Millaisia rahastoja on olemassa ja mitä kannattaa huomioida rahaston valinnassa?

Rahastosijoittaminen on yksi suosituimmista tavoista kasvattaa varallisuutta ja säästää tulevaisuutta varten. Markkinoilla on tarjolla valtava määrä erilaisia rahastoja, ja valikoiman ymmärtäminen on avainasemassa onnistuneessa sijoittamisessa. Tässä artikkelissa käymme läpi eri rahastotyyppejä ja pohdimme miten valita rahasto omaan salkkuun. 

Noin 1,51 miljoonaa suomalaista sijoittaa rahastoihin.

Rahastojen neljä päätyyppiä

Rahastot voidaan jakaa karkeasti neljään pääkategoriaan:

1. Osakerahastot
2. Korkorahastot
3. Yhdistelmärahastot
4. Vaihtoehtoiset rahastot

Näiden rahastotyyppien sisällä on lukemattomia erilaisia rahastoja, jotka eroavat toisistaan mm. sijoitusstrategiansa, maantieteellisen painotuksensa ja riskiprofiilinsa perusteella. Seuraavaksi perehdymme tarkemmin jokaiseen yllä listattuun rahastotyyppiin.

Osakerahastot

Osakerahastot sijoittavat eri yritysten osakkeisiin ja tarjoavat helpon tavan hyötyä osakemarkkinoiden tuottopotentiaalista ilman, että sijoittajan tarvitsee itse valita yksittäisiä osakkeita. 

Osakerahastot hajauttavat varansa laajasti eri yrityksiin, mikä vähentää yksittäisten sijoitusten riskiä. Tämä rahastotyyppi sopii pitkäaikaiselle sijoittajalle, joka on valmis ottamaan hieman korkeampaa riskiä, sillä osakemarkkinat voivat heilahdella merkittävästikin lyhyellä aikavälillä, mutta pidemmällä aikavälillä niistä on yleensä saatu parempaa tuottoa.

Osakerahastoja on monenlaisia, kuten esimerkiksi:

-> Globaalit osakerahastot, jotka sijoittavat maailmanlaajuisesti eri markkinoille.

-> Alueelliset osakerahastot, jotka keskittyvät tiettyihin alueisiin, kuten Eurooppaan, Yhdysvaltoihin tai Aasiaan.

-> Toimialarahastot, jotka keskittyvät tiettyyn toimialaan, kuten teknologiaan tai terveydenhuoltoon.

-> Indeksirahastot, jotka pyrkivät seuraamaan tietyn osakeindeksin kehitystä, kuten suosittua S&P 500-indeksiä (indeksirahastoja voi olla myös muunlaisia kuin osakkeista koostuvia).

-> Erilaisia strategioita hyödyntävät osakerahastot, kuten kasvu-, osinko- laatu- tai arvo-osakerahastot. 

Osakerahastojen kohdalla pitkä sijoitusaika, vähintään 5–10 vuotta, on suositeltavaa, jotta markkinoiden vaihtelut tasaantuvat ja sijoittaja voi hyötyä nousuista.

Korkorahastot

Korkorahastot sijoittavat korkoihin, kuten valtion tai yritysten lainoihin. Ne tarjoavat matalariskisemmän vaihtoehdon verrattuna osakerahastoihin, mutta niiden tuotto-odotus on myös maltillisempi. Tämä tekee korkorahastoista hyvän vaihtoehdon sijoittajille, jotka tavoittelevat vähäisempää riskiä ja ovat valmiita tyytymään maltilliseen tuottoon.

Korkorahastot voidaan jakaa:

-> Lyhyen koron rahastoihin, jotka sijoittavat lyhytaikaisiin lainoihin, kuten valtion velkakirjoihin, joiden laina-aika on alle vuoden.

-> Pitkän koron rahastoihin, jotka sijoittavat pidempiaikaisiin lainoihin, joilla on suurempi korkoriski, mutta mahdollisesti korkeampi tuotto.

Korkorahastoissa suositeltu sijoitusaika on vähintään 1-4 vuotta, riippuu millaisesta korkorahastosta on kyse.

