Kauppalehti kirjoitti, että ”korkosijoittajalle on tarjolla parhaita tuottoja vuosikausiin.”
Korkojen nousulla on vaikutuksensa osakemarkkinoilla ja monet osakesijoittajat siirtyvät matalamman riskin sijoituskohteiden pariin tai kasvattavat käteispainojaan. Yksi vaihtoehto on yritysten joukkovelkakirjalainat eli bondit, jotka voivat tarjota sijoittajan salkkuun vakautta. Bondit ovat yrityksille toinen vaihtoehto pankkilainan ohella.
Bondia esitellään sijoittajille ja kiinnostuksen perusteella päätetään bondin koko.
Bondien takana on valtio, yritys tai jokin muu taho. Nokia on ollut viimeiset viisi vuotta Suomen suurin bondien liikkeellelaskija. Toisena Fortum ja kolmantena TVO.
Bondeja lasketaan liikkeelle, jotta niiden avulla voidaan kerätä pääomaa sijoittajilta. Pääoma voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen kehittämiseen. VR laski liikkeeseen 300 miljoonan euron suuruisen vakuudettoman vihreän bondin, jonka avulla se pyrkii edistämään ympäristöystävällistä raideliikennettä ja logistiikkaa Pohjoismaissa.
Bondien vuosittainen kuponkikorko eli selkokielisemmin sanottuna bondin liikkeeseenlaskupäivän arvoon perustuva ennalta määritetty korko on yleensä kiinteä ja suuruudeltaan 1,5-4,5%. Osa bondeista voi sisältää myös vaihtuvan koron. Korkoa voidaan maksaa kaksi kertaa vuodessa.
Bondeja luottoluokitellaan riskitasojen mukaan. Luottoluokitus on arvio liikkeellelaskijan eli esimerkiksi valtion tai yrityksen kyvystä maksaa sijoittajan lainaama pääoma takaisin bondin erääntyessä. Mitä korkeampi luottoluokitus on, sitä vakaampi liikkeellelaskija on. A-AAA on paras laatu ja D-DDD huonoin laatu.
Bondit ovat maturiteetiltään eli kestoltaan yleensä 5 tai 7 vuotta (voi olla lyhyitä bondeja 1-5 vuotta, keskipitkiä bondeja 5-12 vuotta tai pitkiä bondeja 12-30 vuotta). Bondin erääntyessä liikkeellelaskija maksaa lainatun summan kokonaisuudessaan takaisin (jos on kykenevä tähän. Luottoluokituksen tutkimisella voi alentaa riskiä jos valitsee korkealaatuisia bondeja).
Lyhyitä bondeja pidetään normaalisti turvallisempina, mutta turvallisuus näkyy myös bondin tuotossa. Pidemmistä bondeista voi saada parempaa tuottoa, mutta niissä on toki myös korkeampi riski.
Vuoden 2022 aikana Suomessa on laskettu liikkeelle yhteensä seitsemän bondia, joiden yhteenlaskettua arvo on 1,6 miljardia euroa (mm. UPM, VR, TVO…)
Varsinkin VR:n bondi herätti suurta kiinnostusta ja liikeeseenlasku ylimerkittiin reilusti. VR investoi bondista kerätyn pääoman aiemmin mainittuihin vihreisiin hankkeisiin. VR:n bondin kesto on 7 vuotta ja sen kuponkikorko 2,375%.
Bondimarkkina on yleisesti vakaampaa kuin osakemarkkina – silti joukkolainojen liikkeellelaskijoilta vaaditaan tarkkuutta liikkeellelaskun ajoituksessa. Tämän hetken epävarmuuden takia liikkeellelaskuja on tehty päivinä, jolloin markkinatunnelma on ollut myönteisempi.
Bondeihin voi sijoittaa esimerkiksi pankkien, välittäjien tai vaikka Mandatumin kautta tai niitä voi joskus ostaa suoraan liikkeellelaskijalta.
Vaihtoehtoisesti on olemassa myös rahastoja, jotka sijoittavat bondeihin. Nordnetissä löydät tällaisia rahastoja, kuten mm. Aktia Lyhyt Yrityskorko+ B ja Aktia Corporate Bond+ B (ei sijoitusneuvo). Rahaston avulla voi madaltaa riskiä, koska sijoittaa kerralla useampaan bondiin, eikä sijoitettu pääoma ole kiinni yhdessä bondissa.
Bondeihin liittyy yhtälailla riskejä, kuten kaikki muutkin sijoituskohteet. Valtion liikkeelle laskemia bondeja pidetään matalamman riskin sijoituskohteena kuin yritysten. Toki myös tuotto matalampi. Luottoluokituksiin kannattaa kiinnittää tarkemmin huomiota ja seurata maailmanmenoa.