Avioliiton päättyessä eroon puolisoiden on sovittava omaisuuden ja velkojen jakamisesta. Jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, laaditaan ositussopimus. Mikäli kyseessä on avoliiton päättyminen tai aviopuolisoilla ei ole avio-oikeutta, laaditaan erottelusopimus.
Tässä tekstissä selvitämme, mikä erottelusopimus on ja milloin se tulee ajankohtaiseksi omaisuuden jakamisessa.
Mikä on erottelusopimus?
Erottelusopimus on sopimus, joka voi liittyä niin avo- kuin avioliittoon.
Avoliitto: Erottelusopimus laaditaan yleensä avoliiton päättyessä, kun osapuolet haluavat sopia, miten heidän omaisuutensa ja velkansa jaetaan. Avoliiton päättyessä eroon tai kuolemantapaukseen noudatetaan usein periaatetta, jossa kumpikin puoliso säilyttää oman omaisuutensa. Tällöin omaisuuden arvoa ei tasata puolisoiden välillä, kuten avioliitossa usein tehdään.
Avioliitto: Erottelusopimus voi tulla ajankohtaiseksi myös avioliiton päättyessä, jos puolisot eroavat, mutta heillä ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen esimerkiksi avioehdon tai muun sopimuksen vuoksi. Tällöin osituksen sijaan tehdään omaisuuden erottelu.
Vaikka laki ei velvoita erottelusopimuksen tekemiseen, sen laatiminen eron yhteydessä on erittäin suositeltavaa. Sopimus auttaa varmistamaan selkeän ja dokumentoidun omaisuuden ja velkojen jaon, mikä vähentää mahdollisia riitatilanteita.
Jos avioliitto päättyy eroon ja taustalla on avioehtosopimus, on erottelusopimuksen teko tarpeen omaisuuden ja velkojen jaon selvittämiseksi.
Kun avioliitto solmitaan, puolisoiden välille syntyy avio-oikeus, mikä tarkoittaa, että molemmilla on oikeus puoleen yhteisestä nettovarallisuudesta. Tämä koskee sekä yhdessä että erikseen hankittua omaisuutta. Jos avioliitto päättyy eroon, tehdään ositus, jossa selvitetään kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden arvo, ja omaisuus jaetaan tasan. Avioehto voi kuitenkin muuttaa tätä jakotapaa.
Tällä tavoin erottelusopimus ja ositus varmistavat, että omaisuus ja velat jaetaan oikeudenmukaisesti sekä avo- että avioliiton päättyessä.
Avioliiton päättyessä eroon
Mikäli puolisoilla on avioehtosopimus ja liitto päättyy eroon, lähtökohtaisesti avioeron jälkeinen omaisuuden jako suoritetaan erottelemalla aviopuolisoiden omaisuus. Tässä tilanteessa kumpikin pitää oman omaisuutensa eikä omaisuuseroja tasata.
Jos avioehtoa ei ole tehty, syntyy avioliiton kautta puolisoille oikeus toistensa omaisuuteen. Siltä osin kuin puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, laaditaan ositussopimus ja avio-oikeuden ulkopuolelle jäävä omaisuus jaetaan erottelusopimuksella.
Sisällöltään erottelusopimuksessa käydään läpi omaisuus, velat sekä sovitaan muista mahdollisista ehdoista.
- Omaisuuden jako: Erottelusopimuksessa sovitaan, miten puolisoiden yhteinen ja erillinen omaisuus jaetaan. Tämä voi sisältää esimerkiksi yhteisen asunnon, pankkitilit, sijoitukset, ajoneuvot ja muut arvokkaat esineet.
- Velkojen jako: Sopimuksessa sovitaan myös, miten yhteiset velat ja henkilökohtaiset velat jaetaan puolisoiden kesken. Lähtökohtana on, että molemmat vastaavat omista veloistaan.
- Muut ehdot: Sopimukseen voidaan sisällyttää muita ehtoja, kuten vastuu yhteisten sopimusten siirtämisestä tai irtisanomisesta sekä avoliiton päättymisen yhteydessä esimerkiksi siitä, onko toinen osapuoli velvollinen suorittamaan toiselle hyvitystä.
Avioliiton päättyessä kuolemaan
Tilanteessa, jossa avioliitto päättyy kuolemaan ja aviopareilla on täysin poissulkeva avioehtosopimus, kuoleman jälkeen perinnönjaon yhteydessä tehdään omaisuuden erottelu, jolla erotetaan lesken omaisuus vainajan kuolinpesän omaisuudesta.
Ensimmäinen vaihe puolison kuoleman jälkeen on perunkirjoitus, jossa selvitetään vainajan ja mahdollisesti lesken omaisuus ja velat. Perunkirjoituksen jälkeen tiedetään, mitä omaisuutta ja velkoja ollaan erottelemassa.
Missä tilanteessa aviopuolison kuoleman jälkeen on tarve erottelusopimukselle?
Jos perunkirjoituksen jälkeen on selvää, että kuolleella puolisolla ja eloonjääneellä puolisolla ei ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen (esim. avioehdon takia), tehdään omaisuuden erottelu. Jos avio-oikeus on olemassa, suoritetaan ositus. Sopimuksen osapuolia ovat eloonjäänyt puoliso ja kuolinpesä, jota edustavat kuolinpesän osakkaat (esim. perilliset tai testamentinsaajat).
Lue myös lesken oikeuksista sekä avopuolison perintöoikeudesta
Milloin erottelusopimus tulee tehdä?
Niinkuin osituksenkin osalta, myöskään erottelusopimuksen teolle ei ole asetettu aikarajaa. Sopimus voidaan tehdä eron jälkeen periaatteessa milloin tahansa. Kuitenkin kyseessä on asia, jota ei kannata odotella liiaksi, sillä usein asiat kuitenkin mutkistuvat, kun ne pitkittyvät. Suositeltavaa onkin toimia asian suhteen heti eron jälkeen. Kuolintilanteen jälkeen omaisuuden erottelusopimus tulee usein tehdyksi perinnönjaon yhteydessä.
Entä onko omaisuuden erottelu pakko tehdä? Ei, mutta tällöin esimerkiksi yhteisen asunnon osalta yhteisomistus ei purkaudu eikä esimerkiksi yhteisesti omistetun kiinteistön (esimerkiksi omakotitalo tai mökki) siirtäminen vain toisen puolison nimiin ole mahdollista ilman oikeudellisesti pätevällä tavalla tehtyä erottelusopimusta, jonka nojalla Maanmittauslaitos voi myöntää saannolle lainhuudon eli kirjata kiinteistön omistajuuden oikealle omistajalle.
Myöskään mahdollisten yhteisten pankkilainojen uudelleenjärjestely pankin kanssa ei onnistu, ellei puolisot ole sopineet lainavastuidensa hoitamisesta. Mikään ei luonnollisestikaan estä aviopuolisoita edelleen eron jälkeen omistamasta yhteistä omaisuutta.
Miten erottelusopimus tehdään?
Erottelusopimus tehdään kirjallisena ja molempien puolisoiden on hyväksyttävä se allekirjoituksellaan. Erottelusopimusta ei tarvitse rekisteröidä.
Muun omaisuuden osalta erottelusopimus voidaan toimeenpanna heti, kun osapuolet ovat sen hyväksyneet.
Myös erottelusopimuksen teossa ammattilaisen apu voi olla tarpeen. Lakitoimisto Kunnes auttaa perheoikeudellisten asiakirjojen kanssa vankalla ammattitaidolla. Varaa maksuton 15 minuutin alkukartoitustapaaminen jossa voit keskustella omasta tilanteestasi (etätapaaminen)! Voit varata ajan klikkaamalla tästä.
Lue myös:
- Avopuolison perintöoikeus – Millaisia oikeuksia avopuolisolla on?
- Lesken oikeudet – Mitä oikeuksia leskellä on puolison kuoleman jälkeen?
- Avioehto talouden turvaksi – suojaa eron tai kuoleman varalle
- Avoero ja omaisuuden jako – Mitä omaisuudelle käy avoerossa?
Niina Kosunen
Lakimies, OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakitoimisto Kunnes apunasi
Varaa maksuton 15 minuutin tapaaminen lakitoimisto Kunneksen Niinan kanssa. Tapaaminen voidaan järjestää kokonaan etänä.
Lakitoimisto Kunnes tarjoaa laajasti palveluita elämän eri tilanteisiin: