtava velka ei ole aiheuttanut velkakriisiä?
Japanin julkinen velka on poikkeuksellisen suuri. IMF:n arvioiden mukaan julkinen bruttovelka on yli 190 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vertailun vuoksi Suomessa julkisen velan arvioidaan olevan vuonna 2026 noin 90 prosenttia BKT:stä. Japanin velkasuhde on siis yli kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Velan valtavasta koosta huolimatta Japani ei ole ajautunut samanlaiseen velkakriisiin kuin monet muut voimakkaasti velkaantuneet maat.
Tähän on useita syitä. Velka on pääosin jenimääräistä, Japanissa on suuri kotimainen sijoittajakunta ja keskuspankki on vuosien mittaan ostanut suuria määriä valtionlainoja.
Japanin keskuspankista tuli näin yksi valtionlainamarkkinoiden tärkeimmistä toimijoista. Nyt se vähentää asteittain valtionlainaostojaan ja antaa markkinoille aikaisempaa suuremman roolin korkojen määrittämisessä.
Nollakorkojen aikana valtavan velkamäärän rahoittaminen oli myös erittäin halpaa.
Nyt asetelma muuttuu.
Korkojen nousu tekee velasta kalliimpaa
Kun vanhoja valtionlainoja erääntyy, Japanin valtio laskee niiden tilalle liikkeeseen uusia lainoja. Jos korkotaso on aikaisempaa korkeampi, uuden velan rahoittaminen maksaa enemmän.
Koko velkamäärä ei siis kallistu kerralla. Valtion korkomenot kasvavat vähitellen sitä mukaa, kun vanhaa velkaa korvataan uudella.
Japanille tilanne on haastava: keskuspankin on nostettava korkoja, jos inflaatio sitä vaatii, mutta korkeammat korot kasvattavat samalla valtavan valtionvelan kustannuksia.
IMF on nostanut kasvavat korkomenot yhdeksi Japanin julkisen talouden pitkän aikavälin haasteista.
Ikääntyvä väestö jarruttaa Japanin taloutta
Japanin toinen suuri pitkän aikavälin haaste on väestön ikääntyminen. Lähes kolmannes japanilaisista on vähintään 65-vuotiaita, ja maan väkiluku pienenee.
Taloudelle tämä tarkoittaa työikäisen väestön vähenemistä samalla, kun eläke-, terveydenhuolto- ja hoivamenot kasvavat. Ikääntyminen voi hidastaa talouskasvua ja kasvattaa julkisia menoja juuri silloin, kun myös valtion korkomenot ovat nousussa.
Työvoimapulalla on kuitenkin myös toinen puoli. Kun työntekijöistä kilpaillaan, yrityksille syntyy painetta nostaa palkkoja, investoida automaatioon ja parantaa tuottavuutta. Työvoimapula voi siten tukea palkkojen nousua, jolla on merkitystä myös inflaation ja keskuspankin korkopolitiikan kannalta.
Japanin osakemarkkinat heräsivät vuosikymmenten jälkeen
Japanin pitkä pysähtyneisyyden aika näkyi myös osakemarkkinoilla. Nikkei 225 -indeksin vuoden 1989 ennätyksen rikkomiseen kului yli 34 vuotta. Indeksi ylitti vanhan huippunsa vasta vuonna 2024.
Nousun taustalla on ollut talouden muutosten lisäksi japanilaisten yritysten uudistuminen. Tokion pörssi on kannustanut listattuja yhtiöitä käyttämään pääomiaan tehokkaammin sekä kiinnittämään enemmän huomiota kannattavuuteen ja omistaja-arvon kehittämiseen.
Muutokset ovat osaltaan lisänneet kansainvälisten sijoittajien kiinnostusta japanilaisiin yhtiöihin.
Nikkei 225 on kuitenkin vain yksi Japanin osakemarkkinoita kuvaavista indekseistä. Sijoittaja voi törmätä esimerkiksi ETF:issä myös TOPIX-indeksiin, joka kattaa huomattavasti Nikkei 225:tä laajemman joukon japanilaisia yhtiöitä.
Jeni tuo sijoitukseen valuuttariskin
Suomalaisen sijoittajan Japanista saamaan tuottoon vaikuttaa osakkeiden tai joukkolainojen kehityksen lisäksi jenin kurssi suhteessa euroon.
Jos japanilaiset osakkeet nousevat jeneissä, mutta jeni samalla heikkenee suhteessa euroon, euroissa laskettu tuotto jää paikallista markkinatuottoa pienemmäksi. Jenin vahvistuminen voi puolestaan kasvattaa euroissa laskettua tuottoa.
Valuuttariski ei ole Japanin erityispiirre, vaan sama periaate koskee muitakin sijoituksia, joiden valuutta on muu kuin euro. Jenin suuret kurssiliikkeet voivat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi suomalaisen sijoittajan Japanista saamaan tuottoon.
Miten suomalainen sijoittaja voi sijoittaa Japaniin?
Suomalaisella sijoittajalla voi olla Japania salkussaan jo ilman erillistä Japani-sijoitusta. Japanilaiset yritykset kuuluvat moniin maailmanlaajuisiin osakeindekseihin, joten niitä löytyy esimerkiksi maailmaindeksejä seuraavista rahastoista ja ETF:istä.
Japanin painoa voi kasvattaa erillisellä Japaniin sijoittavalla indeksirahastolla tai ETF:llä. Lisäksi sijoittaja voi sijoittaa suoraan yksittäisiin japanilaisiin yhtiöihin.
Myös Japanin valtionlainoihin sijoittavia ETF:iä on eurooppalaisten sijoittajien saatavilla. Korkojen nousu on tehnyt Japanin korkomarkkinoista jälleen kiinnostavamman, sillä japanilaisten valtionlainojen korot ovat nousseet huomattavasti vuosikymmenten erittäin matalilta tasoilta.
Ennen erillisen Japani-sijoituksen tekemistä kannattaa tarkistaa, kuinka suuri Japani-paino omassa salkussa on jo valmiiksi esimerkiksi maailmanlaajuisten rahastojen kautta.
Etsitkö palvelua sijoittamiseen?
Nordnetin kautta voi sijoittaa esimerkiksi rahastoihin, ETF:iin ja osakkeisiin sekä tutustua eri markkinoille sijoittaviin vaihtoehtoihin.
Mainoslinkki. Naiset puhuu rahasta voi saada korvauksen linkin kautta syntyvästä asiakkuudesta.
Japanin korkojen nousulla voi olla vaikutuksia myös muualla
Japanin korkojen nousu voi vaikuttaa myös maan rajojen ulkopuolella. Vuosikymmenten erittäin matalat korot ovat kannustaneet japanilaisia sijoittajia hakemaan parempaa korkotuottoa ulkomailta.
Kun Japanin valtionlainojen korot nousevat, kotimaiset korkosijoitukset voivat muuttua japanilaisille sijoittajille aikaisempaa houkuttelevammiksi. Osa ulkomaille sijoitetusta pääomasta voi tällöin ajan mittaan palata Japaniin.
Siksi Japanin korkotason muutoksilla voi olla vaikutuksia myös kansainvälisiin pääomavirtoihin ja korkomarkkinoihin.
Japanin talous on siirtymässä uuteen aikaan
Vuosikymmeniä jatkunut nolla- ja negatiivisten korkojen aika on päättynyt. Inflaatio ja palkat ovat nousseet, keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaansa ja pitkät korot ovat nousseet.
Muutos tapahtuu tilanteessa, jossa Japanilla on erittäin suuri julkinen velka ja nopeasti ikääntyvä väestö. Korkojen nousu kertoo talouden muuttumisesta, mutta kasvattaa samalla valtion velanhoidon kustannuksia.
Sijoittajalle Japani tarjoaa konkreettisen esimerkin siitä, kuinka korot, inflaatio, valuuttakurssit, valtionvelka ja osakemarkkinat liittyvät toisiinsa. Japanin lähtötilanne on poikkeuksellinen, mutta samat talouden mekanismit vaikuttavat sijoitusmarkkinoihin myös muualla maailmassa.
Artikkeli ei sisällä sijoitusneuvontaa eikä sitä tule tulkita sijoitussuositukseksi.
