Luin Yliopisto-lehdestä artikkelin, joka pureutuu suomalaisten lasten ja nuorten rahankäyttöön, säästämiseen ja kuluttamiseen. Artikkelin sisältö pohjautuu kotitaloustieteen ja -opetuksen professori Minna Aution tutkimukseen, jossa nousee esiin monia kiinnostavia näkökulmia – sekä nuorten taloudellisista toiveista että todellisuudesta.
Tänä päivänä nuorten ihanne tuntuu olevan yllättävän kypsä. Nuoret haluavat olla järkeviä, kulutustaan hallitsevia rahankäyttäjiä, jotka säästävät mieluummin kuin tuhlaavat. Erityisesti 13–15-vuotiailla on vahva säästämisen tarve, ja eurot menevät mieluummin talteen kuin turhaan kulutukseen. Lisäksi sijoittaminen ja yrittäjyys kiinnostavat etenkin poikia, ja hyväpalkkainen työura on monen tavoite – mielellään samanlainen kuin omalla isällä. (Sukupuoliroolit elävät edelleen…)
Nuoret puhuvat rahasta hämmästyttävän sujuvasti, kuin vanhat viisaat.
Rahapuhe on ylipäänsä muuttunut kodeissa avoimemmaksi. Tutkijoita jopa hieman yllätti, kuinka paljon rahasta keskustellaan varsinkin keskiluokkaisissa perheissä. Lapsille säästetään rahastoihin, ja mietitään jo eläkeikää ja eläkkeen riittävyyttä. Myös inflaatio nousee keskusteluissa esiin.
Digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat madaltaneet kynnystä aloittaa sijoittaminen ja oppia rahan käyttämistä, ja se myös näkyy. Nuorten arki ei kuitenkaan ole pelkkää talousoppia sosiaalisen median välityksellä. Kouluilla on tärkeä rooli perhetaustojen tasaajana. Kun yhdessä perheessä otetaan pikavippi, toisessa opetetaan lapselle osakesijoittamista. Taloustaitoja opetetaan 7. ja 9. luokalla, ja suurin osa opettajista kokee talousopetuksen vahvasti omaksi vastuukseen.
Silti nuorten talouskasvatus ei ole aina helppoa. Esimerkiksi kotitaloustunnilla, jossa opettaja varoitti pikavipeistä, oppilas totesi: “Meidän perheemme juuri otti sellaisen.”
Vaikka nuoret tietävät paljon hinnoista ja rahan arvosta, digiaika tuo myös haasteita. Käteinen on monelle nuorelle vierasta, ja se unohtuu helposti kassin pohjalle, kun taas digiraha tuntuu konkreettisemmalta. Sitä voi seurata puhelimesta reaaliajassa. Ongelmana on kuitenkin se, että nuoret eivät aina tiedä, kuinka paljon heillä on rahaa, koska vanhemmat hallinnoivat tilejä ja sijoituksia.
Silti suomalaiset nuoret pärjäävät taloustaidoissa kansainvälisesti katsottuna keskimääräistä paremmin. Budjetointi, säästäminen ja vastuullinen kuluttaminen ovat jo monella hyvin hallussa. Tästä kiitos kuuluu niin opettajille kuin vanhemmillekin.
Lähde: Helsingin yliopisto. 2025. Lapsilla ja nuorilla on vahva halu tehdä rahaa, mutta tuhlailua kritisoidaan. Viitattu 28.3.2025. Saatavilla täällä.
