Kun yhteinen elämä päättyy puolison kuolemaan, tilanne tuo mukanaan surun rinnalle monia käytännön järjestelyjä. Vaikka tällaisia tilanteita ei yleensä haluta ajatella etukäteen, niihin valmistautuminen on silti tärkeää. Ennakoiminen ja asioiden tiedostaminen etukäteen luovat turvaa ajalle, jolloin toinen osapuoli ei ole enää läsnä.

Tässä tekstissä käsittelemme tarkemmin lesken oikeuksia, avioliiton ja avoliiton eroja sekä testamentin vaikutusta lesken asemaan.

Jos tarvitset apua oikeudellisten asiakirjojen laatimiseen, voit varata lakitoimisto Kunnekselta maksuttoman 15 minuutin etätapaamisen. Klikkaa tästä.

Avioliitto ja sen vaikutus lesken perintöoikeuteen

Kun pariskunta solmii avioliiton, astuu voimaan useita oikeuksia ja velvollisuuksia, joita säätelee avioliittolaki. Yksi keskeisimmistä näistä on avio-oikeus, joka voi merkittävästi vaikuttaa lesken oikeuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen puolison kuoleman jälkeen. Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta toisen omaisuuteen, mutta toisin kuin usein ajatellaan, se ei tarkoita, että avioliiton aikana omaisuus automaattisesti jaettaisiin puolisoiden kesken. Sen sijaan avio-oikeus on eräänlainen odotusoikeus, joka astuu voimaan vasta avioliiton päättyessä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kumpikin aviopuoliso säilyttää omistusoikeuden omaisuuteensa avioliiton aikana ja voi vapaasti hallita sitä. Kuitenkin, kun avioliitto päättyy puolison eroon tai kuolemaan, avio-oikeuden merkitys nousee esiin erityisesti lesken taloudellisen tilanteen kannalta. Mikäli aviopuolisot eivät ole tehneet avioehtosopimusta, jolla avio-oikeutta on rajattu, tasataan mahdolliset varallisuuserot kuolemantapauksessa. Tämä tarkoittaa, että vähävaraisempi leski voi saada verovapaata tasinkoa ensiksi kuolleen puolison kuolinpesästä, mikä turvaa hänen taloudellista asemaansa.

Aviopuolison perintöoikeus

Aviopuolison perintöoikeus on myös yksi avioliiton myötä syntyvistä merkittävistä oikeuksista. Tämä oikeus tulee kuitenkin voimaan vain perintökaaren mukaisessa tilanteessa, jossa ensiksi menehtyneellä puolisolla ei ole biologisia lapsia, eikä testamenttia ole laadittu kenenkään muun hyväksi. Tällöin leski perii edesmenneen puolisonsa omaisuuden.

On kuitenkin tärkeää huomioida, että tällaisessa tilanteessa leski perii ensiksi kuolleen lapsettoman puolison omaisuuden, mutta lesken kuoleman jälkeen omaisuus ”palautuu” ensiksi kuolleen puolison perimysjärjestyksessä seuraaville perillisille, kuten esimerkiksi vainajan sisaruksille tai heidän lapsilleen. Jos halutaan estää omaisuuden siirtyminen näille tahoille, puolisoiden on syytä laatia testamentti.

Lyhyesti sanottuna, jos lapseton aviopari elää avioliitossa ja toinen puolisoista kuolee, leski perii koko omaisuuden. Tämä pätee, vaikka aviopuolisoilla olisi avioehtosopimus, josta keskustellaan tarkemmin myöhemmin.

Perintöjärjestykseen vaikuttavat ensisijaisesti vainajan lapset ja mahdolliset testamentin määräykset. Jos lapsia tai testamenttia ei ole, aviopuoliso perii vainajan omaisuuden kokonaisuudessaan.

Avoliiton ja avioliiton erot lesken oikeuksissa

Vaikka arkielämässä avo- ja avioliitto voivat tuntua samankaltaisilta, niiden välillä on merkittäviä juridisia eroja. Seuraavaksi tarkastelemme lyhyesti näitä keskeisiä eroja.

Avioliitto on virallisesti rekisteröity suhde, jossa solmitaan oikeudellisesti sitova ”avioliittosopimus”. Tämä tuo mukanaan mm. molemminpuolisen elatusvelvollisuuden sekä oikeuden toisen puolison omaisuuteen avioliiton päättyessä joko eroon tai kuolemaan. Avioliitossa syntyneet lapset katsotaan automaattisesti yhteisiksi, ja heillä on perintöoikeus vanhempiensa omaisuuteen. Jos näitä oikeuksia halutaan muuttaa, se on mahdollista avioehtosopimuksen tai testamentin avulla.

Avoliitto sen sijaan ei ole virallisesti rekisteröity suhde, eikä siihen liity samoja oikeudellisia oikeuksia ja velvollisuuksia kuin avioliittoon. Avoliitossa puolisoille ei synny oikeutta toistensa omaisuuteen eikä elatusvelvollisuutta. Jos avoliitto päättyy eroon tai kuolemaan, toisella osapuolella ei ole oikeutta varallisuuserojen tasaamiseen, mikä voi johtaa turvattomaan ja epätasa-arvoiseen tilanteeseen, erityisesti jos suurin osa omaisuudesta on toisen puolison nimissä. Lisäksi avoliitossa syntyneiden lasten isyys on tunnustettava erikseen, ja avopuolisot eivät peri toisiaan ilman erillistä testamenttia.

Suurin ero avio- ja avolesken välillä on siinä, että avoleskellä ei ole aviolesken kaltaisia oikeuksia puolisonsa omaisuuteen liiton päättyessä. Avoleski ei ole oikeutettu saamaan tasinkoa varallisuuserojen tasaamiseksi eikä peri puolisoaan, vaikka ensiksi kuollut puoliso olisi lapseton.

Avoliiton päättyessä kuolemaan taloudellisen turvan kannalta keskeiseksi nousee se, onko pariskunta laatinut testamentin. Myös avioliitossa testamentin merkitys voi olla suuri, vaikka avioleski olisikin perimysjärjestyksen mukaisesti oikeutettu perimään puolisonsa.

Entä jos vainajalla on lapsia?

Vainajan biologisista lapsista käytetään usein perinnönjaossa nimitystä rintaperillinen. Tällä tarkoitetaan vainajan biologisia lapsia. Rintaperillisillä on oikeus niinsanottuun lakiosaan, joka on puolet rintaperillisen perintöosasta. Tätä oikeutta ei voi testamentilla sivuuttaa. 

Kun mietitään perintöjärjestystä, voidaan käyttää termiä perintökaari. Perintökaaren mukaan vainajan lapset ovat aina ensisijaisia perillisiä. Muut henkilöt, joita perintökaareen on kirjattu, ovat vainajan lähisukulaisia. Perintökaari on kolmitasoinen ja etenee tasolta yksi tasolle kolme. 

Perimysjärjestys muodostuu kolmesta tasosta

Taso	Perimysjärjestys
Taso 1	Lapset ⇒ lastenlapset ⇒ lastenlastenlapset
Puolison perintöoikeus	Leski
Taso 2	Äiti ja isä ⇒ sisarukset ⇒ sisarusten lapset
Taso 3	Isovanhemmat ⇒ Sedät, tädit ja enot ⇒ valtio

Esimerkiksi, jos vainajalla on lapsia, jaetaan perintö heidän kesken tasan, ellei testamentti toisin määritä. Jos taas vainajan lapsista joku olisi kuollut, jaettaisiin hänen osuus perinnöstä vainajan lapsenlapsille eli menehtyneen rintaperillisen omille lapsille. 

Jos vainaja on lapseton ja naimaton eikä testamenttia ole, edetään perintökaarella tasolle kaksi.

Avioliitto – mitä tarkoittaa ositus ja tasinko?

Jos avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, ennen perinnönjakoa on toimitettava ositus, jolla puretaan aviopuolisoiden välinen varallisuussuhde. Varallisuussuhteen purkaminen tarkoittaa sitä, että yhteinen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Osituksen seurauksena leski saa siis puolet puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta avio-oikeuden nojalla. Jos puolisoilla on yhtä paljon omaisuutta, leski käytännössä pitää oman omaisuutensa. 

Puolisoiden varallisuus vaikuttaa myös perintöä jaettaessa. Mikäli ensin kuollut puoliso oli varakkaampi, saa leski kuolinpesältä tasinkoa sen verran, että sekä leskellä ja kuolinpesällä on yhtä paljon varallisuutta. Jos tilanne on päinvastainen ja leski on vainajaa varakkaampi, lesken ei tarvitse kuitenkaan luovuttaa tasinkoa kuolinpesälle. Tilanteessa jossa leski on vainajaa varakkaampi, jaetaan kuolinpesän varat lain ja testamentin mukaisesti. 

Lesken periessä lapsettoman vainajan omaisuutta, saa hän tähän täyden käyttövapauden. Leski ei toisin sanoen ole tilivelvollinen vainajan toissijaisille perijöille, mutta leskenkin kuoltua jaetaan lesken jälkeen jäänyt omaisuus lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison perillisten välillä. Mikäli tällainen asetelma halutaan välttää, on ehdottoman tärkeää laatia testamentti. 

Ero ja kuolema eivät merkitse taloudellisesti samaa puolison kannalta

Tiesitkö, että avioleski perii lapsettoman puolisonsa, vaikka puolisoilla olisi avioehtosopimus? Mikäli ensiksi kuollut puoliso on lapseton, perii hänen aviopuolisonsa hänet, mikäli vainaja ei eläessään ollut tehnyt testamenttia jonkun muun kuin lesken hyväksi. Tämä voi olla monelle yllättävä tieto – onhan avioehtosopimus saatettu aikanaan tehdä esimerkiksi sukumökin tai yrityksen osalta sillä ajatuksella, ettei se koskaan avioliiton päättyessä päädy lesken omistukseen.

Jos lapseton aviopari haluaa varmistaa omaisuutensa päätymisen tietylle henkilölle tai taholle, on heidän erittäin tärkeä harkita testamentin tekemistä. Pelkkä avioehtosopimus ei kuolintilanteessa riitä ohjaamaan vainajan omaisuutta siihen suuntaan, johon aviopuolisot avioehtoa tehdessään ovat saattaneet ajatella omaisuuden ohjautuvan. 

Entä mitä tapahtuu omaisuudelle jos avioliitto päätyy eroon? Jos avioehtoa ei ole, yhteinen omaisuus menee puoliksi. 

Jos lapsettoman tai lapsellisen avioparin liitto päättyy avioeroon, vaikuttaa aviopuolisoiden omaisuuden jakamiseen se, ovatko he aikanaan tehneet avioehtosopimusta. Avioehtosopimuksen voi tehdä missä tahansa vaiheessa avioliittoa – tärkeintä on, ettei avioeroa ole laitettu vielä vireille. Mikäli aviopuolisot ovat tehneet eron varalta täysin poissulkevan avioehtosopimuksen, pitää kumpikin puoliso oman omaisuutensa eikä varallisuuserojen tasaamista tehdä. Mikäli avioehtosopimus on tehty osittain poissulkevana eli avio-oikeuden ulkopuolelle on rajattu vain esimerkiksi puolisoiden saamat perinnöt ja lahjat, jaetaan aviopuolisoiden omaisuus erotilanteessa siten, että avio-oikeuden ulkopuolelle rajatut perinnöt ja lahjat erotellaan omistajilleen ja muu omaisuus jaetaan aviopuolisoiden kesken. 

On hyvä huomioida, että käräjäoikeudessa vireillä oleva ero tai asumusero voi vaikuttaa lesken perintöoikeuteen. 

Puolison kuolema voi romuttaa lesken talouden 

Voiko toinen puolisoista joutua taloudellisesti hankalaan tilanteeseen puolison kuoltua? Miten ehkäistä se, ettei näin kävisi? Mitä riskejä on olemassa jos puoliso kuolee? 

