Osingot ja osinkosijoittaminen ovat loistava tapa hankkia lisätuloja esimerkiksi palkkatyön rinnalla. Osinkojen kohdalla puhutaan paljon osinkotuotosta ja osinkotuottoprosentista. Mitä nämä varsinkin keväällä salkkuihin ropisevat osingot oikein ovat? Entä miten osinkotuottoprosentti lasketaan? Paneudun näihin laajemmin tässä kirjoituksessa, joten jatka lukemista.
Mitä osingot ovat?
Osinko on yhtiön omistajilleen jakama voitto-osuus eli ns. hyvitys tai palkka osakkeen omistamisesta. Osakeyhtiölain mukaan yhtiö voi jakaa osinkoa, jos yhtiöllä on jakokelpoisia varoja eikä osingonjako vaaranna yhtiön maksukykyä. Eli osinkojen jakamisen ehtona on se, että yhtiön tekee voittoa ja että mm. korot ja lainanlyhennykset pystytään hoitamaan. Jos yhtiö ajautuu ongelmiin, ovat osakkeenomistajat listalla vasta viimeisellä sijalla, kun yhtiöllä olevia varoja aletaan jakamaan.
Jotta olet oikeutettu saamaan osinkoja, tulee sinun olla osakkeenomistaja yhtiössä, joka jakaa osinkoa. Osakkeenomistajaksi voi tulla esimerkiksi luomalla itselle Nordnet-tilin (Nordnet on kaupankäyntialusta), siirtää tilille pääomaa ja hankkia sen kautta omalle arvo-osuustilille pörssiin listattujen yhtiöiden osakkeita, kuten esimerkiksi kotimaista Sampoa tai vaikka osinkokuningas Coca Colaa (ei sijoitusneuvo, vain esimerkki). Osinkokuninkaaksi sanotaan sellaista yhtiötä, joka on korottanut osinkoaan vähintään 50 vuotta tai kauemmin.
Huom! Ennen osakkeiden ostamista, on tärkeä perehtyä tarkasti eri yhtiöihin ja niiden osinkopolitiikkaan. Kaikki yhtiöt eivät nimittäin jaa osinkoa.
Pörssissä lähes kuka tahansa voi ostaa minkä tahansa pörssiyhtiön osakkeita ja näin tulla valitsemiensa yhtiöiden omistajiksi
Osinkotuotto ja osinkotuottoprosentti
Osinkotuottoprosentti kertoo yrityksen maksaman osingon määrän suhteessa osakkeen hintaan. Helsingin pörssin keskimääräinen osinkotuottoprosentti on ollut noin 3-4 prosenttia. Korkeaan, yli 7% osinkotuottoprosenttiin kannattaa suhtautua jonkin verran skeptisesti, koska vaarana voi olla, että jatkossa yhtiö pienentää jaettavaa osinkoa tai pahimmassa tapauksessa lopettaa kokonaan osingon jakamisen.
Toki tällä hetkellä (toukokuu 2022) kurssit ovat laskeneet melko reippaasti, jonka myötä yhtiöiden osinkotuottoprosentit voivat olla normaalia korkeampia.
Osinkotuottoprosentin laskennassa käytetään usein yhtiön viimeksi jakamaa osinkoa sekä laskentahetken kurssia. Alla tarkka laskukaava:
Osakekohtainen osinko / osakkeen hinta = osinkotuottoprosentti
Otetaan esimerkkinä Nordea. Nordean osakekohtainen osinko on 0,69€ (osakekohtaisella tarkoitetaan, että tämän verran Nordeaa omistava osakesijoittaja saa osinkoa per yksi osake – jos omistat 100kpl Nordean osaketta saat 100 x 0,69€ = 69€). Nordean osake on tällä hetkellä noin 9,52€. Näiden kahden lukeman avulla voidaan laskea Nordean osinkotuottoprosentti joka on 0,69€ / 9,52€ = 7,2%
Osinkoa ajatellen, sijoittajan kannattaa tarkastella niin osinkotuottoprosenttia kuin myös yhtiökohtaisen osingon suuruuden kehitystä. Kannattaa myös pyrkiä tekemään laskelmia, joiden avulla voi arvioida tulevaisuuden osinkoja – tuleeko osinko kasvamaan vai tippumaan?
Yhtiöiden osakekohtainen osinko päivittyy aika-ajoin ja yhtiöt antavat myös ennusteita tulevalle vuodelle.
Eli seuraa näitä kahta:
- Miten osinko kehittyy?
- Miten osinkotuottoprosentti kehittyy?
Kannattaa huomioida, että osinkotuotto kertoo sijoittajan saaman tuoton ennen veroja. Verottajan sivuilta voit käydä lukemassa kattavan kirjoituksen aiheeseen liittyen.
Sijoittajat, joiden strategiana on osinkosijoittaminen, kannattaa tutkia tarkasti millaisia osingonmaksajia omaan salkkuun hankkii. Varsinkin jos tavoitteena on ostaa yhtiöitä pitkään pitoon ja hyvässä lykyssä pitää vuosikymmeniä. Yhtiöitä tutkiessa kannattaa tarkasti tutkia yhtiön numeroita ja mm. osingonjakosuhdetta eli kuinka paljon yhtiö maksaa voitosta osinkoina sijoittajille ulos ja kuinka paljon yhtiö jättää pääomaa investoinneille.
Joskus yhtiö voi jättää osingot kokonaan maksamatta, koska yhtiö saattaa uskoa voivansa investoida saman pääoman paremmin. Näin yhtiö voi luoda osakkeen omistajille enemmän arvoa. Joskus toinen vaihtoehto voi olla, että yhtiö takaisinostaa omia osakkeita, josta myös sijoittajat hyötyvät. Tästä tein hetki sitten postauksen Instagramiin.
Kuinka usein osinkoa jaetaan?
Yleensä yhtiöt jakavat osinkoa kerran vuodessa, mutta osa yhtiöistä maksaa osinkoa useammin (esimerkiksi Kesko jakaa neljä kertaa vuodessa). Osinko on aina koko vuoden osinko. Jos yhtiö jakaa osinkoa esim. 4 kertaa vuodessa, osinkotuoton laskemisessa käytetään kaikkien neljän edellisen osingon summaa.
Tutki mm. näitä:
- Paneudu yrityksen osinkohistoriaa
- Tutki asiantuntijoiden antamia osinkoennusteita kuluvalle vuodelle. Onko asiantuntijoiden antamat ennusteet selvästi toteutunutta osinkoa alhaisempi?
- Tutki yhtiöiden EPS-lukua ja vertaa sitä osinko/osakkeeseen. Jos EPS on pienempi kuin osinko/osake, voi osinko jossain kohtaa laskea.
- Tutki tasetta ja jos tase on vahva, on yhtiön osingonmaksukyky hyvällä mallilla ja jos tase on heikko, voi osingonmaksu olla vaarassa.
Yhtiöiden osinkoja ei kannata eurollisesti verrata toisiinsa, vaan osinkotuottoprosenttien mukaan.
Käytännössä pitkän aikavälin sijoittajan voi olla järkevää tyytyä sijoitushetkellä karkeasti noin 3-4% efektiiviseen osinkotuottoon, jotta yritykselle jää voittovaroista riittävästi toimintansa laajentamiseen. Logiikkana on tällöin se, että yhtiöt kasvattavat maksamaansa osinkosummaa vuosi toisensa jälkeen korkoa korolle -efektillä, jolloin jo viiden vuoden omistuksen jälkeen osinkotuotto suhteessa sijoittajan omaan hankintahintaan ylittää selvästi 5%.
Jukka Oksaharju – Hyvästä yhtiöstä hyvään sijoitukseen -kirja
