Joku aika sitten kysyin Instagramissa meidän seuraajilta mistä aiheesta he haluaisivat lukea postauksia. Yksi toive oli korkorahastot. Käydäänpä siis kiinni aiheeseen.
Heti alkuun voidaan todeta, että korkorahastot jäävät usein taka-alalle, kun osakemarkkinat ovat nousussa tai kun esim. eletään nollakorkoajassa. Tällaisina aikoina matalatuottoiset korkorahastot voivat vaikuttaa monista houkuttelemattomilta, sillä niiden suhteellisen ennustettava tuotto voi tuntua vaatimattomalta verrattuna osakkeiden tarjoamiin potentiaalisiin tuottoprosentteihin.
Vuonna 2023 korot kuitenkin nousivat nopeasti ja pitkä nollakorkoaika jäi taakse. Korkojen nousu nosti korkosijoitukset taas otsikoihin ja kiinnostus kasvoi. Korkohuiput saavutettiin vuoden 2023 loppupuolella, ja historia osoittaa, että korkojen laskukausi tarjoaa yleensä parhaat edellytykset korkosijoittajan tuottojen kasvulle.
Mitä korkorahastot ovat?
Aloitetaan ensin perusasioista: mitä korko oikeastaan tarkoittaa?
Korko on niin sanotusti rahan hinta eli jos lainaat toiselta henkilöltä rahaa, tulee sinun maksaa lainaamasi summa takaisin ja lisäksi sovittu lisäkorvaus siltä ajalta, kuinka kauan sinulla on ollut lainaajan rahat hallussa.
Rahasto puolestaan on käsite, joka saattaa olla monelle tuttu. Se on ikään kuin hedelmäkori, johon on koottu useita erilaisia ”hedelmiä” – tässä tapauksessa sijoituskohteita. Kun sijoittaja ostaa osuuden rahastosta, hän saa käytännössä pienen siivun kaikista korissa olevista sijoituskohteista, joita kyseisessä rahastossa on mukana.
Sama periaate pätee korkorahastoihin. Korkorahasto sijoittaa erilaisiin korkosijoituksiin, kuten joukkolainoihin – käytännössä kokoelmaan erilaisia lainoja. Kun sijoittaja ostaa osuuden korkorahastosta, hän hajauttaa sijoituksensa näihin lainoihin. Vastineeksi sijoittaja saa korkotuottoa sijoittamansa pääoman päälle lainojen erääntyessä, edellyttäen, että liikkeeseenlaskijat suoriutuvat velkojensa takaisinmaksusta suunnitellusti.
Onko korkorahastot matala- vai korkeariskisiä?
Korkorahastojen riskitasot ja tuotto-odotukset vaihtelevat. Yleisesti ottaen korkorahastot ovat matalamman riskin sijoituskohteita verrattuna esimerkiksi osakerahastoihin, ja samalla niiden tuotto-odotukset ovat maltillisempia.
Valtioiden tai kuntien liikkeeseen laskemat vähäriskiset joukkolainat ovat suosittuja sijoituskohteita korkorahastoissa. Näiden lainojen tuotto-odotukset ovat matalia, koska valtiot ja kunnat ovat yleensä luotettavia lainan takaisinmaksajia. Näin ollen riski sijoittajalle on pieni, mutta samalla myös mahdollisuus korkeisiin tuottoihin on rajallinen.
Yritysten liikkeeseen laskemat joukkolainat tarjoavat monesti valtiolainoja korkeampaa tuottopotentiaalia, mutta ne ovat myös korkeariskisempiä. Riskin ja tuoton välinen suhde näkyykin korkosijoituksissa selvästi: mitä suurempi riski lainan takaisinmaksussa on, sitä suurempaa korkotuottoa sijoittajille voi olla tarjolla. Tämä tarkoittaa, että sijoittaja voi saada enemmän tuottoa, mutta samalla kasvaa riski pääoman menetykselle, jos lainan liikkeeseenlaskija ei pysty suoriutumaan veloistaan.
Korkorahastoissa voi olla mukana myös niin kutsuttuja high yield -lainoja. Nämä lainat ovat usein heikomman luottoluokituksen omaavien yritysten liikkeeseen laskemia, mikä tekee niistä huomattavasti riskisempiä kuin perinteiset sijoitusluokan joukkolainat. Korkeampi riski tarkoittaa kuitenkin myös parempia tuottomahdollisuuksia. Sijoittajan tulee kuitenkin ymmärtää, että näiden lainojen kohdalla on suurempi maksuhäiriöriski ja sijoitetun pääoman menettämisen vaara.
Koska korkorahastot ovat yleisesti ottaen matalan riskin sijoituskohteita, ei voi odottaa huimia tuottoja.
Koska korkorahastot painottuvat tyypillisesti matalan riskin sijoituskohteisiin, niiltä ei kannata odottaa huimia tuottoja (kannattaa myös muistaa, että yleinen korkotaso vaikuttaa vahvasti korkosijoituksiin ja niistä saataviin tuottoihin).
- Korkorahastojen tyypillinen tuotto-odotus: 2–4 % vuodessa
- Yhdistelmärahastojen tuotto-odotus: noin 4–6 % vuodessa (sisältävät sekä korkoja että osakkeita)
- Osakerahastojen tuotto-odotus: noin 6–8 % vuodessa
On tärkeää huomata, että nämä luvut edustavat menneen 10 vuoden keskimääräisiä tuottoja. Ne eivät ole tae tulevista tuotoista, ja rahastojen tuotot voivat vaihdella merkittävästi markkinatilanteen ja taloudellisten olosuhteiden mukaan.
Korkorahastot mielletään yleisesti turvallisina sijoituskohteina, mutta niiden riskitaso riippuu paljon aiemmin mainituista rahaston sisältämistä sijoituksista. Mitä enemmän rahasto sisältää valtionlainoja, sitä matalariskisempi se yleensä on. Jos taas rahasto keskittyy yrityslainoihin tai sisältää high yield -lainoja, sen riskitaso on korkeampi, mutta myös potentiaalinen tuotto suurempi.
Joukkolainojen erääntymisaika voi vaihdella yhdestä yöstä jopa vuosikymmeniin. Tätä termiä kutsutaan nimellä ”juoksuaika”.🏃♀️
Lisäksi korkosijoitusten juoksuaika (lainojen erääntymisaika) vaikuttaa sijoitusten riskiin ja tuotto-odotuksiin. Lyhyen juoksuajan lainat ovat usein matalariskisempiä, kun taas pidemmän juoksuajan lainat voivat tarjota paremman tuotto-odotuksen mutta sisältävät myös suuremman markkinariskin.
Korkorahastot tarjoavat joustavuutta sijoittajille, jotka etsivät vakaata ja ennakoitavaa tuottoa osana hajautettua sijoitussalkkua.
Erilaisia korkorahastoja
➡️ Lyhyen koron rahastot
➡️ Keskipitkän koron rahastot
➡️ Pitkän koron rahastot
➡️ Yrityslainarahastot
➡️ Valtionlainarahastot
➡️ Rahastojen rahastot
On olemassa puhtaasti korkorahastoja ja niiden lisäksi korkosijoituksia on myös mm. suomalaisten suosimissa yhdistelmärahastoissa. Yhdistelmärahaston ajatus on yhdistää erilaisia sijoitusinstrumentteja. Hyvin suosittuja yhdistelmärahastoja ovat sellaiset, joissa on niin osakkeita kuin myös korkotuotteita. Koroista sijoittaja saa vakautta ja osakkeista mahdollisesti parempia tuottoja.
Huomioitavaa
Moni saattaa ajatella, että korkorahasto tuottaa parhaiten silloin kun korot nousevat, mutta asia ei ole kuitenkaan näin. Nimittäin kun korot nousevat, korkorahaston tuotot yleensä laskevat ja vice versa. Korkotasojen nousu sijoitusaikana onkin suurin riski korkorahastosijoittamisessa. Tämä pohjautuu siihen, että korkotason noustessa rahaston sisältämien korkotuotteiden markkina-arvo laskee, joka tarkoittaa myös, että itse rahasto-osuuksien arvo laskee. Kannattaa siis huomioida, että joukkovelkakirjojen arvo vaihtelee laina-aikana yleisen korkotason muutosten mukaan.
Huom! Tämän sivun sisältöä ei tule ottaa sijoitusneuvona.
