Luin Keskisuomalaisesta uutisen, miten maksuhäiriömerkintä voi vaikuttaa myös kuoleman jälkeenkin. Kyseisessä tilanteessa molemmilla, niin haudattavalla kuin myös omaisella oli luottotiedoissa maksuhäiriömerkintä. Tämän myötä hautaustoimisto laittoi laskuun maksuajaksi yhden päivän, joka on huomattavasti lyhyempi kuin normaali maksuaika.
Ymmärrän menettelyn hautaustoimiston liiketoiminnan kannalta. Usein hautaustoimistot ovat pieniä yrityksiä, joilla ei ole mahdollisuutta luotottaa useita hautajaisia etukäteen loputtomiin – tämä vaarantaa liiketoiminnan kannattavuuden. Maksuhäiriömerkintätalouksien kannalta menettely on ikävä ja vaikuttaa maksukykyyn.
Vaikka kirjoituksen aihe on hyvin raskas ja arka, haluan silti avata millaista avustusta varattoman tai vähävaraisen edesmenneen omaiset voivat hakea hautajaiskulujen kattamiseksi tai miten vainajan velat voivat vaikuttaa perillisten talouteen. Näistä asioista on hyvä olla tietoinen.
Avustusta varattoman tai vähävaraisen vainajan hautajaiskuluihin
Läheisen menettäminen on erittäin raskas kokemus. Kokemusta ei helpota se, että menetyksen käsittelyn rinnalla tulee hoitaa useita eri järjestelyjä. Hautajaisten järjestäminen ja vainajan talouden läpikäyminen ovat kaksi näistä asioista.
Jos vainaja on varaton tai vähävarainen, on omaisilla mahdollisuus hakea hyvinvointialueelta tai Kelalta avustusta vainajan hautajaiskulujen kattamiseen (aiemmin haettiin suoraan kunnan sosiaalitoimesta). Avustusta voi tiedustella myös vainajan työnantajalta, vakuutusyhtiöltä tai ammattiliitolta (riippuu yksilöllisesti tilanteesta). Hyvinvointialueelta avustusta haetaan nimikkeellä: täydentävä toimeentulotuki. Osa hyvinvointialueista voi edellyttää, että ensin on haettu Kelasta perustoimeentulotukea.
Ennen hyvinvointialueiden muodostumista hautausavustuksen hakeminen oli helpompaa ja kunnat hoitivat sen sujuvammin. Muutoksen myötä avustuksen hakeminen on jonkin verran vaikeutunut ja monimutkaistunut. Avustusta hakiessa on hyvä olla olemassa mm. vainajan viimeinen verotuspäätös, kaikkien pankkitilien tiliotteet ja hautaustoimiston lasku. On myös hyvä valmistautua siihen, ettei avustus kata kaikkia hautajaiskuluja. Jos omaiset eivät pysty kattamaan jäljelle jääviä kustannuksia, vainajan hyvinvointialue on lain mukaan velvollinen hoitamaan hautauksen.
”Ketään ei hautaamatta jätetä, sillä jokaisella on oikeus arvokkaaseen viimeisen matkaan”.
Keskisuomalainen.fi
Maksuhäiriömerkintä ja vainajan velat
Maksuhäiriömerkintä ei siirry perillisille kuoleman jälkeen, eivätkä velatkaan siirry automaattisesti. Kun ihminen kuolee, velka ei kuitenkaan katoa mihinkään, ja velkojat voivat jatkaa saataviensa vaatimista kuolinpesältä. Ennen perinnönjakoa perillisten on maksettava jäljellä olevat velat kuolinpesän varoista ennen kuin perintö voidaan perunkirjoituksen myötä jakaa perillisten kesken.
Laki vaatii, että perukirjaan merkitään huolellisesti kaikki tiedossa olevat vainajan varat ja velat ja tätä varten on tehtävä tarkkaa selvitystyötä, joka onnistuu mm. seuraamalla vainajan postia. Harvoin kuitenkaan perilliset ovat tarkasti selvillä vainajan taloudellisesta tilanteesta. Nykyisin velkojen määrä ja luonne voivat olla monimutkaisia ja pirstaleisia, johtuen esimerkiksi lukuisista eri luotoista tai muista lainoista (esim. pikavipeistä). Kaikkien velkojien tunnistaminen voi olla omaisille vaativaa ja aikaa vievää hommaa. Jos uusi velka tulee ilmi myöhemmin perunkirjoituksen jälkeen, tilanne voidaan hoitaa lisäperunkirjoituksella.
Kun selvitystyöt on tehty, voi käydä ilmi, että vainajan kuolinpesä on ylivelkainen. Tämä tarkoittaa, että vainajalla oli enemmän velkaa, kuin varoja. Tällaisessa tilanteessa jossa vainajan varat eivät riitä velkojen kattamiseen, jäävät velat yleensä velkojien tappioksi. Tieto kuolinpesän varattomuudesta tulee toimittaa velkojille lähettämällä kopio perukirjasta, jonka myötä velan perintä lopetetaan. Eli velkojen periytyminen ei yleisesti ottaen ole mahdollista, kunhan perijät toimivat velkavastuujärjestelmän sääntöjen mukaisesti.
