Onko merkitystä, onko liitto avo- vai avioliitto? Oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna, kyllä on.
Vaikka arjessa avo- ja avioliitto voivat tuntua hyvin samanlaisilta ja erota toisistaan vain jaetun sukunimen tai sormusten osalta, näiden kahden välillä on merkittäviä oikeudellisia eroja. Tässä kirjoituksessa käymme läpi, miten nämä kaksi liittoa eroavat toisistaan ja miten erot heijastuvat puolisoiden taloudelliseen turvaan.
Avoliiton ja avioliiton suurimmat erot
Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että avopuolisoilla ei ole samanlaista oikeutta toistensa omaisuuteen kuin aviopuolisoilla, eikä avopuolisoilla ole samoja velvollisuuksia kuin aviopuolisoilla.
Kun avioliitto solmitaan, syntyy samalla avio-oikeus, joka tarkoittaa, että avioliiton päättyessä varallisuuserot lähtökohtaisesti tasataan puolisoiden kesken. Tähän tasaamiseen voidaan vaikuttaa esimerkiksi avioehdolla, jolla voidaan rajata kaikki tai tietty omaisuus avio-oikeuden ulkopuolelle – esimerkiksi yritystoiminta, peritty omaisuus tai henkilökohtaiset sijoitukset.
Avoliitto sen sijaan ei tuo mukanaan avio-oikeutta. Tämä tarkoittaa, että avopuolisoilla ei ole automaattista oikeutta toisen omaisuuteen eron tai kuoleman myötä. Avoliitossa omaisuus jaetaan niin kutsutun nimiperiaatteen mukaan, eli omaisuus pysyy sen henkilön omistuksessa, jonka nimissä se on – tai joka on omaisuuden hankkinut. Opi lisää avoerosta ja omaisuuden jakamisesta
Halutessa avopari voi laatia avoerosopimuksen, joka määrittelee, miten omaisuus jaetaan mahdollisessa erotilanteessa. Avoerosopimuksen avulla voidaan sopia omaisuuden jakamisen lisäksi myös mm. yhteisestä velasta sekä mahdollisesta asumiskorvauksen määräytymisestä.
Avoeron jälkeenkin voidaan tarvittaessa laatia erottelusopimus, jonka avulla omaisuutta jaetaan. Erottelusopimus on usein välttämätön esimerkiksi yhteisen asunnon siirtämiseksi toisen puolison nimiin.
Ilman riittäviä ja puolisoiden tilanteen huomioivia asiakirjoja toinen osapuoli voi jäädä eron tai kuoleman myötä taloudellisesti hyvin haavoittuvaan asemaan, varsinkin jos kaikki omaisuus, kuten asunto, ovat toisen osapuolen nimissä.
Kuoleman vaikutus perintöoikeuteen avioliitossa ja avoliitossa
Jos avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan eikä vainajalla ollut lapsia eikä testamenttia, leski perii lain mukaan edesmenneen puolison kaiken omaisuuden.
Jos puolisolla on lapsia, lapset perivät kuolleen puolison omaisuuden, mutta ennen perinnön jakamista lapsille tulee suorittaa ositus vainajan ja lesken kesken. Osituksen myötä toteutuu mahdollisesti leskelle avio-oikeuden nojalla kuuluvan tasingon maksu.
Lisäksi avioleskellä on oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin elinikäisesti tai uudelleen avioitumiseen saakka, vaikka hän ei saisi muuta omaisuutta ilman testamenttia. Opi lisää lesken oikeuksista
Avopuoliso taas ei lain mukaan peri kuollutta kumppaniaan automaattisesti. Jos avopuolison halutaan perivän omaisuutta, testamentti on tässä tapauksessa välttämätön. Ilman testamenttia avopuolison omaisuus siirtyy lakimääräisille perillisille, kuten lapsille, vanhemmille tai sisaruksille. Avopuolisolla ei myöskään ole oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin ilman testamenttia tai erillistä sopimusta.
On myös tärkeää huomioida, että avioliitossa puolisoilla on perintöverotuksellisia etuja. Aviopuoliso voi periä suuremman osan omaisuudesta verovapaasti kuin avopuoliso, ja avioparien perintöveroaste on matalampi. Tämä tekee avioliitosta taloudellisesti turvatumman vaihtoehdon lesken kannalta. Opi lisää perintöverosta
Elatusvelvollisuus
Toinen merkittävä ero avioliiton ja avoliiton välillä on elatusvelvollisuus. Avioliitossa puolisoilla on lain mukaan velvollisuus huolehtia toisistaan taloudellisesti – kummankin puolison on osallistuttava yhteisten menojen kattamiseen oman kantokykynsä mukaan. Jos toinen puoliso laiminlyö tämän velvollisuuden, tuomioistuin voi viime kädessä määrätä elatusapua, jotta molempien elintaso pysyy tasapuolisena.
