Osavuosikatsaukset täyttävät neljännesvuosittain omaa kalenteriani. Merkitsen sekä paperiseen seinäkalenteriin, että puhelimeeni tärkeimmät osavuosikatsauspäivät. Ennen sijoittamista en ollut tietoinen, mitä osavuosikatsaukset ovat, mutta sijoittamisen aloitettuani olen merkinnyt tärkeät päivät ylös, lukenut osavuosikatsauksia, kuunnellut ja katsellut osavuosikatsauspäivän infotilaisuuksia sekä seurannut, miten pörssikurssit muuttuvat osavuosikatsausten seurauksena. Mutta mitä nämä osavuosikatsaukset sitten ovat? Käydään muutama perusasia niistä seuraavaksi läpi.
Osavuosikatsaus eli osari on pörssiyhtiöiden tulosten ja kehityksen raportointia osakkeenomistajille sekä muille olennaisille sidosryhmille, yleensä neljännesvuosittain eli kvartaaleittain eli kolmen kuukauden välein. Osarit perustuvat arvomarkkinapaperilakiin, ja ovat siis pakollinen osa julkisten pörssiyritysten toimintaa. Osavuosikatsausten tuloksia voidaan verrata suoraan edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Lisäksi tuloksia ja kehitystä peilataan yleensä niin historiaan kuin tulevaisuuden odotuksiin ja ennakkoon asetettuihin tavoitteisiin.
Mikä on osavuosikatsauksen merkitys sijoittajalle?
Osakkeenomistajat voivat saada osarien aikaan tärkeää lisätietoa yhtiöiden toiminnasta ja toiminnan kehityksestä sekä tulevaisuuden näkymistä. Osavuosikatsausinfoissa osakkeenomistajilla on myös mahdollista esittää kysymyksiä yritysten johtoportaalle, ja saada tätä kautta lisää infoa sijoituspäätöstensä tueksi. Osavuosikatsausinfoja voi seurata internetin välityksellä, yleensä joko suoraan yrityksen nettisivuilla olevan videolähetyksen kautta.
Tämän lisäksi ainakin osa pörssinoteerattuja yhtiöitä seuraavista ”analyysifirmoista” tarjoaa myös sivujensa kautta linkin osavuosikatsausinfoihin (esim. Inderes) sekä julkaisevat ennen osavuosikatsausten julkaisua ennakkokommentit odotuksille menneestä kvartaalista sekä tulevaisuuden näkymistä ja jälkikäteen analyysin/kommentit osavuosikatsauksessa julkaistuista tiedoista.
Yhden yrityksen yksittäinen osavuosikatsaus ei ole mikään tajunnanräjäyttävä tapahtuma tai tilaisuus, johon pelkästään perustaen sijoittajan kannattaa tehdä osto- tai myyntipäätöksiä, mikäli sijoittajan sijoitushorisontti (=sijoitusaika, jonka sijoittaja on valmis pitämään tai aikoo pitää varoja kiinni sijoituksessaan) on pitkä. Yksittäinen osavuosikatsaus kun ei kerro pidemmän ajan menestyksestä tai anna varmuutta siitä, mihin toiminta tulevaisuudessa kehittyy.
Sen sijaan treidaajat, eli nopeatempoista kaupankäyntiä sijoitusvälineillä käyvät sijoittajat, saattavat tehdä enemmän kauppaa osavuosikatsausten lähellä, ja ajoittaa ostoja ja myyntejä riippuen siitä, miten he ennustavat ja olettavat osakkeiden arvostuksen muuttuvan osavuosikatsaustulosten julkaisuja ennen tai niiden jälkeen. Toisaalta myös pitkäaikaisemmin tiettyyn yritykseen sijoittavat voivat hyödyntää kurssilaskuja esimerkiksi yrityksen osakkeiden lisäämiseksi mielestään kohtuullisella hinnalla.
Maltti on valttia – myös osavuosikatsausten aikana
Mielestäni osavuosikatsausten aika on erinomaista aikaa oppia lisää sijoituskohteistaan, mutta samalla myös itsestään. Miten reagoit osakekurssien muutokseen ja osakesalkkusi tilanteen muuttuessa? Panikoitko ja toimit paniikin vallassa, vai osaatko analysoida tilannetta järjellä? Mikäli kurssireaktiot osavuosikatsausjulkistuksiin ovat suuria, mitataan yritykseen sijoittaneiden henkilöiden mielenhallintaa ja tietynlaista ”kestävyyttä”.
Kurssiliikkeet voivat siis houkuttaa myymään tai ostamaan osakkeita pikaisesti tehtyjen päätösten perusteella ja etenkin välillä esimerkiksi sijoitusfoorumeilla olevan paniikinomaisen ilmapiirin vallitessa. Pettymys kurssien pysyessä samana erinomaistenkin osavuosikatsaustulosten jälkeen voi myös olla suuri ja saada sijoittajan kyseenalaistamaan osakkeenomistustaan, mikäli toivottua kurssinousua ei ole tullut tietyssä aikaikkunassa. Tässä kohtaa on mielestäni hyvä peilata omaa tekemistä omaan sijoitussuunnitelmaan, sijoitushorisonttiin sekä toki siihen, miten näkee yrityksen toiminnan pitkässä juoksussa. Tähän liittyen kannattaa lukea myös aiempi blogitekstini, jossa avaan ajatuksiani sijoitussuunnitelmasta, sijoittamisesta haastavissa ajoissa sekä sijoittajana kehittymisestä.
Ei kannata lähteä turhaan myymään ”hyvää” ja hyvin tuottavaa osaketta lyhyen ajan kurssimuutosten vuoksi esimerkiksi osavuosikatsausten yhteydessä. Jokaisesta myynnistä ja ostosta maksat kuluja – arvo-osuustilillä myydessä myös veroja, mikäli teet voittoa. Hyvin äkkiä maksat samaa osaketta ostamalla, myymällä ja jälleen ostamalla isoja kuluja toimeksiannoista, ja näin saat vähemmän tuottoa sijoittamillesi varoille. Toki joskus on kuitenkin tarpeellista ymmärtää, milloin yrityksen näkymät ja arvonluonti eivät ole oman sijoitussuunnitelman mukaisia, ja on aika myydä kyseisen yrityksen osakkeet pois omasta sijoitussalkusta. Tällöin on hyvä pelastaa ainakin osa sijoitetuista varoista ennen kuin osakkeen arvo tippuu todella radikaalisti.
Sijoittaminen suoriin osakkeisiin ei välttämättä ole helppoa, kuten aiemmasta kirjoittamastani voi päätellä. Ehkä juuri yksi sijoittamiseen liittyviä kiehtovimpia asioita on se, että koskaan et ole valmis, ja aina voit oppia uutta niin itsestäsi, sijoituskohteistasi kuin markkinoista. En suosittelisi osakkeenomistajia seuraamaan ja lukemaan osavuosikatsauksia kuin piru raamattua. En myöskään väitä, että kaikki sijoittajat kokisivat osavuosikatsausten aikaa yhtä mielenkiintoiseksi kuin itse koen. Suosittelen kuitenkin hyödyntämään osavuosikatsauksista saatavaa tietoa mahdollisuuksiesi mukaan. Seuraamalla osavuosikatsausten tienoilla tapahtuvaa sijoitusmarkkinoihin liittyvää keskustelua, kurssimuutoksia, omia ajatuksiasi ja reaktioitasi voit taatusti oppia jotain uutta, ja kehittyä sijoittajana omalla sijoitustaipaleellasi.
Opi lisää aiheesta:
Aloita sijoittaminen Nordnetissä!
Nordnet on yli 500 000 suomalaisen sijoittajan valinta.
Sijoita osakkeisiin tai aloita rahastosijoittaminen vain 15 eurolla!