Jos vainajan velat ovat suuret, kannattaa perillisten miettiä pesänselvittäjän hakemista käräjäoikeudesta. Pesänselvittäjän tehtävänä on neuvotella velat kaikkien velkojien kanssa. On hyvä huomioida, että pesänselvittäjän palkkio jää perillisten maksettavaksi.
Mikäli kuolinpesän varat eivät kata velkoja ja velkojen maksusta ei päästä sopimukseen, kuolinpesä voidaan hakea konkurssiin. Tämän seurauksena osakkaat pääsevät eroon velkavastuusta ja kuolinpesä muuttuu konkurssipesäksi. Konkurssihakemus tulee tehdä viimeistään kuukauden kuluessa perunkirjoituksen valmistumisesta.
Kuolinpesän velan ja vainajan velan erottaminen
On tärkeää ymmärtää ero kuolinpesän ja vainajan velan välillä. Vainajan velat syntyivät kun hän oli vielä elossa, kun taas kuolinpesän velat ovat syntyneet kuoleman jälkeen. Kuolinpesän velat ovat yleensä hautajais- tai perunkirjoituskuluja ja ne tulee maksaa ensisijaisesti kuolinpesän varoista. Jos perillinen maksaa hautajaiskuluja omalta tililtä ennen perinnönjakoa, voi hän saada maksamansa summan takaisin kuolinpesän varoista mikäli kuolinpesässä on riittävästi varoja kulujen kattamiseen. Asiasta kannattaa sopia ennen maksamista ainakin suullisesti muiden perillisten kanssa (riitojen välttämiseksi) ja muistaa säilyttää kaikki maksukuitit.
Milloin velat voivat siirtyä perillisen maksettavaksi?
Kaksi keskeistä tilannetta, jolloin velat voivat siirtyä perilliselle, ovat kun perukirjaa ei toimiteta kolmen kuukauden kuluessa tai kun perukirjassa annetaan väärää tietoa vainajan varallisuudesta (esimerkiksi valehtelee vainajan käteisvaroista). Lisäksi perillinen voi joutua myöhemmin velkavastuuseen velasta, joka on tehty kuolinpesän lukuun. Esimerkiksi jos hautakivi tai kuolinilmoitus jätetään maksamatta.
On myös tilanteita, joissa vainajan velka ei ole riittävästi vakuutettu, ja velkoja voi vaatia lisävakuuksia perunkirjoituksen jälkeen. Jos vakuuksia ei toimiteta ajoissa (3kk sisällä), velka voi erääntyä ja tulla maksettavaksi perilliselle kertasuorituksena.
Kuoleman yhteydessä voi ilmetä monia kysymyksiä ja haasteita liittyen vainajan talouteen. On tärkeää tietää omat oikeudet ja velvollisuudet sekä ymmärtää ero kuolinpesän ja vainajan velkojen välillä. Tällaisessa tilanteessa on aina hyvä kääntyä perintöoikeuden ammattilaisen puoleen.
Perintövero
On toki hyvä huomioida myös mahdollinen perintövero. Perintövero voi vaikuttaa merkittävästi perillisen talouteen. Jos peritty omaisuus koostuu esimerkiksi kiinteistöstä, perheyrityksen osakkeista tai muusta varallisuudesta, joka ei ole heti realisoitavissa, perillisen voi olla vaikea maksaa perintöveroa ilman, että joutuu myymään osan perimästään omaisuudesta. Tämä voi johtaa siihen, että perillisen on tehtävä taloudellisia päätöksiä, kuten omaisuuden myynti, lainanotto tai sijoitusten realisointi, jotta voi maksaa perintöveron ajallaan. Jos perintöveroa ei pysty maksamaan, menee se lopulta ulosottoon.
Ongelma voi syntyä myös siitä, jos perii esimerkiksi asunnon, jota on erittäin vaikea myydä. Perintövero pystyttäisiin maksamaan asunnon myymisen kautta, mutta myyminen ei ole mahdollista, koska sille ei ole ostajaa. Tällöin perillisellä on käsissä niin jatkuvia kuluja syövä asunto kuin myös maksettava perintövero.
Perintöveron maksamisen kanssa voi syntyä ongelma myös silloin jos perintöä ei saa omaan haltuun eikä sitä pysty realisoimaan, mutta perintövero on silti maksettava. Tällaiseen tilanteeseen voi joutua mm. silloin jos kuolinpesään jää asunto, jossa leski asuu. Lesken hallintaoikeus toki pienentää perintöveron määrää, mutta vero on silti maksettava. Taas perilliset eivät voi myydä asuntoa, koska leski asuu siinä, mutta perintövero on maksettava.
Kuoleman yhteydessä voi ilmetä monia kysymyksiä ja haasteita liittyen vainajan talouteen. On tärkeää tietää omat oikeudet ja velvollisuudet sekä ymmärtää ero kuolinpesän ja vainajan velkojen välillä. Tällaisessa tilanteessa on aina hyvä kääntyä perintöoikeuden ammattilaisen puoleen.
Lue myös:
