Kevään eteneminen on aina yhtä ihanaa! Hengästyttää, millä vauhdilla vain hetki sitten harmaa maisema alkaa saada vihreän eri sävyjä, kun silmut alkavat avautua puissa ja ruoho vihertää. Muuttolinnut saapuvat ja aurinko jälleen lämmittää. Ensimmäisinä lämpiminä päivinä on saanut taas bongata ensimmäisiä kimalaisia surisemassa pihamaalla. Ne tuntuvat olevan talven jäljiltä vielä pienessä horroksessa, eikä ruokaakaan pihamaalta vielä kovin paljon löydy.
Viime keväänä leikkimökkiimme oli pökertynyt jostain syystä useita kimalaisia. Lapset kantoivat kaikki hellävaraisesti ulos ja perustivat niille oman voikukka- ja valkovuokkobaarin. Toivoimme, että kimalaiset virkoaisivat ja lähtisivät lentoon. Kimalaiset kävivät ahnaasti varsinkin voikukkien kimppuun ja iloksemme n. 90% pääsi uudestaan lentoon. Kevään edetessä oli mukava käydä omena- ja kirsikkapuiden alla kuuntelemassa surinaa kukissa. Lasten kanssa mietittiin, että olemmekohan me auttaneet jotakuta niistä kimalaisista. Tänä vuonna emme ole löytäneet ainakaan vielä leikkimökistä yhtään pörisevää vuokralaista. Toivottavasti pysyvätkin parempien ruokapaikkojen äärellä.
Pölyttäjien määrä on kuitenkin romahtanut ja siitä saamme syyttää vain itseämme. Ihmisen aiheuttamat pölyttäjien elinympäristöjen katoaminen, ilmastonmuutos, hyönteismyrkyt, taudit ja vieraslajit uhkaavat koitua pölyttäjien tuhoksi. Pölyttäjäkato on ollut useita vuosia uutisotsikoissa ja kansan huulilla, mutta teemmekö silti riittävästi niiden hyväksi? Ja mitä se tarkoittaa sinun rahapussillesi, jos pölyttäjät katoavat?
Suklaapalanen kahvikupposen äärellä voi olla historiaa
Äkkiseltään voisi ajatella, ettei tämä asia liity minuun tai rahoihini mitenkään, mutta usko tai älä, pienellä pörisevällä kimalaisella tai ohitsesi liihottelevalla perhosella voi olla sinun ravintoosi, vaateostoksiisi ja myös rahapussiisi suuri merkitys.
Aloitetaanpa vaikka selkeimmästä eli ruuasta ja viljelykasveista, joista 75% tarvitsee hyönteispölytystä kunnollisen sadon saamiseksi. Jokainen siemenkasvi tarvitsee lisääntyäkseen pölytyksen. Pölytys tapahtuu tuulipölytyksenä tai hyönteisten avulla. Kukkakasveista huikeat 90% on hyönteispölytteisiä. Näihin kuuluvat myös monet meidän herkkumme, kuten omena, kirsikka, mansikka, mustikka, vadelma, rypäleet ja avokado. Salaattia tehdessä ei usein tule mieleen kurkkua tai tomaattia pilkkoessa, että edessäsi oleva vihannes on vaatinut kasvaakseen hyönteispölytyksen. Tai se suklaapala, joka vie kielen mennessään kahvista puhumattakaan.
Ilman pölyttäjiä ruokavaliostamme katoaa paljon makua, väriä ja vitamiineja. Tai sitten voimme laittaa lautaselle eri värisiä, mutta mauttomia vitamiininappeja, kuin Priscilla – Aavikon kuningatar -elokuvassa aikanaan (tietäjät tietää). Yli 90% tarvitsemastamme C-vitamiinista tulee hyönteispölytteisistä kasveista. Sama koskee lykopeenia ja antioksidantteja. A-vitamiini, kalsium, fluoridi sekä foolihappo ovat pölyttäjäkadon kohdatessa myös purkkikamaa. Pahimmassa tapauksessa niitä ei edes saada purkkiin vaan me kärsimme erilaisista puutostiloista.
Ruuasta tulee tätä myöten myös paljon kalliimpaa. Kahvi ja suklaa ovat muutenkin olleet hinnan osalta nousukiidossa. Jos pölyttäjät katoavat, kahvi on harvojen herkkua eikä ketään enää kutsuta kahville.
Entäpä sitten vaatteet? Puuvillan osuus vaateteollisuudessa on jopa 43% kaikista käytettävistä kuiduista. Ja kyllä, kuten jo arvasitkin, sekin vaatii hyönteispölytyksen. Farkkuja ostaisi siis pölyttäjien kuoltua sukupuuttoon vain harva, sillä nuo jokanaisen ja -miehen luottohousut maksaisivat maltaita. Onneksi toki nykyään on olemassa myös vaihtoehtoisia ja ympäristöystävällisempiä kuituja vaateteollisuuden käyttöön kuin puuvilla, mutta ne ovat jo ihan toisen jutun aihe.
Pölyttäjät mahdollistavat puhtaan ilman, jota hengität
Kannattaa hankkia kotiin viherkasveja ilmaa puhdistamaan, senhän tiedämme. Jättimäiseen maapallon mittakaavaan muutettuna tuo tarkoittaa, että kasvit puhdistavat myös ulkoilmaa tietysti. Tähän mennessä on jo selvää, että monet tällaisista kasveista ovat myös hyönteispölytteisiä. Samoin monet maan eroosiota ehkäisevistä kasveista.
Hyönteisillä ja pölyttäjillä on tärkeä rooli myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ja monet hyönteis- ja eläinlajit ovat riippuvaisia toisistaan. Emme voi tarkalleen tietää, mitä tapahtuu, jos yksi eläinlaji katoaa, mutta asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että yhden eläinlajin kokonaan kadotessa on muidenkin tulevaisuus uhattuna.
Pörriäiset voidaan pelastaa
Onneksi suurin osa ihmisistä suhtautuu pölyttäjiin positiivisesti ja haluaa auttaa niitä. Sinäkin voit auttaa pienillä keinoilla, joita ei heti tulisi edes ajatelleeksi.
Vuosien mittaan on usein ollut puheissa perustaa niittyalue omalle pihalle ja tänä kesänä sen teen, jotta kimalaiset, perhoset ym. pölyttäjät pääsevät sinne levähtämään ja ruokailemaan. Lisäämällä pienellekin pihalle kukkivien kasvien määrää heti keväästä pitkälle syksyyn, olet tehnyt merkittävän teon pölyttäjiä ajatellen. Alkuun pääset helposti hankkimalla heti seuraavan kauppareissun yhteydessä muutaman pussin valmiita siemensekoituksia, joissa on pölyttäjien suosimia niittykukkia. Niittyalueessa on myös se hyvä puoli, että ne ovat äärimmäisen helppohoitoisia. Perustamisen jälkeen vuosittaiseen hoitoon riittää loppukesästä tehtävä niittäminen, jonka jälkeen niitetyt varret jätetään hetkeksi siementämään rauhassa. Ne voi kerätä vaikka vasta seuraavana keväänä uusien, mullasta nousevien kasvien tieltä pois.
Isommassa mittakaavassa olisi ihana nähdä lisää suuria peltoaloja, joille on kylvetty kukkaniittyjä. Peltojen tehotuotannosta olisi parasta ottaa muutama askel taaksepäin ja antaa tilaa jälleen myös niityille, jotka ennen vanhaan olivat selkeä osa luontoa. Tällaisia niittyalueita on onneksi ilmaantunut moneen kuntaan ja kaupunkiin. Ja pienikin paikka lisää on vain plussaa pörriäisille.
Keväällä edellisenä syksynä istutetut krookukset ja muut sipulikukat puhkeavat kukkaan ensimmäisten joukossa ja tuovat kimalaiskuningattarille hyviä ruokapaikkoja, jotta ne saavat ravintoa ja pystyvät perustamaan uuden kimalaisyhdyskunnan. Pihalle kannattaa myös mahdollisuuksien mukaan istuttaa kukkivia pensaita ja puita. Monet kukkivat perennat ja yrtit ovat niin ikään pölyttäjien suosiossa, joten ne kuuluvat ilman muuta myös pihaan ja puutarhaan.
Kesällä saa myös luvan kanssa laiskotella ja jättää nurmikon leikkaamatta. Pölyttäjälle viimeisen päälle hoidettu puutarha ja minttiin leikattu nurmikko tarkoittaa käytännössä samaa kuin meille ihmisille asfaltin valtaama parkkipaikka. Ei sellaiseen kukaan jää viihtymään. Katso pihaasi uusin silmin, anna apiloiden nousta kunnolla esiin edes paikoittain vihreän nurmikon seasta ja anna viimeisen päälle hoidetun kukkapenkin päästä vähän retuperälle, jotta pölyttäjät löytävät pesäpaikkoja.
Tai sitten voit perustaa hyönteishotellin. Lapsiperheissä (ja toki muillekin) yksi hittijuttu yhteiseen tekemiseen on hyönteishotellin perustaminen. Teimme omalle pihalle oman hyönteishotellin muutama vuosi takaperin ja voi sitä lasten riemua, kun he ensin saivat etsiä kaikkea mahdollista hotelliin kelpaavaa rakennusainetta kävyistä sammaleeseen ja pikkuisiin oksanpätkiin. Sen jälkeen odoteltiin kuumeisesti ensimmäisiä asukkaita, joita tulikin jo parissa päivässä. Tänä vuonna kevätohjelmaan kuuluu jälleen hotellin kalusteiden vaihto.
Ja lopuksi sammuta valot. Iltamyöhään ulkovalon ympärillä parveilee yöperhosia ja muita hyönteisiä. Valosaaste sekoittaa hyönteisten pään, sillä ne ovat oppineet suunnistamaan yöllä esimerkiksi kuun mukaan.
Kun teemme pölyttäjiä hyödyttäviä tekoja, monet muut lajit ja myös me itse hyödymme samalla. Luonnon monimuotoisuus on jo sinällään kannatettavaa ja sen toivoisi säilyvän. Jos tarvitset apua pölyttäjäystävällisen pihan tai parvekkeen tekemisessä, laita minulle viestiä ja mietitään yhdessä sopivin kokonaisuus. Viestiä voit lähettää mm. Instagramin kautta @unelmatmahdollisiksi
Lähteet:
- https://www.sitra.fi/artikkelit/kukista-mehilaisista-ja-farkuista/
- https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/01/polyttajien-maara-on-romahtanut-ja-siita-voi-tulla-ihmiskunnan-kohtalonkysymys
- https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009509280.html
- https://www.kivikangas.fi/pelasta-porriainen–polyttajakato-vaikuttaa-jokaisen-arkeen
