Jos harkitset rahastosijoittamista, on tärkeää ensin ymmärtää, mistä rahaston tuotto muodostuu. Tässä kirjoituksessa käyn selkokielellä läpi rahaston tuoton keskeisimmät tekijät ja avaan, miten sijoituksesi voi kasvaa.
Arvonnousu
Rahaston tuotto perustuu rahaston omistamien sijoituskohteiden arvonnousuun. Rahastot voivat omistaa monenlaisia sijoituksia, riippuen sijoitusstrategiasta, kuten pörssiin listattujen yhtiöiden osakkeita. Kun rahastossa olevien sijoitusten arvo nousee, myös rahaston arvo kasvaa. Ja vastaavasti, jos sijoitusten arvo laskee, myös rahaston arvo laskee.
Kuvitellaan, että omistat rahasto X:ää, joka sijoittaa tunnettuihin suomalaisiin pörssiyhtiöihin, kuten Cargoteciin ja Huhtamäkeen. Jos näiden yhtiöiden osakkeiden arvot nousevat, myös rahaston arvo kasvaa. Tämä arvonmuutos heijastuu suoraan omistamiesi rahasto-osuuksien arvoon ja tuottoihin.
Osingot ja korkotuotot
Rahastot voivat tuottaa arvonnousun lisäksi myös kahdella muulla tavalla: osingoilla ja koroilla.
Jos rahasto omistaa edellisessä kappaleessa mainittuja osakkeita, se voi saada yhtiöiden jakamia osinkoja. Osinko on yrityksen osakkeenomistajille jakama osa sen voitoista. Jos rahasto, johon olet sijoittanut, saa osinkoa, se voi sijoittaa osingot rahaston sisällä uudelleen, mikä nostaa rahaston arvoa (tällaista rahastoa kutsutaan kasvuosuudelliseksi rahastoksi). Joissakin rahastoissa osingot tai muut tuotot maksetaan vuosittain suoraan sijoittajien tileille. Näitä rahastoja kutsutaan tuotto-osuudellisiksi rahastoiksi. Opi lisää kasvu- ja tuotto-osuudellisista rahastoista.
Jos rahasto sijoittaa korkotuotteisiin, kuten joukkovelkakirjoihin, se toimii ns. lainanantajana ja lainoittaa esimerkiksi yrityksiä, kuntia tai valtioita. Korko on rahaston saama maksu lainan antamisesta, jonka lainanottaja maksaa joko säännöllisesti laina-aikana tai kerralla laina-ajan päättyessä. Rahaston saamat korkotuotot lisätään rahaston arvoon, mikä kasvattaa rahasto-osuuksien arvoa ja siten myös sijoituksesi tuottoa.
Esimerkkinä voidaan mainita yhdistelmärahasto, joka sijoittaa sekä osakkeisiin että korkotuotteisiin. Tällaisen rahaston tuotto voi koostua kolmesta eri osasta: sijoituskohteiden arvonnoususta, yhtiöiden jakamista osingoista sekä korkotuotteista saaduista koroista.
Aloita rahastosijoittaminen Nordnetissä – pääset alkuun 15 eurolla!
Markkinatilanteen vaikutus tuottoon
Varsinkin lyhyellä aikavälillä rahaston tuottoon voi vaikuttaa merkittävästikin markkinoiden tilanne. Kun talous kasvaa ja rahaston omistamilla sijoituksilla menee hyvin, rahaston arvo yleensä nousee. Toisaalta, jos taloudessa on vaikeuksia tai markkinoilla on epävarmuutta, rahaston arvo voi laskea. Tämä arvonvaihtelu on täysin normaalia ja kuuluu sijoittamiseen – pitkällä aikavälillä heilahtelut tasoittuvat.
Rahastoilla on usein suositeltu minimisijoitusaika, esimerkiksi 3–6 vuotta, jotta markkinoiden lyhyen aikavälin vaihtelut ehtisivät tasoittua.
Siksi sijoittamisessa kannattaa ajatella pidemmälle kuin vain lähivuosiin. Lyhyen aikavälin suuremmat kurssimuutokset voivat tuntua pelottavilta, mutta niitä ei kannata säikähtää. Markkinaromahduksia on nähty aiemminkin ja tullaan näkemään jatkossakin. Esimerkiksi 2000-luvulla on nähty IT-kupla, finanssikriisi ja koronapandemia. Näistä kaikista markkinat kuitenkin toipuivat ja jatkoivat kasvuaan.
Vaikka kriisit voivat tuntua pelottavilta, historia osoittaa, että laskuja seuraavat usein nousut. Pitkäjänteinen ja säännöllinen sijoittaminen tarjoaa mahdollisuuden hyötyä markkinoiden vaihteluista. Tärkeintä on pysyä omassa suunnitelmassa, vaikka markkinoilla tapahtuisi yllättäviäkin muutoksia. Eli hatusta kiinni silloin kun tuulee.
Kulut vaikuttavat tuottoihin
On hyvä muistaa, että rahastoihin liittyy erilaisia kuluja, ja näitä on tärkeä oppia tulkitsemaan. Rahastot voivat veloittaa esimerkiksi hallinnointipalkkiota, joka kattaa rahaston ylläpidon, sekä merkintä- ja lunastuspalkkioita, jotka peritään ostaessa tai myytäessä rahasto-osuuksia. Nämä kulut ovat tuotoistasi pois, joten on tärkeää kiinnittää huomiota niiden suuruuteen.
Summa summarum: ole selvillä rahaston kulurakenteesta. Passiivisissa rahastoissa kulut ovat yleensä matalat (alle 0,5 %), kun taas aktiivisissa rahastoissa kulut voivat olla huomattavasti korkeammat. Tarkista aina mistä maksat ja ole kulukriittinen, jotta voit varmistaa, ettei korkeat kulut syö liikaa tuottojasi. Opi lisää passiivista ja aktiivista rahastoista.
Lopuksi on hyvä muistuttaa, että sijoittamisessa tuotot eivät ole koskaan varmoja. Sijoittamiseen liittyy aina riskiä ja ilman riskiä ei ole tuottoa (rahastosijoittamisessa toki riski on hallitumpi, koska rahasto hajauttaa rahasi kertaheitolla useisiin eri kohteisiin). Lyhyellä aikavälillä markkinoiden vaihtelut voivat vaikuttaa rahastojen tuottoihin paljonkin ja pitkällä aikavälillä merkittäväksi tekijäksi muodostuu rahaston kulut. Muista nämä.
Tyypillinen aloittelevan sijoittajan tekemä virhe on ostaa rahastoa kertaluontoisesti hinnan ollessa korkealla ja myydä pois paniikissa laskun aikana. Tämä on tehokas tapa karkottaa aloitteleva sijoittaja pois markkinoilta ja katkeroitua toistamaan ”sijoittaminen ei kannata”. Sen sijaan säännöllinen sijoittaminen ja pitkäjänteinen suunnitelma auttavat välttämään tämän yleisen sudenkuopan.