Yhdistelmärahastot

Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkosijoituksiin, mikä mahdollistaa riskien hajauttamisen eri omaisuusluokkiin. Yleensä yhdistelmärahastossa on etukäteen määritelty osuus osakkeita ja korkotuotteita, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon sijoittajille, jotka haluavat tasapainoisen riskin ja tuoton.

Esimerkkinä yhdistelmärahastoista voisi olla rahasto, joka sijoittaa 50 % osakkeisiin ja 50 % korkoihin. Tämä tarjoaa enemmän tuottopotentiaalia kuin korkorahastot, mutta vähemmän riskiä kuin puhtaasti osakkeisiin sijoittavat rahastot. 

Yhdistelmärahastoissa suositeltu sijoitusaika on yleensä vähintään 3–5 vuotta.

Vaihtoehtoiset rahastot

Vaihtoehtoiset rahastot sijoittavat perinteisten osakkeiden ja korkosijoitusten sijaan muihin omaisuusluokkiin, kuten kiinteistöihin, raaka-aineisiin tai infrastruktuurihankkeisiin. Tällaiset rahastot tarjoavat mahdollisuuden hajauttaa salkkua ja vähentää riippuvuutta osake- ja korkomarkkinoiden heilahteluista. Esimerkiksi kiinteistörahastot voivat tarjota vakaata tuottoa ja arvonnousua pitkällä aikavälillä, mikä tekee niistä houkuttelevan vaihtoehdon sijoittajille, jotka kaipaavat laajempaa hajautusta.

Vaihtoehtoisten rahastojen kohdalla on kuitenkin hyvä huomioida, että merkintöjä ja lunastuksia voi pystyä tekemään harvemmin, mikä tekee rahastoista vähemmän likvidejä. Lisäksi sijoitusten arvonkehitys voi olla hitaampaa verrattuna osake- ja korkomarkkinoihin. 

Suositeltava sijoitusaika riippuu vahvasti siitä, mihin kohdemarkkinaan rahasto sijoittaa.

Näiden lisäksi on tärkeä ymmärtää, mitä tarkoittaa aktiivinen, passiivinen ja piiloindeksirahasto

Yllä olevien lisäksi on oleellista ymmärtää rahastojen hallinnointitavan merkitys, eli mitä tarkoittaa, jos puhutaan aktiivisesta, passiivisesta tai piiloindeksoivasta rahastosta.

Aktiiviset rahastot

Aktiiviset rahastot ovat sellaisia, joissa salkunhoitaja tekee jatkuvasti päätöksiä mihin rahaston varoja sijoitetaan. Tavoitteena on pyrkiä ylituottoon eli voittaa vertailuindeksi. Salkunhoitaja analysoi markkinoita ja eri sijoituskohteita pyrkien valitsemaan rahastoon oman näkemyksensä kautta parhaat sijoituskohteet. Koska rahaston hallinta on aktiivista ja salkunhoitajan panostus suurempaa, perivät aktiiviset rahastot yleensä korkeampia kuluja sijoittajilta hallinnointipalkkioiden ja muiden kulujen kautta. 

Passiiviset rahastot

Passiiviset rahastot, kuten indeksirahastot, eivät pyri voittamaan markkinoita, vaan tavoitteena on seurata uskollisesti valittua indeksiä, kuten esimerkiksi OMX Helsinki 25 tai S&P 500-indeksiä. Näissä rahastoissa salkunhoitaja ei tee aktiivisia päätöksiä tai ota omaa näkemystä, vaan rahasto pyrkii jäljittelemään indeksin mukaista tuottoa mahdollisimman tarkasti. Koska päätöksenteko on passiivista, rahastojen kulut ovat yleensä huomattavasti alhaisemmat (joskus jopa täysin kuluttomat, kuten Nordnetillä) kuin aktiivisesti hallinnoiduissa rahastoissa.

Piiloindeksirahastot

Piiloindeksirahastot ovat rahastoja, joita markkinoidaan aktiivisina, mutta käytännössä ne seuraavat indeksiä lähes yhtä tarkasti kuin passiiviset rahastot – eli passiivinen rahasto, joka on naamioitu aktiiviseksi. Piiloindeksirahastojen haasteena on se, että ne veloittavat aktiivisten rahastojen tapaan korkeita palkkioita ilman, että tarjoavat merkittävää lisäarvoa sijoittajalle. Tämä johtaa usein siihen, että sijoittajan saama tuotto jää heikommaksi korkean kulurakenteen takia – ja sijoittaja saa indeksin mukaista tuottoa, josta miinustetaan korkeat kulut, jonka jälkeen lopullinen tuotto on huomattavasti heikompi kuin vastaavassa passiivisessa indeksirahastossa. 

Piiloindeksirahastoa voi selvittää esimerkiksi seuraavien tunnuslukujen avulla:

• Active Share kertoo, kuinka paljon rahaston sijoitukset poikkeavat vertailuindeksistä. Mitä korkeampi Active Share, sitä enemmän rahaston sijoitukset eroavat indeksistä. Alhainen Active Share voi viitata siihen, että rahasto seuraa tiiviisti indeksiä, mikä on tyypillistä piiloindeksirahastoille.
• Tracking Error mittaa, kuinka paljon rahaston tuotto poikkeaa indeksin tuotosta. Pieni Tracking Error viittaa siihen, että rahasto seuraa indeksiä tarkasti, mikä voi olla merkki piiloindeksirahastosta.
• Beta mittaa rahaston volatiliteettia suhteessa vertailuindeksiin. Jos rahaston beta on lähellä 1, se tarkoittaa, että rahaston tuotto liikkuu lähes yksi yhteen indeksin kanssa. Tämä voi viitata siihen, että rahasto ei ota merkittäviä omia riskipositioita ja saattaa olla piiloindeksoiva.

Mitä huomioida rahaston valinnassa?

Kun alat pohtia minkä rahaston valitsisit salkkuusi, on tärkeää huomioida muutamia keskeisiä tekijöitä:

1. Osakerahastot sopivat paremmin pitkän aikavälin sijoituksiin, kun taas korkorahastot tarjoavat matalariskisemmän vaihtoehdon hieman lyhyemmälle aikavälille. Yhdistelmärahastot sopivat johonkin näiden välillä.

2. Korkeat hallinnointikulut voivat syödä merkittävästi tuottoja. Passiiviset indeksirahastot ovat yleensä edullisempia, kun taas aktiivisesti hallinnoidut rahastot voivat olla kalliimpia. Selvitä mistä maksat ja tee rahastovertailua varsinkin samankaltaisista rahastoista. 

3. Tutki rahastojen historiallista tuottoa ja volatiliteettia eli markkinaheiluntaa, jotta voit arvioida, kuinka paljon riskiä olet valmis ottamaan. Muista kuitenkin, ettei mennyt tuotto ole millään tavalla tae tulevaisuuden tuotoista.

4. Varmista, että aktiiviset rahastot todella eroavat indeksistä ja tuovat lisäarvoa – eikä kyse ole piiloindeksirahastosta, jossa maksat vain korkeita kuluja indeksin mukaisesta tuotosta. Passiiviset indeksirahastot ovat hyvä vaihtoehto, jos haluat matalakuluisen ja tiettyä markkinaa seuraavan rahaston.

Kilpailuta rahastot

Ennen sijoituspäätöksen tekemistä kannattaa vertailla useita rahastoja keskenään. Vertailemalla rahastoja voit löytää sellaisen, joka vastaa parhaiten tavoitteitasi. Vertailussa kannattaa kiinnittää huomiota rahastojen kulurakenteeseen, historialliseen tuottoon, riskitasoon sekä sijoitusstrategiaan. Löydät rahastojen avaintietoesitteistä tärkeimmät tiedot, joten tutustu niihin huolellisesti. 

Vaikka rahastoja on olemassa pilvin pimein, on tärkeää oppia ymmärtämään, millaisia rahastoja on tarjolla ja miten ne eroavat toisistaan. Osake-, korko-, yhdistelmä- ja vaihtoehtoiset rahastot tarjoavat kukin omat etunsa ja riskinsä, joten sopivan rahaston valinta riippuu mm. omista tavoitteistasi, sijoitusajastasi sekä riskinsietokyvystäsi. Huolellinen vertailu auttaa tekemään parempia sijoituspäätöksiä.

Lue myös:

• Miksi valita rahastosijoittaminen?
• Mikä on rahasto?
• Mitä tarkoittaa rahasto-osuus?
• Rahastosijoittamisen aloittaminen
• Mitä on indeksisijoittaminen?