Usein mietitään, mitä omaisuudelle tapahtuu avioliiton päättyessä eroon. Yhtä lailla huolta voi herättää se, että osaan omaisuudesta voi erohetkellä kohdistua velkaa. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme, mitä yhteisille veloille tapahtuu avioerossa ja millainen rooli henkilökohtaisilla veloilla on puolisoiden varallisuuden jaossa.
Käydään aluksi lyhyesti läpi, miten omaisuus jaetaan avioerotilanteessa. Jos avioeron sattuessa puolisoilla ei ole avioehtoa, omaisuus jaetaan tasan puolisoiden kesken. Mikäli puolisot ovat laatineet avioehtosopimuksen, sillä voidaan rajoittaa toisen puolison avio-oikeutta, mikä käytännössä pienentää erossa toiselle puolisolle siirtyvän omaisuuden määrää. Avioehdon tekeminen voi olla erityisen järkevää, jos puolisoilla on huomattavia varallisuuseroja, kiinteää omaisuutta tai yritystoimintaa, sillä se suojaa omaisuutta eron varalta. Täältä pääset lukemaan kattavan kirjoituksen avioehdosta.
Miten toimitaan yhteisten velkojen osalta erotilanteessa?
Jos velka on otettu yhteisesti siten, että molemmat puolisot ovat velallisia (eli molemmat ovat allekirjoittaneet sopimuksen), kumpikin puoliso on vastuussa velan takaisinmaksusta. Tämä tarkoittaa, että velkojat voivat periä koko velan kummalta tahansa puolisolta.
Yhteinen velka on yhteinen sopimus. Jos aviopuoliso päätyy avioeroon, omaisuus jakautuu avioliittolainsäädännön mukaan. Jos taas velka on ainoastaan toisen puolison nimissä, on silloin vastuu sen takaisinmaksusta kyseisellä osapuolella. Jos avioeron tapahtuessa puolisoilla ei ole avioehtoa, voi taloudellinen tilanne erotilanteessa näyttää seuraavan esimerkin mukaiselta:
A:lla on varallisuutta 150.000 euroa ja B:llä 200.000 euroa. A:lla on lisäksi 50.000 euron laina. Mikäli aviopuolisoilla ei ole avioehtosopimusta, toimitetaan aviopuolisoiden välinen ositus siten, että A:n ja B:n nettovarallisuus (= varat – velat) lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Näin ollen A:n nettovarallisuuden ollessa 100.000 euroa ja B:n 200.000 euroa, on B enemmän omistavana osapuolena velvollinen maksamaan A:lle tasinkona 50.000 euroa. Tasingon maksun jälkeen sekä A että B omistavat yhtä paljon (150.000 euroa).
Avio-oikeus koskee kaikkea omaisuutta riippumatta siitä, milloin ja millä tavalla puolisot ovat omaisuutensa saaneet ja onko tämä tapahtunut ennen avioliiton solmimista tai sen jälkeen. Avioliiton aikana kumpikin puoliso omistaa oman omaisuutensa eli avio-oikeus konkretisoituu vasta aviopuolison kuoleman tai avioeron kohdalla eli se on eräänlainen odotusoikeus. Avio-oikeutta voidaan rajoittaa aiemmin mainitulla avioehtosopimuksella.
Millainen merkitys avioehdolla on velkoihin erotilanteessa?
Jos aviopuolisoilla ei ole avioehtoa, jakautuu puolisoiden omaisuus edellä esitetyn esimerkin mukaisesti.
Henkilökohtaiset velat eivät koskaan tule toisen maksettavaksi eli vastuuseen toisen veloista ei voi joutua – olipa avioehtosopimusta tai ei. Avioehtosopimus tai sen puuttuminen vaikuttaa enemmänkin siihen, joutuuko varakkaampi puoliso ”kärsimään” toisen puolison veloista siinä mielessä, että osituslaskelmaa tehtäessä huomioidaan kummankin puolison nettovarallisuus ja enemmän nettovarallisuutta omistava joutuu maksamaan tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle.
Eli jos ajatellaan, että puoliso A on velaton ja hänen nettovarallisuutensa on 100.000 € ja puolisolla B on varallisuutta 100.000 €, mutta velkoja 80.000 €, niin hänen nettovarallisuutensa on 20.000 €. Tällöin ilman avioehtoa päädytään siihen tilanteeseen, että puolisoiden välinen epäsuhta nettovarallisuuden suhteen tasataan siirtämällä A:lta tasinkona B:lle 40.000 €, minkä jälkeen sekä A että B omistavat 60.000 € edestä omaisuutta.
Avioehtosopimuksen ollessa olemassa tuollaista tasausta ei tapahtuisi eikä A:n haitaksi koituisi B:n velat.
Miten käy yhteisen velan toisen puolison kuollessa?
Jos puolisoilla on omaa velkaa, ovat kummatkin vastuussa omasta velastaan. Jos toinen puoliso kuolee, on leski vastuussa yhteisistä veloista, kuten asuntolainoista tai kulutusluotoista, joihin hän on sitoutunut yhdessä vainajan kanssa.
Kun kuolinpesän selvitystä tehdään, käydään läpi vainajan omaisuus ja velat. Kuolinpesän velat, mukaan lukien vainajan osuus yhteisistä veloista, maksetaan kuolinpesän varoista ennen perinnönjakoa. Jos kuolinpesän varat eivät riitä velkojen maksamiseen, pesä voidaan todeta maksukyvyttömäksi ja velat voivat jäädä osittain tai kokonaan maksamatta. Jos kuolinpesän varallisuus ei riitä kattamaan vainajan osuutta veloista, voi leski ja kuolinpesän osakkaat neuvotella velkojien kanssa velkojen uudelleenjärjestelystä, maksusuunnitelmista tai mahdollisista velkojen anteeksiannosta.
Jos toisen puolison kuollessa avioparilla ei ole avioehtoa, saa leski osituksessa puolet avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. Leski ei kuitenkaan koskaan ole tasingon maksuun velvoitettu eli lesken omistaessa enemmän varallisuutta kuin vainaja, ei lesken koskaan tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle.
Lue myös: Lesken oikeudet -Mitä oikeuksia leskellä on?
Kannattaako avioehdon teko?
Monet pohtivat avioehdon merkitystä ja tarpeellisuutta, mutta yleispätevää neuvoa ei voida antaa. Joissain tilanteissa avioehto on erittäin perusteltu, kun taas toisissa se ei välttämättä ole reilu tai verotuksellisesti järkevä.
Avioehdossa voidaan määrätä avio-oikeuden rajoista, mutta yhteisten velkojen osalta avioehdon vaikutus on rajallinen. Avioehtosopimuksella ei voi muuttaa velkojien oikeuksia ilman heidän suostumustaan.
Avioehdon laatimisessa on suositeltavaa käyttää asiantuntijan apua ja tarvittaessa neuvotella myös velkojien kanssa. Jos mietit, onko avioehto sinulle tarpeellinen, voit varata maksuttoman 15 minuutin sparrausajan Lakitoimisto Kunneksen Niinan kanssa. Avioehdon laatiminen ammattilaisen avulla varmistaa, että sopimus on asianmukaisesti tehty ja selkeä käyttää, jos sitä myöhemmin tarvitaan.
Lue myös:
- Avopuolison perintöoikeus – Millaisia oikeuksia avopuolisolla on?
- Mikä on testamentti ja miten se laaditaan?
- Lesken oikeudet – Mitä oikeuksia leskellä on puolison kuoleman jälkeen?
- Avioehto talouden turvaksi – suojaa eron tai kuoleman varalle
- Avoero ja omaisuuden jako – Mitä omaisuudelle käy avoerossa?
- Erottelusopimus – Mitä se tarkoittaa?
- Mikä on perintövero ja miten se määritetään?
Niina Kosunen
Lakimies, OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakitoimisto Kunnes apunasi
Varaa maksuton 15 minuutin sparrausaika lakitoimisto Kunneksen Niinan kanssa. Tapaaminen voidaan järjestää kokonaan etänä.
Laajasti palveluita elämän eri tilanteisiin: