kryptovaluutat
Share on facebook
Share on twitter
Share on whatsapp
Share on pinterest
Share on email

Kryptovaluutat – Mitä ne ovat?

Kryptovaluutat ovat selkeästi vuoden 2021 kuuma puheenaihe. Kryptovaluutoista uutisoidaan ja puhutaan paljon, puolesta ja vastaan. Kryptovaluuttasijoittaminen onkin kohonnut sijoituskohteena aivan uudelle tasolle ja tuntuu, että se saavuttaa ihmiset jo ihan arkisessa puheessa.

Nykyään tuntuukin, ettei kryptovaluuttoja lokeroida enää pelkästään negatiivisesti rikollisten hyödyntämäksi työkaluksi, vaan kryptovaluuttojen takana oleva, nopeasti kehittyvä lohkoketjuteknologia, alkaa saada arvostusta niin käyttö- kuin myös sijoituskohteena. Suurin syy tähän muutokseen on varmasti tiedon lisääntyminen.

Siinä missä 2017 kryptovaluuttasijoittamista pidettiin ns. tuulipukusijoittajien aiheuttamana hypetyskohteena, on vuonna 2021 meno ihan toinen.

Suosituimman kryptovaluutan eli Bitcoinin kelkkaan on hypännyt useat suuret instituutiot (mm. MicroStrategy, Tesla, Square…) ja jopa kokonainen valtio, kun El Salvador otti syyskuussa 2021 Bitcoinin valtion viralliseksi valuutaksi Yhdysvaltain dollarin rinnalle. Hetki sitten uutisoitiinkin, miten El Salvadorissa oli 26 päivän aikana tullut yli 3 miljoonaa uutta kryptolompakkojen käyttäjää ja mediassa on nähty ihmisiä jonottavan valtavan pitkissä letkoissa bitcoin-automaateille. Motivaationa varsinkin El Salvadorin oman Chivo-lompakon käyttöönottamisesta on saanut 30 dollarin edestä Bitcoinia.

Lisäksi kyseinen valtio on kertonut louhineensa ensimmäiset Bitcoininsa onnistuneesti tulivuoresta saadulla lämpöenergialla, jota valtio aikoo jatkossakin hyödyntää Bitcoinin louhimiseen (maassa on useita tulivuoria, joita hyödyntää). Melkoista edistystä yhdeltä valtiolta; hypätä nyt tilanteesta, jossa 70% väestöstä ei ole omaa pankkitiliä tilanteeseen, jossa lähes puolella on oma Bitcoin-lompakko ja kryptovaluuttaa.

Lisäksi hetki sitten kantautui uutisia myös toisesta valtiosta Brasiliasta, että jonkin ajan päästä myös brasilialaiset voivat ostaa Bitcoineilla autoja, taloja tai vaikka mäkkäriaterian. Tämä on mahdollista, mikäli lakialoite 2.303/15 menee maassa läpi. Lähde 

El Salvadorin ja Brasilian lisäksi myös muutama muu valtio on osoittanut kiinnostusta ottamaan Bitcoinin viralliseksi valuutakseen. Näitä valtioita ovat muun muassa Venezuela, Paraguay ja Argentiina. Juurikin valtiot, joilla on ollut haasteita taloutensa kanssa.

Mitä kryptovaluutat ovat?

Mutta mitä nämä Bitcoin, Ethereum, Dogecoin sun muut kryptovaluutat oikein ovat? Miten ne toimivat ja mitä niillä voi tehdä? Siihen paneudutaan seuraavaksi.

Kryptovaluutat ovat kryptografiaan perustuvia, täysin digitaalisessa muodossa olevia valuuttoja eli niillä ei ole lainkaan fyysistä muotoa. Siinä, missä tavallisesti voit koskea esimerkiksi euron kolikkoa tai parinkympin seteliä, kryptovaluutalle et voi tehdä näin. Tämä saattaa tuntua hieman hämäävältä, koska usein lehdissä tai netissä näkyy mm. kuvia kultaisista bitcoin-kolikoista, mutta näillä kuvilla pyritään enemmänkin hahmottamaan kryptovaluuttaa ja tehdä niistä kenties samaistuttavamman oloisia tavallisen valuutan rinnalla.

Kryptovaluutan ja fiat-valuutan (eli euro, dollari….) erottaa toisistaan myös se, että fiat-valuuttaa hallinnoi keskuspankit ja valtiot, kun taas suurin osa kryptovaluutoista ovat täysin pankeista, valtioista tai tietyistä tahosta riippumattomia. Kryptovaluutat ovat hajautettuja ja irrallaan perinteisestä talousjärjestelmästä. Kryptovaluuttojen arvo perustuukin suurilta osin kysynnän ja tarjonnan lakiin.

Tällä hetkellä erilaisia kryptovaluuttoja on olemassa coinmarketcap.com sivuston mukaan jo yli 12 000 kappaletta ja uusia tulee markkinoille liukuhihnalla. Kaikki kryptovaluutat eivät ole puhtaasti hyvään tarkoitukseen luotuja, vaan joukossa löytyy myös ns. mätiä omenia, jotka on saatettu luoda jo alun alkaen petosmielessä. Tällainen kryptovaluutta on esimerkiksi OneCoin, joka paljastui pyramidihuijaukseksi. OneCoinilla ei ole avointa tai omaa lohkoketjua toisin kuin monilla muilla kryptovaluutoilla, kuten Bitcoinilla. Lisäksi OneCoinin kurssia ei päätä kysynnän ja tarjonnan laki, vaan yhtiö ilmoittaa sen itse. Tällaisten tekijöiden pitäisi jo laittaa hälytyskellot edes pienimuotoisesti soimaan, varsinkin jos yhtiö ilmoittaa kurssinsa itse.

Siksi onkin tärkeää oppia ymmärtämään, miten tietyt kryptovaluutat toimivat, millainen teknologiaa niiden takana on ja millainen yhteisö on kehityksen takana. Mitä enemmän tietää, sen todennäköisemmin voi välttää mädät omenat.

Kryptovaluuttakategoriat – valuutat, platformit ja tokenit

Kaikki kryptovaluutat eivät ole samanlaisia, vaan niillä on erilaisia ominaisuuksia. Yleisesti ottaen kryptovaluutat jaotellaan kolmeen eri kategoriaan ja nämä kategoriat ovat 1) valuutat, 2) platformit ja 3) tokenit. Käydään seuraavaksi läpi mitä nämä tarkoittavat.

Valuutat

Valuutta-kategoriaan kuuluvat ne kryptovaluutat, joiden ominaisuutena on toimia maksujärjestelmänä eli vaihdannan välineenä. Näillä kyseisillä kryptovaluutoilla on kokonaan oma lohkoketjunsa, jonne kaikki transaktiot eli siirrot käyttäjien välillä tallentuvat. Lohkoketjua voikin miettiä digitaalisena tilikirjana, joka säilyttää sähköistä tietoa kaikista transaktioista.

Esimerkiksi Bitcoinilla voidaan tehdä transaktioita käyttäjien välillä ja kaikki tieto lähettäjän osoitteesta vastaanottajan osoitteeseen sekä lähetettyjen Bitcoinien määrä lukittuvat lohkoketjuun ja jää avoimesti kaikkien nähtäväksi. Henkilökohtaisia tietoja ei lohkoketjuun merkata (kuten esimerkiksi nimi tai sähköposti), joten tällä tapaa säilyy tietynlainen anonymiteetti. Käyttäjien osoitteet eli julkiset avaimet näkyvätkin kaikille tietynlaisena pitkänä koodinpätkänä, joka sisältää kirjaimia ja numeroita. Se voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: 125o87STtwEbefC9FZAcCn8fR1d2U

Valuutta-kategoriaan kuuluvat Bitcoinin lisäksi myös mm. Bitcoin Cash, Monero ja Litecoin.

Platformit

Platform-kategoriaan kuuluvat ohjelmointialustat. Platformit eivät niinkään ole kryptovaluuttoja, vaan ne ovat ohjelmointialustoja, joiden lohkoketjun päälle voi rakentaa erilaisia kryptovaluuttoja. Platformien avulla lohkoketjuteknologia viedään maksujärjestelmänä toimimisen lisäksi pidemmälle ja niillä voidaan rakentaa hajautettuja sovelluksia (dApp – decentralized applications) ja mm. DeFi-palveluja (Decentralized Finances) sekä älysopimuksia, joita voidaan hyödyntää moneen eri tarkoitukseen.

Näiden platformien mahdollistamien palveluiden uskotaan mullistavan maailmaa lähitulevaisuudessa kun hajautettujen sovellusten avulla voidaan poistaa palveluista kolmansia osapuolia ja minimoida kuluja. Palveluita voidaankin hyödyntää niin asuntokaupoissa, laina- ja vakuutuspalveluissa ja monessa muussa… Oikeastaan näitä voi hyödyntää missä tahansa palvelussa, jossa tulee lähettää, säilyttää tai vastaanottaa digitaalista tietoa.

Platformeilla on usein omat kryptovaluuttansa, kuten Ethereumilla on Ether. Lisäksi Ethereumin platformin avulla on luotu useita eri Tokeneita, joista lisää alempana.

Tokenit

Token-kategoriaan kuuluvat kryptovaluutat, joilla ei ole omaa lohkoketjua, vaan ne on rakennettu jonkin platformin eli ohjelmointialustan lohkoketjun päälle. Eli token vaatii toimiakseen jonkun tietyn platformin kuten Ethereumin lohkoketjun, jotta token voidaan luoda, käyttää ja operoida, kun taas itse valuutta-kategoriaan kuuluva kryptovaluutta, kuten Bitcoin, toimii täysin itsenäisesti omassa lohkoketjussaan.

Kuten aiemmin mainitsin, Ethereum on tällä hetkellä yleisin ohjelmointialusta, jonka päälle tokeneita luodaan. Tällä hetkellä Ethereumilla on luotu lähes 600 tokenia, joihin kuuluu mm. Binance Coin, DAI, Chainlink, TRON, EOS…

Tokeneita käytetään kolikoina tai ns. rahakkeina Ethereumin tai jonkin muun platformin päälle rakennetuissa hajautetuissa sovelluksissa. Tokenit eivät toimi samalla tavalla maksujärjestelmänä kuin esimerkiksi Bitcoin, vaan tokenit toimivat digitaalisena omaisuutena ja rahallisena vastikkeena hajautetussa sovelluksessa jollekin digitaaliselle tai fyysiselle, jota halutaan pitää hallussa tai jolla halutaan käydä kauppaa (kuten esim. jokin kryptovaluutta, fiat-valuutta, kulta ymv…). Tokenit nopeuttavat ja tekevät esimerkiksi DeFi-palvelujen käyttämisestä edullisempaa.

Joskus tokenit voivat antaa omistajilleen äänioikeuksia vaikuttaa ohjelmointialustan kehitykseen ja muutoksiin. NFT eli Non Fungible Token taas tarkoittaa, että voidaan yksilöidä esimerkiksi digitaalisia taideteoksia ja varmistaa niiden uniikkius, koska tekijä ja ostaja lukittuvat lohkoketjuun, eikä olemassa voi olla kahta samanlaista NFT-taideteosta. 

Miten kryptovaluutat toimivat?

Kryptovaluuttojen taustalla on lohkoketjuteknologia, jota pidetään yhtenä uusimpana ihmeenä sitten internetin keksimisen jälkeen. Lohkoketjuteknologia nousi esiin jo ensimmäisen kerran vuonna 1991, mutta kunnolla se lähti nousuun vasta vuonna 2008 kun Satoshi Nakamoto -nimimerkin takana oleva henkilö tai taho julkaisi bitcoinin ja sen white paperin.

Lohkoketjuteknologian uskotaan mahdollistavan digitaalisessa maailmassa paljon ja ratkaisevan erilaisia ongelmia ja helpottavan esimerkiksi erilaisten palvelujen tai digitaalisten sopimusten luomista, säilytystä ja toteutumista. Kyseinen teknologia kehittyykin jatkuvasti.

Lohkoketjua voidaan verrata esimerkiksi avoimeen, kaikkien saatavilla olevaan tilikirjaan, joka on hajautettu lukuisille eri palvelimille ympäri maailmaa. Lohkoketjua ei hallitse mikään yksi tietty taho, keskuspankki tai valtio, vaan se pyörii näiden lukuisten palvelimien avulla, joita kutsutaan louhijoiksi. Louhijat ylläpitävät lohkoketjua tuottavat siihen uusia lohkoja. Jos louhijoita ei olisi, ei olisi myöskään lohkoketjua.

Nimensä mukaisesti lohkoketju muodostuu useista eri lohkoista, jotka ovat kiinnittyneet toisiinsa ketjun lailla. Jokainen ketjussa oleva lohko sisältää tallennettua tietoa, oman tiivistelmän lohkossa olevista tiedoista ja tiivistelmän edellisestä lohkosta. Lohkon tiivistelmä on aina uniikki ja sitä voi verrata sormenjälkeen.

Tiivistelmät tekevät lohkoketjusta niin mahtavan keksinnön kuin se onkaan ja varsinkin turvallisen sellaisen. Tiivistelmät nimittäin yhdistävät ja lukitsevat lohkot toisiinsa, jolloin lohkojen jälkikäteen muokkaaminen on käytännössä mahdotonta. Jos haluaa muokata yhtä lohkoa, pitäisi käytännössä muokata kaikkien edellisten lohkojen sisältöä ja tiivisteitä, jotta ne sopisivat yhteen. Tällainen muokkaaminen on käytännössä mahdotonta ja juuri tämä tekee näistä sähköisistä ”tilikirjoista” turvallisia tiedonsäilyttäjiä.

Lohkon sisälle tallennettu tieto riippuu siitä, millaisesta lohkoketjusta on kyse. Esimerkiksi bitcoinin lohkoketjuun tallentuu tiedot tilisiirroista: lähettäjä, vastaanottaja ja lähetettyjen/vastaanotettujen bitcoinien määrä. Käytännössä lohkoketjuun voi tallentaa mitä tahansa tietoa.

Kryptovaluuttojen louhinta

Lohkoketjun ylläpito tapahtuu aiemmin mainittujen louhijoiden avulla ja nämä louhivat ovat servereitä eli palvelimia, joita on valtava määrä ympäri maailmaa (yhden serverin takana voit olla esimerkiksi sinä, jos harjoitat bitcoin louhintaa). Louhinnan avulla syntyy uusia lohkoja ketjuun, joka on välttämätöntä lohkoketjun toiminnan ja kasvun kannalta. Louhijat saavat onnistuessaan louhinnasta palkkion (tällä hetkellä esimerkiksi yhdestä bitcoin lohkon louhinnasta saa palkkioksi 6,25 bitcoinia) sekä siirroista saadut siirtomaksut. 

Lähes 90% kaikista Bitcoineista on louhittu (18,84 miljoonaa / 21 miljoonasta)

Louhintaa miettiessä ei pidä keskittyä pelkästään Bitcoinin taustalla olevaan louhintaan, vaan on olemassa myös ekologisempi louhintatapa, jota monet uudemmat kryptovaluutat hyödyntävät. Alla käydään läpi nämä molemmat louhintatavat – Proof-of-Work ja Proof-of-Stake.

Mediassa on puhuttu Bitcoinin louhintatavasta, joka kuluttaa valtavasti sähköä. Tämä louhinta on nimeltään Proof-of-Work-louhintamalli (PoW), joka vaatii runsaasti sähköä kuluttavia louhintalaitteita. Nämä louhintalaitteet tekevät käytännössä ympäri vuorokauden laskentaa ja yrittävät ratkaista monimutkaista koodia. Kun tietty louhija eli louhintatietokone saa koodin ratkottua, syntyy uusi lohko ja laskenta aloitetaan alusta uutta lohkoa varten. Tällä hetkellä uusia bitcoin lohkoja syntyy noin 10 minuutin välein ja uusia Bitcoineja vapautuu markkinoille 900 kappaletta päivässä.

Monet louhijat ja louhintafarmit ovat kiinnostuneet ekologisemmasta louhinnasta ja esimerkiksi El Salvador on louhinut onnistuneesti ensimmäiset bitcoininsa tulivuoresta saadulla lämpöenergialla.

Ekologisempi vaihtoehto on Proof-of-Stake-louhintamalli eli niin kutsuttu steikkaus. Steikkaus ei vaadi kalliisiin louhintalaitteisiin investointia tai kuluta valtavaa määrää sähköä.

Steikkaamalla ei siis tehdä ympäri vuorokautista laskentaa kuten esimerkiksi bitcoinin kohdalla, vaan lohkoketjua ylläpidetään steikkaamalla tokeneita. Louhija tekee steikkausta lohkoketjuun lukitsemillaan tokeneilla ja mitä enemmän tokeneita on lukittu, sitä enemmän louhinnasta voi saada palkkiota. Eli louhija voi itse omistamiensa tokenien määrällä vaikuttaa saatuun palkkioon kun taas esimerkiksi bitcoinin louhinnassa kilpaillaan muita louhijoita vastaan kuka saa ensimmäisenä uuden lohkon koodin ratkottua.

Steikkauksessa lukittujen tokeneiden tulee olla sovitun ajan kiinni steikkauslompakossa, eikä niitä saa sinä aika vaihtaa, treidata tai poistaa lompakosta.

Kryptografia on osa kryptovaluuttojen maailmaa

Jotta voisit sukeltaa vielä entistä enemmän kryptovaluuttojen syövereihin, otetaan lyhyesti aiheeksi itse kryptografia, jonka avulla ollaan voitu jo vuosikaudet suojata hyvin arkaluontoista tietoa, joka ei saa kantautua vääriin käsiin. Tällaista tietoa on voinut olla esimerkiksi ohjusten laukaisujärjestelmiä.

Kryptovaluutat on nimetty juurikin kryptologian tai niin sanotun kryptografian mukaan, joka tarkoittaa salakirjoitustekniikkaa. Tämän tekniikan tarkoituksena on koodata tietoa niin, että kaikki voivat salauskirjoituksen kyllä nähdä, mutta vain tietyt osapuolet voivat sen purkaa. Usein tämä salakirjoituksen purkaminen toteutuu tietyn salausavaimen avulla.

Tällaista salausavainta (eli private key) tarvitaan turvaamaan esimerkiksi omat kryptovaluutat, jotka ovat sinun omistamiksesi lohkoketjussa merkattu. Pääset käsiksi tähän omaisuuteen yksilöllisellä salausavaimellasi, jolla voit todistaa, että omistuksesi on todellakin sinun eikä kenenkään muun. Salausavain onkin hieman kuin salasana tai pankkitunnukset, joilla varmennat omistajuutesi. (Jos ostat kryptovaluuttoja palveluntarjoajilta, silloin ei välttämättä tarvitse miettiä salausavainta jos säilyttää pienet määrät kryptoja palveluntarjoajan alustalla ja käy siellä kauppaa kryptoilla).

On tärkeää pitää oma salausavain visusti turvallisessa paikassa ettei se pääse vääriin käsiin. Lisäksi on erittäin tärkeää muistaa mihin oman salausavaimen on tallentanut, koska jos hukkaat sen, et pääse enää käsiksi kryptovaluuttoihisi.

Mitä ovat altcoinit?

Sanan altcoin saatetaan yhdistää kryptovaluuttoihin ja altoicinit eli ”alternative to Bitcoin” tarkoittavatkin ns. vaihtoehtoisia kryptovaluuttoja Bitcoinin rinnalla. Eli altcoin on yhtä kuin kaikki muut kryptovaluutat paitsi Bitcoin. 

Kryptovaluutat sijoituskohteena

Sijoituskohteena kryptovaluutat ovat volatiilejä, koska kryptovaluuttojen kurssit voivat heitellä VALTAVASTI. Kryptovaluuttojen kurssit saattavat heitellä yhden päivän aikana jopa kymmeniä tai satoja prosentteja. Jonkun tietyn kryptovaluutan arvo saattaa olla tänään 10 dollaria ja huomenna 100 dollaria.

Esimerkiksi lokakuun 1. päivä Bitcoinin kurssi pomppasi 43,000 dollarista yli 47,000 dollariin. Nyt viimeisen seitsemän päivän aikana Bitcoinin kurssi on noussut lähes 20% ja kurssi kolkuttelee kohta 58,000 dollaria. Tämä tarkoittaa yli 15,000 dollarin nousua alle kahdessa viikossa.

Kryptovaluuttojen kurssikehitystä on erittäin vaikea ennustaa. Lisäksi kryptovaluuttojen kurssit voivat vaikuttaa toisiinsa. Varsinkin bitcoinin nousut ja laskut näkyvät myös pienemmissä kryptoissa ja moni kryptovaluutta seuraa Bitcoinin kurssiliikkeitä.

Yksi minkä on nähty vaikuttavan suuresti kryptojen kurssiin, on nimekkäiden sijoittajien julkiset mielipiteet. Esimerkiksi Elon Musk on jakanut Twitterissä tämän vuoden aikana ajatuksiaan Bitcoinista ja Dogecoinista ja näillä tweeteillä on ollut suuri vaikutus kurssin nousuun ja laskuun. Välillä tuntuu, ettei kurssinousujen ja laskujen taustalla ole mitään järjevää selitystä, vaan ne seilaavat mielipuolisesti.

Kryptovaluutat voivat mahdollistaa volatiilisuutensa myötä satumaisia tuottoja, mutta myös suuria tappioita. Kannattaa muistaa, että mitä suurempi riski, sitä suurempi vaara on menettää rahansa.

Jostain muistan joskus lukeneeni vinkin, että kryptoihin kannattaisi sijoittaa vain 1-5% omista liikenevistä varoista. Eli kaikkia munia ei kannata lykätä samaan koriin, mutta oman salkun riittävän hajautuksen kannalta kryptovaluutat voivat olla ihan ok hajautuskohde juurikin pienemmillä summilla. Näin teen itse kuukausittain.  

Miten kryptovaluuttoihin voi sijoittaa?  

Kryptovaluuttoihin voi sijoittaa muutamalla eri tavalla. Kryptoihin voi sijoittaa mm. ostamalla kryptoja kryptopörssistä tai joltain muulta kryptovaluuttoja välittävältä palveluntarjoajalta pitkään pitoon eli ns. hodlaa. Tai sitten kryptoilla voi myös treidata eli käydä päiväkauppaa.  

Yksi treidaajien suosima vaihtoehto on käydä kauppaa pelkästään kryptovaluuttojen hinnanerosopimuksilla eli CFD-kauppana, mutta tämä tapa on erittäin riskaabeli, jota kannattaa tehdä vain jos tarkasti tietää mitä on tekemässä ja miten CFD toimii. CFD-kaupassa kannattaa huomioida, ettei omista kryptovaluuttaa, jolla käy kauppaa.

Yksi sijoitusvaihtoehto on myös esimerkiksi Nordnetistä löytyvät krypto tracker-sertifikaatit. Tracker-sertifikaatit ovat sijoitusinstrumenttejä, joiden arvon kehitys on sidottu yhteen tai useampaan sijoituskohteeseen: Jos esimerkiksi bitcoinin kurssi nousee, tällöin myös bitcoinia seuraavan tracker-sertifikaatin arvo nousee.

Tämän lisäksi kryptovaluuttamarkkinoihin voi sijoittaa esimerkiksi ostamalla listautuneen kryptopörssin osakkeita, kuten esimerkiksi Coinbasen. Toki on erittäin tärkeä tässäkin tilanteessa perehtyä tarkasti osakkeeseen, yhtiöön ja sen potentiaaliin ettei osta sikaa säkissä. Lue lisää kryptovaluuttasijoittamisesta. 

Aloita sijoittaminen Nordnetissä. Tilin avaaminen on ilmaista! Nordnet on suomalaisten eniten suosima sijoitusalusta. 

Tämän hetken kuumimmat top 5 kryptovaluutat

Bitcoin

Bitcoin on ollut alusta lähtien suurin ja menestynein kryptovaluutta. Kuten aiemmin mainittu, Bitcoin kuuluu valuutta-kategoriaan ja se toimii maksujärjestelmänä. Tällä hetkellä Bitcoinin markkina-arvo on yli 1 biljoonan. Tämä on lähes puolet kaikkien kryptovaluuttojen yhteenlasketusta markkina-arvosta.

 

Ethereum

Ethereum pitää tiukasti kiinni toisesta sijasta. Ethereumin kurssi pyörii noin 3,600 dollarissa ja sen markkina-arvo on 419 miljardia. Ethereum on saanut vankan jalansijan lohkoketjupohjaisena ohjelmointialustana ja suurin osa uusista hajautetuista sovelluksista ja tokeneista luodaan Ethereumin lohkoketjun päälle.

 

Cardano

Cardano kuuluu Ethereumin kanssa samaan kategoriaan, platformeihin. Cardanon kehitys on ollut hidasta ja se on saanut siitä jonkin verran käyttäjiltä ja sijoittajilta moitteita. Nyt syksyllä Cardano julkisti Alonzo-päivityksen, jonka myötä Cardano suuntaa hiljalleen älysopimusten mahdollistajaksi. Prosessi on kuitenkin vielä vaiheessa. Cardanon token on ADA, jonka kurssi pyörii 2.21 dollarissa. Markkina-arvo on n. 70,6 miljardia.

 

Binance coin

Binance Coin on Binance kryptopörssin oma token BNB. Binance Coin toimi ennen Ethereumin lohkoketjussa, mutta nykyään se toimii omalla Binance Smart Chainillä. BNB luotiin aluksi pelkäksi Binance kryptopörssin hyödykevaluutaksi, jolla voitiin laskea kuluja, mutta sittemmin sen käyttötarkoitus on laajentunut. Binance Coinin eli BNBn kurssi pyörii tällä hetkellä 415 dollarissa. Markkina-arvo on n. 70 miljardia.

 

XRP

XRP tunnetaan myös Ripplenä. XRP on erilainen kryptovaluutta kuin monet muut ja se on alunperin luotu ratkaisemaan totutun pankkimaailman ja maksujärjestelmien rahansiirtojen nopeusongelmia. XRP:n avulla on haluttu tehdä rahansiirrosta nopeaa ympäri maailman, eikä rahasiirroissa menisi enää totuttua paria arkipäivää. Tällä hetkellä XRP:tä painaa XRP:n ja SEC:in välinen oikeustaisto, joka on ollut jo pitkään kesken. XRP:n kurssi pyörii 1.15 dollarissa. Markkina-arvo on n. 53 miljardia.

mikä on NFT

Nosteessa oleva NFT eli Non-Fungible Token

Viime aikoina puheenaiheeksi on noussut NFT-teokset. Suurimmaksi osaksi siksi, että maailmalla on uutisoitu miljoonien arvoisista NFT-kaupoista, joista osa tuntuu hieman älyttömiltä; kuin lapsen piirtämä digikuva on saatettu myydä usean miljoonan dollarin arvoisella summalla. Yksi tällainen kuuluisa NFT-kauppa on mm. Justin Sunin ostos(Tronin perustaja), jossa hän osti 10,5 miljoonan dollarin arvoisen NFT-avatartokenin, jota hän käyttää Twitter-tilin käyttäjäkuvanaan.

Mutta mistä NFT:ssä on oikein kyse? Noh, NFT (Non-Fungible token) tarkoittaa ns. digitaalista aitoustodistusta.  NFT:n avulla voidaan suojata erilaisia teoksia ja niiden uniikkiutta, jolloin ei voi olla olemassa kahta samanlaista teosta samaan aikaan. Lohkoketjuun lukittujen tietojen avulla voidaan selvittää kumpi teos oli ensin, jos ilmoille tulee plagiointia.

Tätä niin kutsuttua tokenisointia voidaan käyttää laajasti niin digitaalisissa tiedostoissa ja taideteoksissa kuin myös esimerkiksi kiinteistöjen ja konserttilippujen kanssa. Muun muassa urheiluseurat ja urheilijat ovat tehneet omia NFT-kokoelmia. Yksi esimerkki on Lionel Messi.

Lue kirjoitus: Mikä on NFT?

Kryptovaluuttojen verotus – Miten kryptoja verotetaan?

Kryptovaluuttojen verotus tapahtuu samalla tavalla kuten esimerkiksi osakesijoittamisessa; tuotoista maksetaan pääomatuloveroa. Tämä tarkoittaa, että alle 30 000 euron tuotoista maksetaan 30% veroa ja tämän ylittävästä summasta 34%. Verotuksessa kannattaa muistaa, että verotuksessa voi vähentää kaupankäynnistä syntyneet kulut.

Kryptovaluuttojen kohdalla kannattaa huomioida myös se, että verotus toteutuu kryptoissa oikeastaan aina kun teet niillä jotain; vaihdat tavalliseen valuuttaan, vaihdat toiseen kryptovaluuttaan, maksat sillä jotain hyödykkeitä tai palveluita… Kannattaakin pitää tarkkaa kirjaa ostoista ja myynneistä, koska varsinkin ulkomaisilta sijoitusalustoilta ei mene automaattisesti tietoja verottajalle, vaan ne tulee toimittaa itse. Suurimmasta osasta alustoista saa ladattua tiedoston toteutuneista kaupoista. Tämä kannattaa kuitenkin tarkistaa ja pitää varmuudeksi omaa kirjaa esim. Excelillä.

Kryptovaluutoista saadut tulot tulee aina ilmoittaa verottajalle. Ilmoittamatta jättäminen voi kostua vielä vuosien kuluttua. Lue lisää vero.fi sivuilta

Huom! Tässä kirjoituksessa olevaa sisältöä ei pidä ottaa sijoitusneuvona. Emme ole sijoitusneuvojia. Pelkästään kryptovaluutoista kiinnostuneita.

Lue myös: Näin aloitat rahastosijoittamisen

Piditkö lukemastasi? Jaa eteenpäin

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.