Puolison kuolemalla voi olla merkittävä vaikutus lesken taloudelliseen tilanteeseen. Mikäli kyseessä on avopari, testamentti on usein välttämätön avolesken taloudellisen tilanteen turvaamiseksi, ellei kyse sitten ole siitä, että leskeksi jäänyt on taloudellisesti niin itsenäisessä ja vakaassa asemassa, että kokee pärjäävänsä täysin oman omaisuutensa turvin. Tässäkin taloudellisesti vakaassa tilanteessa on kuitenkin syytä muistaa, että avoleskellä ei ole oikeutta jäädä asumaan puolisoiden viimeisenä yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon, vaikka avoleski siitä omistaisikin osan. Menehtyneen avopuolison perillisillä on aina oikeus vaatia asunnon myymistä, jos vainaja on omistanut siitä edes 1 % verran. Avoliitossa leski ei toisin sanoen peri eikä saa edes oikeutta hallita jäämistöön kuuluvaa asuntoa avopuolisonsa kuoleman jälkeen. Avopuolisoiden osalta mahdollisuus varmistaa toisen taloudellinen pärjääminen puolison kuoleman kohdatessa on tehdä avopuolison hyväksi testamentti. 

• testamentti on ainoa asiakirja, jolla voi antaa kuoleman varalle määräyksiä. Mahdollinen avioehto toki vaikuttaa omaisuuden jakamiseen kuolintilanteessakin, mutta tällöin avioehdon vaikutus on usein lesken oikeuksia rajaava eli avioehtosopimus on aikanaan laadittu turvaamaan sitä, että jokin tietty omaisuuserä ei siirry kuolintilanteessakaan leskelle tasinkona, vaan menee aikanaan suoraan vainajan perillisille tai testamentinsaajille. 

Mitä yhteiselle kodille tapahtuu puolison kuollessa?

Avioleskellä on lainsäädännön mukaan oikeus jäädä asumaan avioparin viimeisenä yhteisenä kotina käyttämään asuntoon puolison kuoltua. Tässä tilanteessa sillä ei ole merkitystä onko asunto ollut avioparin yhteinen vai täysin puolison omistama, sillä jos puoliso omistaa asunnon, katsotaan se osaksi hänen jäämistöään.

Vaikka vainajalla olisi rintaperillisiä, avioehto tai testamentti, voi leski siltä jäädä asumaan avioparin viimeiseen yhteiseen kotiin. Aviolesken asumista turvaa vahva lakiin perustuva suoja. Asuntoon mahdollisesti kohdistuvat velat voivat toki haastaa lesken taloudellista tilannetta, ja niiden hoitamisesta kannattaakin sopia niin pankin kuin vainajan perillistenkin kanssa. 

Milloin leskellä EI ole oikeutta jäädä asumaan viimeisenä yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon?

• Jos puolisoiden välinen avioero on vireillä käräjäoikeudessa
• Jos leski omistaa toisen asumiseen kelpaavan, vastaavan tasoisen asunnon
• Jos asunto on ollut velkojen panttina eikä veloista selvitä muuten kuin asunnon realisoimisella
• Jos asunnon omisti vainajan kanssa joku muu kuin leski

Perintöverotus 

Kun saat perintöä, tulee ottaa huomioon myös verotuksellisia asioita. 

Jos puolison kuoltua leski saa tasinkoa, on se leskelle täysin verovapaata. Sama koskee myös kuolinpesän varoihin lain tai testamentin nojalla kohdistuvaa lesken hallintaoikeutta.

Jos avioleski saa edellä mainitun tasingon tai hallintaoikeuden lisäksi muuta omaisuutta perintönä testamentin, lakiin perustuvan perillisaseman tai henkivakuutuksen perusteella, maksaa leski tästä omaisuudesta perintöveroa. Leskellä on verotuksessa oikeus puolisovähennykseen, jonka suuruus on 90 000 euroa. Yhdessä perintöveroasteikon alarajan 20 000 euroa kanssa tämä tarkoittaa sitä, että lesken täytyy maksaa perintöveroa vain, jos hänen perintönä saamansa omaisuuden arvo ylittää 110 000 euroa.

Leski kuuluu perillisenä kevyemmin verotettavaan I veroluokkaan. Veron määrä nousee asteittain sen mukaan, mitä enemmän omaisuutta leski saa perintönä.

Jos tarvitset apua parisuhteen asiakirjojen laatimiseen, voit varata 15 minuutin maksuttoman sparrausajan Lakitoimisto Kunneksen Niinan kanssa.