Jos avioliitto päättyy, elatusvelvollisuus ei välttämättä pääty eron hetkellä. Avioeron jälkeen toinen puoliso voi olla velvollinen maksamaan elatusapua toiselle, jos tämä ei kykene huolehtimaan omasta toimeentulostaan. Tuomioistuin voi määrätä elatusavun määrän ja keston tapauskohtaisesti, ottaen huomioon molempien puolisoiden taloudelliset olosuhteet. Elatusapu on usein määräaikainen ja sen tarkoituksena on auttaa taloudellisesti heikommassa asemassa olevaa puolisoa sopeutumaan uuteen tilanteeseen.
Avoliitossa elatusvelvollisuutta ei ole. Avopuolisot eivät ole lain mukaan vastuussa toistensa elatuksesta, vaan kumpikin vastaa omista menoistaan. Jos avopuolisot haluavat varmistaa taloudellisten vastuiden selkeyden, he voivat tehdä keskenään sopimuksen taloudellisista järjestelyistä, mutta mitään lakisääteistä velvoitetta tähän ei ole.
Miten turvata avopuolisoiden asema erilaisissa elämäntilanteissa?
Avoliitossa puolisoiden oikeudellista asemaa voidaan vahvistaa muutamin eri tavoin. Testamentin avulla voidaan varmistaa, että omaisuus siirtyy toiselle osapuolelle kuoleman jälkeen. Ilman testamenttia avopuoliso ei peri toista, mikä voi jättää jäljelle jäävän osapuolen taloudellisesti erittäin turvattomaan asemaan.
Ilman testamenttia avopuoliso ei peri toista, mikä voi jättää jäljelle jäävän osapuolen taloudellisesti erittäin turvattomaan asemaan.
Avopuolisot voivat myös laatia aiemmin mainitun avoerosopimuksen, joka selkeyttää omaisuuden jakamista mahdollisessa erotilanteessa.
Lisäksi avoparit voivat harkita sijoitusvakuutuksia tai muita järjestelyjä, joissa edunsaajaksi nimetty avopuoliso saa vakuutuksen varat kuoleman jälkeen. Esimerkiksi henki- ja sijoitusvakuutussopimuksen edunsaajamääräys on testamenttimääräyksistä ja perintöä koskevasta lainsäädännöstä erillinen instrumentti turvaamaan lesken tai muiden edunsaajien asemaa – vakuutuksen edunsaajamääräyksen mukainen vakuutuskorvauksen saaja saa korvauksen riippumatta siitä, kenelle vainajan varsinainen perintö lainsäädännön tai testamentin nojalla menisi.
Näiden sopimusten avulla avopuolisot voivat vahvistaa taloudellista turvaansa ja ehkäistä mahdollisia riitatilanteita tulevaisuudessa.
On tärkeää muistaa, että sekä avo- että avioliitossa olisi hyvä harkita myös edunvalvontavaltuutuksen tekemistä. Edunvalvontavaltuutuksella voidaan varmistaa, että omien taloudellisten ja henkilökohtaisten asioiden hoitaminen on turvattu, jos jompikumpi puolisoista menettäisi toimintakykynsä esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden seurauksena. Tämä koskee sekä taloudellisia päätöksiä että henkilökohtaisia asioita, kuten asumisjärjestelyjä ja terveydenhuoltoa.
Hyvin laadittu edunvalvontavaltuutus voi suojata puolisoiden taloudellista ja henkilökohtaista turvaa kaikissa elämän eri vaiheissa, riippumatta siitä, ovatko he avo- vai avioliitossa. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta täältä.
Jos tarvitset apua parisuhteen asiakirjojen laatimiseen, voit varata 15 minuutin maksuttoman sparrausajan Lakitoimisto Kunneksen Niinan kanssa.
Katso kaikki Turvaa taloutesi -kirjoitukset
Niina Kosunen
Lakimies, OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
Lakitoimisto Kunnes apunasi
Varaa maksuton 15 minuutin sparrausaika lakitoimisto Kunneksen Niinan kanssa. Tapaaminen voidaan järjestää kokonaan etänä.
Laajasti palveluita elämän eri tilanteisiin:
